thumb|Yrjö III loukkauksen kohteena. Pilapiirros vuodelta 1798. thumb|Eric Vasström, Venäjän hovi tanssii Paatiossa. Piirros julkaistiin pilalehti Fyrenissä vuonna 1913.

Majesteettirikos () on tavallisesti monarkioissa hallitsijaan kohdistuva loukkaus, joka on rikos. Rikoksen kohteena voi olla myös itse valtio, tasavallan presidentti tai muu valtionpäämies. Rikoksen vakavuus perustuu sille, että hallitsijan on katsottu olevan korkeamman voiman asettama.

Suomen laki Ruotsin vuoden 1734 lain rikoskaari sääti majesteettirikokseksi hallitsijan tai hänen perheensä jäsenen fyysisen koskemattomuuden, henkilökohtaisen vapauden tai kunnian loukkaamisen. Kunniaa saatettiin loukata esimerkiksi solvaamalla julkisesti hallitsijaa tai hänen perheensä jäsentä. ''Otavan iso tietosanakirja, osa 5, Helsinki, 1963. Samat määräykset sisältyivät vielä Suomen rikoslain alkuperäiseen 13. lukuun (39/1889). Vakavin majesteettirikos oli keisarin tai hänen perheensä jäsenen murhaaminen, josta oli säädetty seuraukseksi kuolemanrangaistus. Myös keisarin tai hänen perheensä jäsenen kunnian loukkaamiseen syyllistynyt oli tuomittava vankeus- tai kuritushuonerangaistukseen. Virallinen syyttäjä sai nostaa syytteen majesteettirikoksesta vain keisarin määräyksestä.Suomen suuriruhtinaanmaan rikoslaki (39/1889). Lisäksi Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus erityisistä muutoksista Suomen Suuriruhtinaanmaan rikoslakiin Joulukuun 19 p:ltä 1889 (17B/1894). Keisarin kukistuttua Venäjällä ja Suomen itsenäistyttyä majesteettirikoksia koskevien säännösten katsottiin rauenneen itsestään, vaikka niitä ei virallisesti kumottukaanKemppinen, Kullervo: Lakitiedon pikkujättiläinen, s. 650. WSOY 1985. Helsinki. ennen kuin vuonna 1974, jolloin niiden paikalle rikoslain 13. lukuun sijoitettiin uudet rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevat säännökset.Hallituksen esitys n:o 241/1973 laiksi rikoslain muuttamisesta ja sen mukaisesti säädetty laki 937/1974 (esityksen perusteluosassa sanottiin muun muassa: "Käytettävissä on rikoslain 13. luku, joka koskee majesteettirikoksia sekä väkivaltaa ja kunnianloukkauksia keisarillisen perhekunnan jäseniä vastaan. Tämä luku on jäänyt kumoamatta, vaikka se on käynyt täysin merkityksettömäksi jo vuosikymmeniä sitten, Suomen julistauduttua itsenäiseksi tasavallaksi. Näin ollen lukuun voidaan sijoittaa...)

Suomessa esimerkki majesteettirikoksesta on pilapiirtäjä ja kuvittaja Eric Vasströmin tapaus, jossa karikatyyrin tekeminen ja julkaiseminen Venäjän tsaarin perheestä johti vankeustuomioon vuonna 1913.Eric Vasström, Taiteilijaväkeä, WSOY, 1954, s. 48–67.

Laki muualla Erityisen ankara majesteettirikoskäytäntö on Thaimaan kuningaskunnassa, jossa majesteetin loukkaamisesta voi saada vuosien vankeustuomioita. Maan tempoilevaa sisäpolitiikkaa sävyttävät toistuvat vallankaappaukset. Varsinkin edesmenneen kuningas Rama IX:n kaudella (1946–2016) monet näkivät monarkin edustavan jatkuvuutta maassa, jossa tilanne on muuten jatkuvasti epävakaa. Henkilökultin vuoksi Thaimaan laki kieltää astumasta kadulle pudonneiden bahtin kolikoiden ja seteleiden päälle, koska niihin on painettu monarkkien kuvia.

Eräs alankomaalainen sai 30 vuorokauden vankeustuomion vuonna 2016 loukattuaan julkisesti kuningas Willem-Alexanderia. Tuomittu oli kirjoittanut Facebookiin, että Willem-Alexander oli "murhaaja, varas ja raiskaaja". Alankomaissa majesteettirikosta koskeva säädös on vuodelta 1881.

Maat joissa majesteettirikos on käytössä MaaTarkennuksiaMaksimirangaistusLähdekoskee myös kruununprinssiäkuningasperheen katsotaan olevan jumalaista alkuperää, eli kuninkaallisten loukkaaminen lasketaan jumalanpilkaksikoskee kuninkaan lisäksi myös tämän edeltäjiä, puolisoa, perillisiä ja mahdollista sijaishallitsijaa 2 vuotta vankeutta tai sakkorangaistuskoskee presidenttiä5 vuotta vankeuttakoskee presidenttiä ja tämän sijaistakaksinkertainen suhteessa tavallisen kansalaisen kunnianloukkauksesta5 vuotta vankeutta ja 20 000 – 100 000 dirhamin sakko5 vuotta vankeutta ja 2–10 miljoonan rielin sakkoi2 vuotta vankeutta3 vuotta vankeutta ja ringgitin sakko3 vuotta vankeuttakoskee liittopresidenttiä5 vuotta vankeuttakoskee myös hallitsijan vanhempia ja perillisiä3 vuotta vankeuttakoskee presidenttiä4 vuotta vankeutta; mahd. enemmän, jos rikos tapahtuu julkisesti tai sen tekijänä on media15 vuotta kutakin syytekohtaa kohden3 vuotta vankeuttakoskee kaikkia valtion viranomaisia

Maat joissa majesteettirikos on kumottu

ssa oli vuosina 1880–1947 voimassa majesteettirikosp. 242, Eiji Takemae: The Allied Occupation of Japan (Continuum International Publishing Group, 2003). ssa oli vuosina 1902–2005 voimassa majesteettirikos.Straffeloven, § 101 at Lovdata.noStraffeloven, § 103 at Lovdata.no Skotlannissa kumottiin vuonna 2010 laki majesteettirikoksesta. Belgiassa oli vuosina 1847–2023 voimassa majesteettirikos; syyte kunnianloukkauksesta edelleen mahdollinen samoilla ehdoilla kuin muidenkin kansalaisten kohdalla.

Lähteet

Luokka:Rikokset Luokka:Oikeushistoria