Uskonto on peruskoulun oppiaine useissa maissa.
Uskonnonopetus Suomessa Suomessa opetushallitus on määrännyt peruskoulun kaikkien uskontokuntasidonnaisten ryhmien uskonnon opiskelun tavoitteeksi monipuolisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamisen.http://www.edu.fi/page.asp?path=498,526,881,2938,3331
Koulun täytyy järjestää sen oppilaiden enemmistön mukaista uskonnonopetusta. Tämän uskonnon opetukseen voi huoltajan pyynnöstä myös muiden uskonnollisen yhdyskuntien jäsenet tai niihin kuulumattomat osallistua. Lisäksi koulun on järjestettävä sellaisen uskonnon opetusta, jonka opetukseen osallistuisi vähintään kolme oppilasta.
Evankelis-luterilaisen uskonnonopetuksen sisällöt Peruskoulussa uskonnonopetuksen sisältöalueet ovat "suhde omaan uskontoon", "uskontojen maailma" sekä "hyvä elämä", joiden kuvaukset vaihtelevat vuosiluokittain. Pääpiirteittäin "suhde omaan uskontoon" -sisältöalueella käsitellään kristinuskoa, "uskontojen maailma" -sisältöalueella eri uskontoja ja uskonnottomuutta erityisesti Suomessa ja Euroopassa ja "hyvä elämä" -sisältöalueella muun muassa elämänkysymyksiä, kultaista sääntöä, ihmisoikeuksia ja myöhemmillä vuosiluokilla etiikkaa.
Lukiossa evankelis-luterilaista uskontoa on pakollisena neljän opintopisteen (kahden opintojakson) verran. Pakolliset kurssit ovat "uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä" sekä "maailmanlaajuinen kristinusko". Valinnaisia opintojaksoja on neljä (kahdeksan opintopistettä), nimittäin "maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä", "uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa", "uskonto taiteissa ja populaarikulttuurissa" sekä "uskonto, tiede ja media".
Uskonnonopetuksen tunnustuksettomuus Perusopetus- ja lukiolaeissa käsite ”oppilaan oman tunnustuksen mukainen uskonnonopetus” korvattiin vuonna 2003 käsitteellä ”oppilaan oman uskonnon opetus”, mihin liittyi myös opetuksen muuttaminen virallisesti tunnustuksettomaksi, mistä lähtien varsinainen uskonnonharjoitus on ollut opetuksen yhteydessä kiellettyä. Uudistetun lain mukaan oppilaiden enemmistön mukaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas osallistuu enemmistön uskonnonopetukseen vain, jos hän ilmoittautuu siihen erikseen.http://www.evl.fi/avain/uskonnonvapaus/uskonnonopetus.html
Siitä huolimatta, että opetuksen tulisi olla tunnustuksetonta, esimerkiksi vuonna 2014 tehdyn pro gradu -tutkielman mukaan eräät islamin opetuksessa käytetyt oppikirjat "Islam – yhteinen uskomme" sekä "Salam – islamin polku 1–2" ovat tunnustuksellisia: tutkielman mukaan kirjoissa käytetään runsaasti esimerkiksi väitelauseita, kun viitataan uskonnollisiin asioihin.
Uskonnonopetukseen osallistuminen Vuonna 2024 perusopetuksen oppilaista 77,4 prosenttia osallistui evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen, 4,2 prosenttia islamin opetukseen ja 2,2 prosenttia ortodoksisen uskonnon opetukseen. 14,8 prosenttia osallistui elämänkatsomustiedon opetukseen. Luvuissa on alueittaista vaihtelua: esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen osallistui 95,8 prosenttia oppilaista, Uudellamaalla puolestaan 61,9 prosenttia.
Katso myös Elämänkatsomustieto Päivähoidon uskontokasvatus Uskontotieto Uskonnonpedagoginen instituutti Päivänavaus Uskonnonvapauslaki Kirkkohistoria
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Uskonnon opetussuunnitelmat.
Luokka:Uskonto ja koulutus Luokka:Suomen koulutus Luokka:Peruskoulun oppiaineet