Vuosi 1902 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta. __TOC__ Tapahtumia 8. tammikuuta – Kiinan keisarillinen hovi siirtyi kapinan jälleen takaisin Kiellettyyn kaupunkiin, ja keisarinna otti vallan käsiinsä. 9. tammikuuta – Paraguayn presidentti Emilio Aceval syöstiin vallasta. Häntä seurasi Andrés Héctor Carvallo. 21. tammikuuta – Puolan vuoden 1863 Venäjän vastaisen "tammikuun kapinan" vuosipäivänä syntyi levottomuuksia, jotka husaarit kukistivat. 24. tammikuuta – Yhdysvaltain hallitus allekirjoitti sopimuksen Tanskan kanssa Tanskan Länsi-Intian luovuttamisesta Yhdysvalloille. 15. helmikuuta – Berliinin metro ja sisäinen rautatie aloittivat toimintansa. 6. maaliskuuta – Espanjalainen urheiluseura Real Madrid Club de Fútbol perustettiin. 8. maaliskuuta – Jean Sibeliuksen toisen sinfonian kantaesitys Helsingissä. 2. huhtikuuta – Electric Theatre, Yhdysvaltain ensimmäinen elokuvateatteri avasi ovensa Los Angelesissa, Kaliforniassa. 9. huhtikuuta – Lehtimies Axel Lille puhui Nylands nationin juhlassa ja esitti ensimmäisen kerran julkisesti vaatimuksen Suomen itsenäisyydestä. 9. huhtikuuta – Suomen Kansallisteatteri vihittiin. Vihkiäisissä esitettiin J. H. Erkon kirjoittama kolminäytöksinen Pohjolan häät ja illalla Aleksis Kiven Lea, pääosassa Ida Aalberg. 17. huhtikuuta – Suomalaisten laittomina pitämät kutsunnat alkoivat Helsingissä. Niitä vastustavat julistivat kutsuntalakon ja paikalle määrätyistä 870:stä vain 57 saapui paikalle. Seuraavana päivänä kutsutuista oli enää jäljellä 38, ja he joutuivat yleisön pilkkaamiksi. 18. huhtikuuta – Suomen senaatin vastaisia mielenosoituksia Helsingissä. Väkijoukko hajaantui vasta suomalaisen Kaartinkomppanian saavuttua paikalle. 30. huhtikuuta – Säveltäjä Claude Debussyn ooppera Pelléas ja Mélisande sai ensiesityksensä Pariisissa. 8. toukokuuta – Mont Peléen tulivuorenpurkaus Ranskalle kuuluvalla Martiniquella Karibialla. Purkaus tuhosi pääkaupunki Saint-Pierren, ja siinä sai surmansa noin 30 000 ihmistä. 12. toukokuuta – Hiilikaivostyöläisten lakko alkoi Pennsylvaniassa. 20. toukokuuta – Tomás Estrada Palmasta tuli ensimmäinen vapaan Kuuban presidentti Yhdysvaltain miehitysjoukkojen poistuttua. 31. toukokuuta – Buurisodat päättyivät Pretorian rauhaan. Tasavalloista tuli Britannian kruununsiirtomaita. 19. kesäkuuta – Annettiin asetus suomen ja ruotsin kielien käyttämisestä tuomioistuimissa ja viroissa. Kaikkien asiakirjojen mukaan oli liitettävä venäjänkielinen käännös. 29. kesäkuuta – Saksan, Itävalta-Unkarin ja Italian kolmiliitto uudistettiin 12 vuodeksi. 10. heinäkuuta – Suomen suuriruhtinaskunnan asetuskokoelman alkutekstiksi määrättiin venäjän kieli, suomen- ja ruotsinkielinen vain käännöksiksi. 12. heinäkuuta – Britannian pääministeri Robert Gascoyne-Cecil luopui tehtävistään ikäänsä vedoten. 14. heinäkuuta – Pyhän Markuksen kellotorni romahti Venetsiassa 9. elokuuta – Kuningas Edvard VII kruunattiin Westminster Abbeyssa. 19. syyskuuta – Unkarissa osoitettiin mieltä saksalaisia vastaan vapaustaistelija Lajos Kossuthin satavuotissyntymäpäivänä. 14. lokakuuta – Nikolai Rimski-Korsakovin oopperan Servilia kantaesitys Pietarissa. 23.–24. lokakuuta – Vanhasuomalainen puolue katsoi, että sotapalvelukseen kutsutut suomalaiset olivat velvollisia astumaan palvelukseen Venäjän armeijaan. Perustuslailliset puolueet sen sijaan päättivät salaisessa kokouksessaan marraskuussa vaatia kutsuntalakon jatkamista. 15. marraskuuta – Italialainen anarkisti Gennaro Rubino yritti murhata Belgian kuninkaan Leopold II:n. 16. joulukuuta – Karl Goldmarkin oopperan Götz von Berlichingenin kantaesitys Budapestissa. 18. joulukuuta – Maksim Gorkin näytelmän Pohjalla ensiesitys Moskovan Taiteilijateatterissa. 20. joulukuuta – yli 20 ihmistä kuoli Byronin junaonnettomuudessa lähellä Byronin kaupunkia Kaliforniassa Yhdysvalloissa. 30. joulukuuta – Espanja lähetti laivoja Tangeriin ja valmistautui hyökkäämään Marokkoon.
Tuntematon päivämäärä Kainuussa oli paha katovuosi vuosina 1902–1903. Nathan B. Stubblefield esitteli langattoman puhelimen Kentuckyssa. Kapina päättyi Filippiineillä.
Syntyneitä Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Hans von Dohnányi, saksalainen juristi ja vastarintaliikkeen taistelija (k. 1945) 8. tammikuuta – Georgi Malenkov, neuvostoliittolainen poliitikko (k. 1988) 9. tammikuuta – Josemaría Escrivá, espanjalainen pappi, Opus Dein ja Navarran yliopiston perustaja (k. 1975) 12. tammikuuta – Kerttu Oksanen, suomalainen runoilija (k. 1987) 15. tammikuuta – Saud ibn Abdul Aziz, Saudi-Arabian kuningas (1953–1964) (k. 1969) 19. tammikuuta – Aune Somersalmi, suomalainen näyttelijä ja oopperalaulaja (k. 1984) 31. tammikuuta – Alva Myrdal, vuoden 1982 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ruotsalainen poliitikko (k. 1986) 1. helmikuuta – Langston Hughes, yhdysvaltalainen runoilija ja kansalaisaktivisti (k. 1967) 4. helmikuuta – Manuel Álvarez Bravo, meksikolainen valokuvaaja (k. 2002) 4. helmikuuta – Charles Lindbergh, yhdysvaltalainen lentäjä (k. 1974) 8. helmikuuta – Demchugdongrub (”Ruhtinas De”), mongolialainen Mengjiangin ruhtinas (k. 1966) 8. helmikuuta – Gertrud Scholtz-Klink, saksalainen kansallissosialistinen poliitikko (k. 1999) 10. helmikuuta – Walter Houser Brattain, vuoden 1956 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1987) 11. helmikuuta – Ljubov Orlova, neuvostoliittolainen elokuvanäyttelijä (k. 1975) 19. helmikuuta – Gunnar Hultgren, Ruotsin arkkipiispa (k. 1991) 22. helmikuuta – Kaarlo Kytö, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1985) 27. helmikuuta – Lucio Costa, brasilialainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija (k. 1988) 27. helmikuuta – John Steinbeck, vuoden 1962 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1968) 3. maaliskuuta – Tyyne Leivo-Larsson, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja suurlähettiläs (k. 1977) 7. maaliskuuta – Heinz Rühmann, saksalainen näyttelijä (k. 1994) 21. maaliskuuta – Gustav Fröhlich, saksalainen näyttelijä (k. 1987) 21. maaliskuuta – Edward James House Junior (”Son House”), yhdysvaltalainen blueslaulaja ja kitaristi (k. 1988) 24. maaliskuuta – Ville Pessi, suomalainen kommunistipoliitikko (k. 1983) 25. maaliskuuta – Sten Broman, ruotsalainen alttoviulisti, säveltäjä, musiikkikriitikko, kapellimestari ja juontaja (k. 1983) 26. maaliskuuta – Aino Mattila, suomalainen teatteriammattilainen (k. 1986) 29. maaliskuuta – Marcel Aymé, ranskalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija (k. 1967)
Huhtikuu–kesäkuu 3. huhtikuuta – Reinhard Gehlen, saksalainen kenraalimajuri (k. 1979) 3. huhtikuuta – Yrjö Lyytikäinen, suomalainen päätoimittaja, Apu-lehden perustaja (k. 1956) 6. huhtikuuta – Vilho Rantanen, suomalainen päätoimittaja (k. 1994) 6. huhtikuuta – Gustav Sjaastad, norjalainen poliitikko (k. 1964) 13. huhtikuuta – Kaarlo Merimaa, suomalainen apulaisjohtaja ja nuortenkirjailija (k. 1969) 18. huhtikuuta – Evert Merola, suomalainen kirjailija (k. 1997) 18. huhtikuuta – Menachem Mendel Schneerson (”The Rebbe”), ukrainalainen ortodoksijuutalainen rabbi (k. 1994) 19. huhtikuuta – Veniamin Kaverin, venäläinen kirjailija (k. 1989) 20. huhtikuuta – John Elfström, ruotsalainen näyttelijä (k. 1981) 23. huhtikuuta – Halldór Laxness, vuoden 1955 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut islantilainen kirjailija (k. 1998) 26. huhtikuuta – Jorma Reenpää, suomalainen diplomi-insinööri, Yhtyneiden Kuvalehtien toimitusjohtaja (k. 1980) 26. huhtikuuta – Kari Reenpää, suomalainen diplomi-insinööri, vuorineuvos ja Otavan toimitusjohtaja (k. 1968) 28. huhtikuuta – Johan Borgen, norjalainen kirjailija, kriitikko ja toimittaja (k. 1979) 30. huhtikuuta – Theodore Schultz, vuoden 1979 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 1998) 2. toukokuuta – Kirsti Karhi, suomalainen näyttelijä (k. 1981) 3. toukokuuta – Alfred Kastler, vuoden 1966 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 1984) 4. toukokuuta – Mona Mårtenson, ruotsalainen näyttelijä (k. 1956) 6. toukokuuta – Max Ophüls, saksalainen elokuvaohjaaja (k. 1957) 8. toukokuuta – André Lwoff, vuoden 1965 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen mikrobiologi (k. 1994) 11. toukokuuta – Kaarlo Sarkia, suomalainen runoilija (k. 1945) 15. toukokuuta – Sigizmund Levanevsky, neuvostoliittolainen lentäjä (katosi 1937) 25. toukokuuta – Helvi Leiviskä, suomalainen säveltäjä (k. 1982) 1. kesäkuuta – Jaakko Rahola, suomalainen laivanrakennusopin professori (k. 1973) 2. kesäkuuta – Ilmari Kunnas, suomalainen eversti (k. 1957) 6. kesäkuuta – Émile Ali-Khan, ranskalainen yleisurheilija ja olympiamitalisti 6. kesäkuuta – Jimmie Lunceford, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti ja orkesterinjohtaja (k. 1947) 15. kesäkuuta – Erik H. Erikson, tanskalais-saksalais-yhdysvaltalainen kehityspsykologi (k. 1994) 16. kesäkuuta – Barbara McClintock, vuoden 1983 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen sytogenetiikan tutkija (k. 1992) 18. kesäkuuta – Morgan Walter Philips, brittiläinen työväenpuolueen poliitikko (k. 1963) 18. kesäkuuta – Paavo Yrjölä, suomalainen yleisurheilun moniottelija (k. 1980) 25. kesäkuuta – Risto-Veikko Luukkonen, suomalainen arkkitehti (k. 1972) 27. kesäkuuta – Georg Malmstén, suomalainen muusikko ja säveltäjä (k. 1981)
Heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – William Wyler, saksalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1981) 4. heinäkuuta – Erik Tuxen, tanskalainen kapellimestari (k. 1957) 5. heinäkuuta – Nils Hultgren, ruotsalainen näyttelijä (k. 1952) 7. heinäkuuta – Vittorio De Sica, italialainen elokuvaohjaaja (k. 1974) 10. heinäkuuta – Kurt Alder, vuoden 1950 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (k. 1958) 17. heinäkuuta – Paavo Simola, suomalainen lääkäri ja biokemisti (k. 1961) 18. heinäkuuta – Uuno Tupasela (”Tupa-Uuno”), suomalainen kuplettilaulaja ja sanoittaja (k. 1983) 21. heinäkuuta – Margit Manstad, ruotsalainen näyttelijä (k. 1996) 23. heinäkuuta – Alpo S. Tuura, amerikansuomalainen taidemaalari (k. 1928) 26. heinäkuuta – Albert Forster, saksalainen poliitikko ja Gauleiter (k. 1952) 28. heinäkuuta – Albert Namatjira, australialainen kuvataiteilija (k. 1958) 28. heinäkuuta – Karl Popper, itävaltalais-brittiläinen tieteenfilosofi (k. 1994) 3. elokuuta – Regina Jonas, saksanjuutalainen rabbi (k. 1944) 3. elokuuta – Lauri Santtu, suomalainen taidegraafikko ja -piirtäjä (k. 1986) 8. elokuuta – Paul Dirac, vuoden 1933 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (k. 1984) 10. elokuuta – Norma Shearer, kanadalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 1983) 10. elokuuta – Arne Tiselius, vuoden 1948 Nobelin kemianpalkinnon saanut ruotsalainen biokemisti (k. 1971) 11. elokuuta – Martti Turunen, suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja (k. 1979) 13. elokuuta – Felix Wankel, saksalainen wankelmoottorin keksijä (k. 1988) 15. elokuuta – Erik Edmundsson, suomalainen näyttelijä (k. 1928) 21. elokuuta – Siiri Angerkoski, suomalainen näyttelijä (k. 1971) 22. elokuuta – Leni Riefenstahl, saksalainen elokuvaohjaaja (k. 2003) 24. elokuuta – Carlo Gambino, italialainen mafiajohtaja (k. 1976) 24. elokuuta – Tapio Peitsara, suomalainen eversti ja rykmentinkomentaja (k. 1989) 26. elokuuta – Anders Yngve Pers, ruotsalainen lehtimies ja poliitikko (k. 1985) 29. elokuuta – Bertil Almqvist, ruotsalainen kirjailija ja kuvataiteilija (k. 1972) 2. syyskuuta – Arvi Tynys, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1959) 6. syyskuuta – Göran Hongell, suomalainen lasitaiteilija (k. 1973) 10. syyskuuta – Toivo Pekkanen, suomalainen kirjailija (k. 1957) 12. syyskuuta – Juscelino Kubitschek, Brasilian presidentti (1956–1961) (k. 1976) 16. syyskuuta – Halvard Lange, norjalainen poliitikko, diplomaatti ja ministeri (k. 1970) 16. syyskuuta – Veli Saarinen, suomalainen hiihtäjä ja hiihtovalmentaja (k. 1969) 16. syyskuuta – Jakob Sporrenberg, saksalainen SS-upseeri (k. 1952) 21. syyskuuta – Ilmari Salminen, suomalainen juoksija (olympiavoittaja) (k. 1986)