Kriisiviestintä on organisaatioviestinnän erikoistilanne ja keskeinen osa laajempaa kriisinhallinnan käsitettä. Yksinkertaisimmillaan kriisiviestinnän kuvataan olevan nopeutettua perusviestintää. Kriisi itse on määritelmänsä mukaisesti sekä uhka että mahdollisuus.
Kriisiviestinnän vaikutukset eivät jää aina vahingon rajoittamiseen (se voi usein myös lisätä vahinkoa). Erityisen onnistunut kriisiviestintä voi myös nostaa viestijän imagon kriisiä edeltänyttä tilannetta korkeammalle. Kriisiviestinnän merkitys on kasvanut 2000-luvulla uusiin mittoihin. Samalla kun brändeistä ja luottamuksesta on tullut yritysten tärkeintä omaisuutta, imagoa mahdollisesti kolhivien kriisien vaikutus yritysten tuloksiin on voimistunut. Äärimmäisessä tapauksessa vuosikymmenien aikana rakennettu maine voi murentua yhdessä yössä.
Kehitys Kriisiviestintä on kehittynyt viime aikoina harppauksin. Viestintäsykli on nopeutunut huomattavasti vuosien kuluessa ja passiivisesta kriisitiedottamisesta on muun muassa Internetin ja viestintämonopolien murtumisen myötä siirrytty aitoon, monisuuntaiseen viestintään. Tästä esimerkkinä on vuonna 2004 tsunamikatastrofin aikana toimineet Rayadiversin nettisivut, jotka välittivät ajantasaisinta tietoa maailmalle.
1980-luvulla Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä Suomen valtionhallinto piti ensimmäisen tiedotustilaisuutensa vasta vuorokausien kuluttua tapahtuneesta. 2000-luvulla sen odotetaan reagoivan tunneissa, kun yleisö reagoi nopeimmillaan jopa minuuttiaikataululla. Tästä esimerkkinä voidaan pitää Jokelan koulusurmia, johon liittyen julkaistiin ensimmäinen viesti internetin keskustelupalstalla vain kymmenen minuuttia ensimmäisestä hätäilmoituksesta"Ensimmäisen hälytyksen Jokelasta teki oppilas kello 11.43.14." Viite: – kahta minuuttia aikaisemmin kuin ensimmäinen poliisipartio oli edes ehtinyt tapahtumapaikalle.
Valmistautuminen kriisiviestinnän avain Kriisitilanteeseen voidaan varautua tekemällä kriisiviestintäsuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään organisaation viestintävastuulliset kriisitilanteessa, tunnistetaan mahdollisia kriisitilanteita ja suunnitellaan valmiiksi kriisitilanteessa käynnistettäviä prosesseja. Käytännön harjoitukset ovat myös avuksi valmistautuessa mahdollisiin kriisitilanteisiin.
Kriisiviestinnän tutkimustilanteita Kriisiviestintää tutkitaan ja havainnollistetaan yleisesti tunnettujen tapausten myötä. Näistä käytetyimpiä ovat seuraavat tapaukset.
Henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet Estonian uppoaminen Intian valtameren tsunami Kurskin uppoaminen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
Henkilörikokset Beltwayn ampumistapaukset Tylenol-murhat (malliesimerkki onnistuneesta kriisinhallinnasta)
Poliittiset kriisit Clinton/Lewinsky-skandaali Irak-vuoto Watergate
Muut Exxon Valdezin öljyonnettomuus (malliesimerkki epäonnistuneesta kriisinhallinnasta)
Katso myös Kriisinhallintakeskus Tiedotus- ja suhdetoiminta Nokian vesikriisi Lahden doping-skandaali Kanervan–Tukiaisen tekstiviestikohu Virginia Techin verilöyly Jokelan koulusurmat TAM Linhas Aéreasin lennon 3054 onnettomuus
Lähteet
Kirjallisuutta
Yleisteokset, teoria
Kriisiviestintätilanteet
Aiheesta muualla The Tylenol Crisis: How Effective Public Relations Saved Johnson & Johnson. Crisis, Communication and Society Research Network, University of Helsinki Luokka:Viestintä Luokka:Johtaminen Luokka:Siviilikriisinhallinta