pienoiskuva|300x300px|Riian linna Latvian presidentti, virallisesti Latvian tasavallan presidentti (), on Latvian valtionpäämies. Nykyinen presidentti on Edgars Rinkēvičs, joka vannoi virkavalansa 8. heinäkuuta 2023.
Vuoden 1918 väliaikaisen perustuslain mukaan valtiollisen neuvoston puhemies (tuolloin Jānis Čakste) toimitti myös valtionpäämiehen virkaa Latvian itsenäistymisprosessin aikana. Myöhemmin päätettiin, että tätä järjestelyä jatkettaisiin, kunnes perustuslaki astuisi virallisesti voimaan 20. kesäkuuta 1922. Čakste valittiin virallisesti presidentiksi 14. tammikuuta 1922, mutta hän vannoi virkavalansa vasta 18. marraskuuta.
Riian linna on presidentin edustusasunto. Toissijainen residenssi sijaitsee Jurmalassa. Vuonna 2021 presidentin vuosipalkkio oli 71 520 euroa.
Valinta ja pätevyysvaatimukset Presidentin tulee olla Latvian kansalainen ja vähintään 40-vuotias. Valittavan henkilön ei tarvitse olla syntyperäinen latvialainen. Kaksoiskansalaiset eivät voi tulla valituiksi.Latvijas Vēstnesis (1922): art. 35–37
Latviassa presidenttiä ei valita suoralla kansanvaalilla, vaan hänet valitsee parlamentti. Puolueet asettavat vaalissa ehdokkaansa, ja tullakseen valituksi ehdokkaan tulee saada vähintään 51 kansanedustajan ääni. Vaalikierroksia käydään niin monta kuin vähimmäistuen saaminen vaatii ja jokaisella kierroksella huonoiten menestynyt karsiutuu pois. Vuodesta 2019 lähtien kansanedustajien antamat äänet presidentinvaaleissa julkaistaan vaalien jälkeen.
Virkakauden pituus on neljä vuotta, joita voi olla korkeintaan kaksi peräkkäin. Ennen vuotta 1997 kauden pituus oli vain kolme vuotta.
Toimenkuva ja valtaoikeudet Presidentin tehtävä on ensisijaisesti seremoniallinen, mutta hän on muun muassa valtion päämies ja asevoimien ylipäällikkö. Lisäksi presidentti tekee nimitykset latvialaisiin ritarikuntiin.
Presidentillä on valta tehdä aloite parlamentin hajottamisesta, josta järjestetään kansanäänestys. Mikäli yli puolet äänestäjistä kannattaa aloitetta, parlamentti hajotetaan ja maassa järjestetään ennenaikaiset vaalit. Mikäli enemmistö ei kannata aloitetta, presidentin katsotaan perustuslain mukaan eronneen virastaan ja parlamentti valitsee tilalle uuden presidentin.Latvijas Vēstnesis (1922): art. 48–50
Luettelo presidenteistä Ensimmäinen tasavalta Nimi Kuva Virassa Puolue 1922–1927 Demokraattinen keskusta 1927–1930 Demokraattinen keskusta 1930–1936 Latvian maanviljelijöiden liitto 1936–1940 Latvian maanviljelijöiden liitto
Toinen tasavalta Nimi Kuva Virassa Puolue 1993–1999 Latvian maanviljelijöiden liitto 1999–2007 Riippumaton 2007–2011 Riippumaton 2011–2015 Vihreiden ja maanviljelijöiden liitto 2015–2019 Latvian vihreä puolue 2019–2023 Riippumaton 2023– Riippumaton Lähde:
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
*