Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä.Suomen Kirjailijat 1945–1980, Parkkinen, Pekka Kustaa, sivu 484, toimittajat Maija Hirvonen, Hannu Launonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 402, Helsinki 1985 Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat.Kai Laitinen: Täydennykseksi . Viitattu 20.2.2014. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on aforistinen kiteyttäjä.Jarkko Tontti. Blogi Unohdettuja runoilijoita. Julkaistu 6.11.2010. Viitattu 20.2.2014.
Parkkinen tuli ylioppilaaksi vuonna 1962 Helsingin normaalilyseosta ja 1965 hän valmistui Markkinointi-instituutista. Hän teki opintomatkoja Portugaliin 1967–1968, Unkariin 1970–1971, Englantiin 1972, Ranskaan 1965 ja 1973–1975 sekä Islantiin 1978. Parkkinen perusti Veikko Polameren kanssa Manifesti-lehden ja työskenteli toimittajana Aikalainen-lehdessä 1965–1966. Hän oli avustajana Seura aikakauslehdessä ja Suomen Kuvalehdessä ym. vuodesta 1978.
Parkkisen vanhemmat olivat johtaja Onni Olavi Parkkinen ja Edit Elisa (o.s. Hallio). Pekka Parkkinen kuoli äkillisesti 8. toukokuuta 1992 Helsingin Vartiosaaressa. Hänet on haudattu perhehautaan Helsingissä Hietaniemen hautausmaalle.
Teoksia
Käännöksiä
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomentajat Luokka:Vuonna 1940 syntyneet Luokka:Vuonna 1992 kuolleet