Viime jääkausi Suomessa

thumb|Jääkauden aikaan Suomi muistutti Grönlantia. Kuvassa jäätikön ja tundran raja nykypäivän Grönlannissa.

Viime jääkausi Suomessa viittaa tässä viimeisen suuren jääkausisyklin eli Veiksel-jääkauden aikaisiin tapahtumiin Suomessa ja lähialueilla. Veiksel-jääkausi alkoi noin 116 000 vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 kalenterivuotta sittenJärvinen & Lahti, s. 56. Veiksel-jääkauden aikana mannerjäätikkö laajeni ja supistui useita kertoja, Suomi oli välillä kokonaan jään peitossa ja välillä ainakin suurimmaksi osaksi jäätön. Laajimmillaan mannerjäätikkö oli noin 25 000 vuotta sitten. Jääkauden lopussa ilmasto lämpeni nopeasti ja mannerjää vetäytyi; Suomen alue alkoi paljastua noin 13 000 vuotta sitten, ja jää hävisi lopullisesti Käsivarren Lapistakin noin 10 500 vuotta sitten. Jääkauden päättyessä Suomi oli suurelta osin veden peitossa. Kuivalle maalle levittäytyi ensin tundramainen kasvillisuus, sitten tunturikoivikko ja lopulta metsiä, joissa kasvoi aluksi enimmäkseen mäntyäReinikainen s. 26. Ennen Veiksel-jääkautta pleistoseenin varhaisemmissa vaiheissa Pohjolassa oli useita aiempia jääkausivaiheita, mutta niistä on säilynyt suhteellisen vähän tietoa.

Viime jääkausi alkoi noin 115 000 vuotta sitten jopa nykyistä lämpimämmän Eem-lämpökauden jälkeen. Jääkaudella jäätikön koko vaihteli huomattavasti. Ilmasto kylmeni kohti jääkauden loppua ja jäätiköt levittäytyivät yhä laajemmalle. Joidenkin jäätiköitymisjaksojen aikana jäätikkö saattoi laajeta vain osaan Suomea. Jääkauden ajoitukset vaihtelevat. Uusimpien tutkimusten perusteella jääkauden päättymistä on aikaistettu ja alkamista siirretty myöhemmäksi. Jääkausi muokkasi Suomen maaperää. Levittäytyessään jää hioi alla olevaa kalliota mukaansa ottamien irtokivien avulla. Jäätikön liikkeet tuottivat noin 7 metrin paksuisen moreenikerroksen. Jää kuljetti mukanaan kiviä, jotka hankasivat alla olevia kallioita ja irrottivat moreenia. Jää vetäytyi hitaasti muovaten maastoa ja synnyttäen reunamuodostumia kuten Salpausselät. Vedestä nousi maankohoamisen seurauksena uutta maata.

Laajimmillaan noin 20 000 vuotta sitten jääkerros peitti Pohjois-Euroopassa koko Fennoskandian ja Baltian ja ulottui pohjoiseen Saksaan ja Pohjanmerelle asti. Tämän jälkeen jäätikkö supistui, ja vetäytyvän mannerjäätikön reuna saavutti Etelä-Suomen noin 13 000 vuotta sitten. Tuolloin vallitsi lämmin kausi, mutta ilmasto kylmeni taas 12 250–11 300 vuotta sitten kolmena aaltona, jolloin jään reuna vetäytyi hitaasti tai värähteli paikoillaan. Jään sulamisvesien kuljettamasta moreenista syntyivät tällöin Salpausselät. Jään sulaminen alkoi nopeutua taas noin 11 000 vuotta sitten 100 vuotta kestäneen toisen kylmän aallon jälkeen. Jää vetäytyi lopullisesti pois Suomesta Veiksel-jääkauden jo päätyttyä, noin 10 000 vuotta sitten; jäätikkö katkesi kahtia Ruotsin tuntureilla ja suli loppuun noin 9 500 vuotta sitten. Metsä seurasi vetäytyvää jäätä, korkeintaan nopeudella 100–450 m vuodessa (100–450 km/1 000 v).

Vanhemmat jääkaudet Suomessa

Jo ennen Veiksel-jääkautta jäätikkö levittäytyi Suomeen monia kertoja, ehkä jo noin 870 000 vuotta sitten, Lappiin mahdollisesti jo 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Myöhemmät jäätiköitymiset ovat tuhonneet suuren osan edellisten jäljistä, mutta Suomessa on todisteita viidestä jääkaudesta. Varhaisten jäätiköitymisjaksojen aikana jäätikkö ei ilmeisesti ulottunut aivan eteläisimpään Suomeen. Veikseliä edelsivät viimeksi Elster- ja Saale-jääkaudet. Saale-jääkauden keskellä oli Suomessa luultavasti jäästä vapaa interstadiaali (happi-isotooppivaihe 7), jolloin ainakin Keski-Suomi oli jäätön. Saale-kauden jälkeen vallitsi lämmin ja jäätön Eem-interglasiaali noin 130 000–120 000 vuotta sitten. Itämeri oli silloin yhteydessä Vienanmereen ja merenpinta nykyistä korkeammalla – Suomea peitti osittain niin kutsuttu Eem-meri. Suomessa kasvoi jaloja lehtipuita Oulun korkeudella. Suorat todisteet tästä kaudesta Suomessa ovat kuitenkin vain satunnaisia peuranluita ynnä muuta.

Veiksel-jääkauden vaiheet Suomessa

Veiksel-jääkautta edeltänyt Eem-interglasiaali päättyi noin 118 000 vuotta sitten hitaaseen viilenemiseen. Eteläinen Suomi oli jäästä vapaa pitkään tämän jälkeenkin koko happi-isotooppivaihe 5:n ajan noin 130 000–74 000 vuotta sitten. Tämä vastaa Eem-lämpökautta ja Varhais-Veikseliä. Tällöin jäätikkö levisi vain Lappiin asti. Jää saapui Etelä- ja Länsi-Suomeen vasta noin 74 000–59 000 vuotta sitten happi-isotooppivaiheen 4 aikana, jolloin se levisi Viron pohjoisosiin asti. Suomi sattoi olla taas tiettyinä kausina suurelta osin jäätön luultavasti 50 000–40 000 vuotta sitten ja ehkä noin 36 000–25 000 vuotta sitten. Jää peitti koko Suomen noin 30 000–25 000 vuotta sitten ja alkoi vetäytyä Suomesta noin 13 000 vuotta sitten.

Varhais-Veikselin jäätiköityminen

Varhais-Veiksel-kaudella 115 000–74 000 vuotta sitten jää peitti Suomen vain ajoittain ja/tai osittain, ja kylminä kausina muussa Suomessa kasvoi tundraa.

Ilmasto kuivui huomattavasti joskus 116 000 vuotta sitten 500 vuoden sisään, mikä liittyi viilenemiseen. Noin 115 000 vuotta sitten Skandinavian jäätiköt laajenivat peittäen koko pohjoisen Fennoskandian noin 110 000 vuotta sitten, ja Etelä-Suomi lienee ollut ikiroutaista jäätöntä tundraa.Kuusisto ja Käyhkö 2004: 40–41 Tällöin jäätikkö levisi vain Länsi-Lappiin ja ehkä Pudasjärvelle asti, ja Pohjanlahden rannalleSalonen Eronen Saarnisto 2002, s. 19. mutta Etelä-Suomi oli jäätön. Tundra ulottui luultavasti Etelä-Suomeen tai ehkä Puolan pohjoisrajalle ja Etelä-Norjaan asti. Tämä 117 000–105 000 vuotta sitten vallinnut kylmä kausi oli Herning-stadiaali. Tätä seurasi hyvin lämmin Brörup-interstadiaali 100 000 vuotta sitten. Jäätiköt kutistuivat nopeasti, kun heinäkuun keskilämpötila saattoi nousta jäätikön reunan lähellä +10 °C:een.

Lapissa kasvoi metsää ja oli 3–4 °C nykyistä viileämpää. Etelä-Suomessa kasvoi mänty-ja koivumetsiä, lämpötila oli heinäkuussa yli +10 °C ja Pohjois-Saksan heinäkuun keskilämpötila oli +15 °CLunkka, s. 237, ja Hollannissa kasvoi metsääSalonen Eronen Saarnisto 2002, s. 18.

Rederstall-jäätiköitymisen jäätikkö levisi taas Pohjois-Lappiin itään asti noin 90 000 vuotta sitten. Rederstall oli luultavasti Harningiä hieman laajempi ja jää eteni jonkin matkaa Pohjanlahden rannikon ohiSalonen Eronen Saarnisto 2002, s. 19. Rederstallia seurasi lämmin Odderade-välilämpökausi 80 000 vuotta sitten, jolloin Lapissa kulki tundran ja metsän raja. Odderede oli Brörupia viileämpi.

Keski-Veiksel thumb|Grönlannin jäätikön raja.

Keski-Veiksel merkitsi suurempaa kylmenemistä noin 74 000–59 000 vuotta sitten. Miltei koko Fennoskandia joutui jään alle, kun Schalkholz-jäätiköityminen eteni. Jää eteni Etelä-Suomeen noin 60 000 BP Suurinta osaa Euroopasta peitti arotundra ja tundra. Merenpinta laski ainakin 65 m. Alun kylmän kauden jälkeen tuli lämpimämpiä kausia, jolloin Suomi vapautui ainakin osittain jäästä ja Lapissakin oli tundraa. Kuitenkin Etelä-Pohjanmaalla ollut Kauhajoki näyttää olleen koko ajan jään alla. Tälle kaudelle oli tyypillistä jään aaltoilu Suomen yli. Jäätikkö eteni hyvin voimakkaasti noin 70 000 vuotta sitten alkaen peittäen koko Suomen. Jää oli laajimmillaan noin 65 000–60 000 vuottaSalonen Eronen Saarnisto 2002, s. 19 sitten, jolloin merenpinta laski 65–70 metriä eli noin puoleen jääkauden maksimilaskusta. Jään reuna lienee kulkenut Suomen itärajan tuntumassa noin 60 000–50 000 vuotta sitten. Tällöin jää ulottui myös Pohjois-Viroon, Luoteis-VenäjälleSalonen Eronen Saarnisto 2002, s. 19 ja aivan pohjoisimpaan Puolaan ja SaksaanLunkka, s. 239. Etelä-Suomi lienee vapautunut jäästä noin 55 000 BP, viimeistään ehkä 50 000 vuotta sittenSalonen Eronen Saarnisto s. 19. Jää on saattanut poistua suurelta osalta Suomea noin 50 000 vuotta sitten,Salonen Eronen Saarnisto 2002, s. 19 ja ainakin osa Suomea oli tästä eteenpäin pitkään jäätöntä. Muun muassa Etelä-lapista tehdyt turvekerrostumalöydöt sekä tehdyt mammutti- ja peuralöydöt liitetään varhais-Veikselin tai keski-Veikselin interastadiaaleihinRaimo Manner, Tapani Tervo; Lapin geologiaa, sivu 57Ukkonen 2017, s. 21 Aikaan noin 49 000–42 000 vuotta sitten on ajoitettu Lapissa jäättömän kauden hiekka-, sora- ja savikerrostumia.Lapin geologiaa, sivu 38 Happi-isotooppivaihe 3:n jäätiköitymishistoria tunnetaan huonosti.

Jäätikkö vetäytyi noin 60 000–56 000 vuotta sitten lämpimässä Oppstadin interstadiaalissa, jolloin lämpötila oli ehkä 5 astetta nykyistä alempana. Merenpinta oli silloin vain noin 36 metriä nykyistä alempana mikä viittaa siihen, että jäätikkö oli melko pieni. Oppstadin, (Oerelin ja Glinden interstadiaali eivät olleet niin lämpimiä kuin Varhais-Veikselin Brörup ja Lapissa kasvoi vaivaiskoivua). Toinen jäätiköityminen noin 55 000 vuotta sitten ei ollut yhtä laaja, jäätikkö saattoi hyvin karkeasti arvioiden ulottua Kajaaniin tai korkeintaan Kuopioon asti. Merenpinta oli noin 60 metriä nykyistä alempana.

Tundra ulottui ehkä 55 leveysasteelle eli Tanskan keskiosan korkeudelle. Seuraavan kerran jäätikkö eteni suurimpaan osaan Suomea luultavasti noin 50 000 vuotta sitten, mutta tämä kausi jäi lyhyeksi. Noin 51 000–50 000 vuotta sitten Glinde-interstadiaalin aikana Itä-Suomi oli Pohjois-Karjalan Ruunaan sedimenttien mukaan jäätön.

Tämän jälkeen tuli pienempien viilenemisten ja lämpenemisten kausi. Keski-Veikselin interstadiaalit olivat huomattavasti kylmempiä kuin Varhais-Veikselin. Suomessa oli melko kylmää koko ajan ja jäätikkö saattoi levittäytyä osaan Lappia. Mutta Soklissa Itä-Lapissa tehtyjen löytöjen mukaan löytöjen mukaan lämpötila saattoi Keski-Veikselin lämpimänä aikana kohota kesällä melko korkeaksi, vähintään 7, jopa 11–14 asteeseen.

Tundra ulottui ainakin Tanskan ja Alankomaiden leveysasteille asti. Noin 50 000–30 000 vuotta sitten jäätikkö vuoroin supistui ja laajeni Ruotsissa ja Suomessa oli kylmää. Ajoituksia näiltä ajoilta ovat Vuotson Su-153 42000+-2000, Soklin orgaanisten kerrostumien Hel-348 46100+9000-4000, Birm-279 32830+1460-1240, Taivalkoski GrN 4491 45400+-200, Etelä-Suomen Someron savi Hel-209 32600+1500-1240,

Keski-Veikselin jäätiköitymisistä on hieman ristiriitaista tietoa. Jäätiköt laajenivat Ruotsissa 42 500 vuotta sitten ja Keski-Suomen yli peittäen suurimman osan Suomea noin 40 000 vuotta sitten Hasselo-stadiaalina. Merenpinta laski jopa 70 metriä nykyistä alemmaksi.

Erään arvion mukaan Suomea olisi peittänyt osittain jäätikkö 39 000–36 000 vuotta sitten ns. Hengelo-interstadiaalina. Jäätikkö olisi ulottunut Kölivuoriston suuntaisella linjalla Hanko-Iisalmi-Vienanmeren länsikärki ja muualla Pohjoismaissa Götlannin eteläkärkeen ja Öölannin eteläkärkeen niin että Skoone olisi ollut jäätön, samoin kuin Tanska ja aivan pohjoisin Norja. Erään toisen arvion mukaan jäätikön reuna olisi ollut silloin maksimissaan suunnilleen Pohjanlahden rannan ja salpausselkien puolivälissäSalonen Eronen Saarnisto 2002, s. 19.

Suomen jäättömillä alueilla oli ehkä arotundraa (tai tundramaista arotundraa tai polaariaavikkoa). Arotundran ja havupuiden raja oli Pohjois-Ranskan leveyksillä. Italiassa kasvoi sekametsiä, samoin Etelä-Ranskassa ja Espanjassa sekä Romaniassa. Meren pinta oli 70 metriä nykyisen merenpinnan alapuolella. Jää laajeni ehkä Lappiin noin 35 000 vuotta sitten. Toisen arvion mukaan noin 37 000 vuotta sitten Pohjanmaa olisi ollut jäätön (mammutinluiden perusteella).

Eräiden tietojen mukaan Suomi olisi ollut kokonaan jään peitossa noin 30 000 vuotta sitten, ja tundran raja Pohjois-Ranskassa, Pohjois-Saksassa ja Valko-Venäjällä. sen eteläpuolella vallitsi gravertten kulttuuri, jonka asukkaiden joukossa saattoi olla suomalaisten esi-isiä. Ilmasto alkoi kylmetä noin 300 000 BP. 28 000–26 000 vuotta sitten päättyi Keski-Veiksel lyhyeen lämpökauteen. Jäätikkö oli jo alkanut kasvaa. Suomi oli ehkä ainakin eteläosaltaan jäätön vielä 27 000 vuotta sitten. Jää laajeni Etelä-Suomeen noin 25000 BP.

Mammutteja vaelteli Suomessa Veiksel-jääkauden aikana