Egypti (, egyptinarabiaksi , ) eli Egyptin arabitasavalta (, Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio. Sen naapurimaita ovat Israel ja Palestiina koillisessa, Libya lännessä ja Sudan etelässä. Pohjoisessa Egypti rajautuu Välimereen ja idässä Punaiseenmereen. Egyptin pinta-ala on noin 1 001 450 neliökilometriä.
Egypti on asukasluvultaan maailman neljänneksitoista suurin valtio ja suurin arabimaa. Enemmistö maan sadasta miljoonasta asukkaasta elää Niilin rannoilla, jonne on keskittynyt Egyptin viljelykelpoinen maa. Suuri osa Egyptiä on Saharan autiomaata ja harvaan asuttua. Noin puolet maan asukkaista asuu kaupungeissa, esimerkiksi Kairossa ja Aleksandriassa.
Egypti on tunnettu muinaisesta korkeakulttuuristaan ja maailman tärkeimpiin ja vanhimpiin lukeutuvista muinaiskohteistaan, kuten Gizan pyramidista, Karnakin temppelistä, Kuninkaiden laaksosta ja Gizan sfinksistä. Egyptiä pidetään yhtenä arabimaailman ja Lähi-idän tärkeimmistä kulttuurin ja politiikan keskuksista. Maa oli pitkään autoritaarinen, presidenttijohtoinen tasavaltaEgypti - viralliset tiedot Star Light Tours, kunnes valta helmikuun 2011 kansannousun jälkeen siirtyi armeijalle. Tammikuun 2012 parlamenttivaaleissa valtaan nousivat islamistit. Egyptin presidenttinä on vuodesta 2014 lähtien toiminut kenraali Abdel Fattah al-Sisi ja islamistit on ajettu maan alle.
Nimi Egyptin virallinen arabiankielinen nimi on seemiläistä alkuperää. Hepreaksi sana on Mitzráyim (מִצְרַיִם), joka tarkoittaa ”kahta salmea” ja mahdollisesti ”valtiota” tai ”maata”.Ancient Hebrew merkitsee myös arabiassa maata tai valtiota. Egyptin muinainen nimi kemet eli ”musta maa” tulee Niilin tulvien tuomasta hedelmällisestä mustasta maasta erotuksena autiomaan ”punaisesta maasta” (deshret). Nimi muuttui myöhemmin muotoon keme koptin kielessä. Suomalainen nimi ”Egypti” on tullut latinan sanasta Aegyptus, joka on lainattu kreikan sanasta Aigyptos (). Sana voi olla peräisin muinaisen egyptin kielen fraasista Hut-ka-Ptah (), joka tarkoittaa ”Ptahin Kan (sielun osan) kotia”, Ptah-jumalan temppelin nimeä Memfisissä.The Origin of the word Egypt, by Nermin Sami and Jimmy Dunn.
Maantiede
vasen|pienoiskuva|Egyptiläistä maaseutua Kairosta etelään. Egypti rajautuu lännessä Libyaan, etelässä Sudaniin ja koillisessa Israeliin sekä Gazan kaistaan. Egyptin tärkeä asema geopolitiikassa juontuu sen strategisesta sijainnista: kahdella mantereella sijaitsevana maana sillä on hallussaan Afrikan ja Aasian välinen Suezin kannas, jonka vuorostaan lävistää Välimeren Punaisenmeren kautta Intian valtamereen yhdistävä Suezin kanava.The Determinants of Foreign Policy Egypt: A Country Study. Library of Congress, 1990.
Egyptin tärkeimpiä kaupunkeja ovat Aleksandria (yksi antiikin suurista kaupungeista), Assuan, Asyut, Kairo (maan nykyinen pääkaupunki), Al-Mahalla al-Kubra, Giza (tunnettu pyramideistaan), Hurghada, Luxor, Kom Ombo, Port Safaga, Port Said, Sharm el-Sheikh, Shubra-El-Khema, Suez, Zagazig ja Al-Minya. Maata halkoo etelästä pohjoiseen maailman pisin joki Niili, jonka molemmilla puolilla levittäytyy lähes asumaton aavikko. Egyptiin kuuluu osia Saharan ja Libyan aavikoista.Natural Regions Egypt: A Country Study. Library of Congress, 1990. Tärkeitä keitaita ovat Bahariyan keidas, Dakhlehin keidas, Farafran keidas, Khargan keidas ja Siwan keidas.Western desert oasis Egypt Safari
Ilmasto Egyptin ilmasto on maailman kuumimpia ja aurinkoisimpia. Aavikko peittää maan kokonaan lukuun ottamatta 80 kilometriä leveää kaistaletta Välimeren rannikolla, jossa sataa talvella. Sielläkin sademäärä jää 100–200 millimetriin vuodessa, mikä ei riitä maanviljelykselle. Muualla Kairon eteläpuolella sataa 20–50 millimetriä vuodessa, ja maan keski- ja eteläosissa voi paikoin olla useita sateettomia vuosia peräkkäin.Egypt Country Guide BBC weather Kuukausien keskilämpötilat vaihtelevat pohjoisrannikolla noin 14–30 °C välillä. Aavikolla saattaa olla kesällä 7 °C yöllä ja 40 °C päivällä, ja talvella 0 °C yöllä ja 18 °C päivällä. Etelästä Niilin suistoon puhaltava kuuma khamsin-tuuli voi nostaa keväällä aavikon lämpötilan 38 °C:n yli. Välimeri viilentää rannikkokaistaletta. Kairossakin saattaa joskus olla talvella pari astetta yöpakkasta. Siinain vuorilla ja pohjoisen kaupungeissa voi joinakin vuosina esiintyä lunta, ja kuuraa voi olla Keski-Egyptissä asti.
Luonto ja luonnonsuojelu Egyptissä on useita erilaisia elinympäristöjä, niinpä sen eläimistöön kuuluu sekä aavikon että ruohikon, jokien ja merien lajeja. Harvinaisimpiin eläinlajeihin kuuluvat manaatit sekä jyrsijöitä syövät aavikon käärmeet.Egypt Wildlife Over Landing Africa
Valtio on perustanut 1980-luvulta alkaen suojelualueita, joita on jo yli kaksikymmentä. Vanhin niistä on sukeltajien tuntema Ras Mohamedin luonnonsuojelualue Siinain niemimaan eteläkärjessä. Tuhannen kalalajin ja kahdensadan korallilajin lisäksi siellä tavataan mangrovepuita ja harvinaisia lintuja, kuten kalasääskiä. Pyhän Katariinan luonnonsuojelualue puolestaan kattaa Etelä-Siinain keskiosien rikkonaisia vuorimaisemia. Siellä elää monia matelijoita ja harvinaisia nisäkkäitä. Egyptin mannerosan suojelualueisiin kuuluvat Kivettyneen metsän suojelualue erikoisine dyyneineen sekä deltan itäosassa Ashtum el Gamilin luonnonsuojelualue, jossa on rehevää Välimeren kasvillisuutta ja monilajinen linnusto.Protected areas of Egypt Tour Egypt
Historia
pienois|oikea|Gizan pyramidit ovat Egyptin suosituimpia nähtävyyksiä.
Muinainen Egypti
Niilin vuosittaisten tulvien säännöllisyys ja rikkaus sekä aavikoiden aiheuttama eristyneisyys vaikuttivat suotuisasti maailman suurimpiin lukeutuvan sivilisaation kehitykseen. Yhdistyneen Egyptin kuningaskunnan perusti noin 3200 vuotta ennen ajanlaskun alkua kuningas Narmer, joka todennäköisesti on sama kuin myöhempien historioitsijoiden mainitsema Menes.Ancient Egypt Egypt: A Country Study. Library of Congress, 1990. Sen jälkeen sarja dynastioita hallitsi maata seuraavan kolmen vuosituhannen ajan. Muinaisen Egyptin hallitsijoita nimitetään faaraoiksi. Välillä valtakunta hajosi muutamia kertoja, mutta yhdistyi jälleen, ja sen vuoksi muinaisen Egyptin historia jaetaan vanhan, keskimmäisen, uuden ja myöhäisen valtakunnan aikakausiin ja niitä erottaviin välikausiin.The Old Kingdom, Middle Kingdom, and Second Intermediate Period, 2686 to 1552 B.C. Egypt: A Country Study. Library of Congress, 1990.
Persialainen, kreikkalainen ja roomalainen aika (525 eaa. – 640 jaa.) Vuonna 525 eaa. Egyptin viimeinen kotimainen, 26. dynastia menetti valtansa, kun Persian kuningas Kambyses II valloitti maan. Persialaiset rakensivat Suezin kanavan esiasteen yhdistäen Välimeren ja Punaisenmeren toisiinsa. Egypti oli eräitä lyhyitä välivaiheita lukuun ottamatta Persian alaisuudessa, kunnes Makedonian Aleksanteri Suuri valloitti maan 332 eaa. Hänen jälkeensä maata hallitsi makedonialaissyntyinen Ptolemaiosten hallitsijasuku, kunnes roomalaiset valloittivat maan vuonna 30 eaa. Rooman valtakunnan jakauduttua kahtia maa joutui Itä-Roomalle eli Bysantille. Samoihin aikoihin kristinusko tuli maassa vallitsevaksi uskonnoksi noin kolmen vuosisadan ajaksi.Egypt under Rome and Byzantium, 30 B.C.-A.D. 640 Egypt: A Country Study. Library of Congress, 1990.
Arabivalloitus ja islamilaiset kalifaatit ja sulttaanikunnat
Arabit valtasivat Egyptin vuoteen 640 mennessä, minkä jälkeen Egypti kuului ensin Damaskoksesta käsin hallittuun umaijadien valtakuntaan ja vuoden 750 jälkeen Bagdadista käsin hallittuun abbasidien valtakuntaan. Egyptiläisten kieli vaihtui arabiaksi ja heidän uskontonsa 800-luvulle tultaessa islamiksi.
Kalifaatin nimittämät muslimihallitsijat hallitsivat Egyptin aluetta seuraavat kuusi vuosisataa. Vuosina 910–1171 Egypti kuului fatimidien kalifaattiin, joka oli šiiamuslimien dynastia, joka hallitsi suurta osaa Pohjois-Afrikasta vuodesta viime vaiheessa Kairosta käsin. Sen jälkeen Egypti kuului Salah al-Dinin (Saladin) valtakuntaan ja sitten aijubidien valtakuntaan. Mamelukkien sotilasluokka otti vallan käsiinsä vuonna 1260 ja hallitsi Egyptiä autonomisena valtiona vielä senkin jälkeen, kun maa vuonna 1517 joutui Osmanien valtakunnan alaisuuteen.
Mamelukit puolustivat maataan, kun Napoleon vuonna 1798 hyökkäsi Egyptiin. Napoleon kuitenkin vetäytyi Egyptistä, koska britit uhkasivat hyökätä Horatio Nelsonin johdolla Välimerellä Ranskan laivastoa vastaan.The French Invasion and Occupation, 1798-1801 Egypt: A Country Study. Library of Congress, 1990.
Vuodesta 1867 lähtien Egyptiä hallitsivat osmanien alaisina varakuninkaina kediivit. Suezin kanavan valmistuttua vuonna 1869 Egyptistä tuli tärkeä maailman liikenteen solmukohta, mutta toisaalta maa velkaantui pahoin. Suojellakseen sijoituksiaan Yhdistynyt kuningaskunta otti Egyptin haltuunsa vuonna 1882, vaikka nimellinen valta säilyikin osmaneilla vuoteen 1914 asti.The Occupiers Egypt: A Country Study. Library of Congress, 1990. Vuonna 1914 maasta tehtiin virallisesti Britannian protektoraatin alainen Egyptin sulttaanikunta.
Itsenäisyys 1922 Vuonna 1922 Egypti virallisesti itsenäistyi, mutta Britannialla oli maassa huomattava vaikutusvalta vielä sen jälkeen, koska sillä oli sotilastukikohtia Suezin kanavan varrella, jota se yhä piti hallinnassaan. Egyptin parlamentti laati vuonna 1923 uuden perustuslain suositun Sa'd Zaghlulin johdolla. Vuosina 1924–1936 maassa yritettiin muotoilla Egyptin hallintoa eurooppalaisen mallin mukaan. Britit kuitenkin pitivät tietyn määrän valtaa hallussaan, mikä johti hallituksen jatkuvaan epätasapainoon.The Rise and Decline of the Wafd, 1924-39 Egypt: A Country Study. Library of Congress, 1990. Toiseen maailmansotaan Egypti osallistui liittoutuneiden puolella.Egypt During the War, 1939–45 Egypt: A Country Study. Library of Congress, 1990.
pienois|280px|left|Egyptin pääkaupunki Kairo on Afrikan ja Lähi-idän suurin kaupunki.
Tasavalta 1953 Vuonna 1952 sotilasvallankaappaus pakotti kuningas Farukin, perustuslaillisen monarkin, eroamaan poikansa Ahmed Fuad II:n hyväksi. Lopulta Egyptin tasavalta julistettiin 18. kesäkuuta 1953, ja sen ensimmäisenä presidenttinä toimi kenraali Muhammad Nagib. Jouduttuaan syrjäytetyksi vuonna 1954 Nagib vietti kotiarestissa 16 vuotta aina seuraajansa Nasserin kuolemaan saakka, jonka jälkeen Nasserin seuraaja Anwar Sadat vapautti Nagibin. Tämän jälkeen hän oli pääasiassa poissa julkisuudesta kuolemaansa vuonna 1984 saakka, jolloin hänelle järjestettiin valtiolliset hautajaiset.
Gamal Abdel Nasserin aika 1956–1970 Vuoden 1952 vallankaappauksen pääarkkitehti Gamal Abdel Nasser pakotti presidentti Nagibin eroamaan vuonna 1954. Nasser oli pääministeri vuodesta 1954 ja myös presidentti vuodesta 1956. Noustuaan maan presidentiksi Nasser kansallisti Suezin kanavan, mikä johti vuoden 1956 Suezin kriisiin. Nasser nousi sodasta arabisankarina, ja nasserismi sai laajaa vaikutusvaltaa alueella, vaikka aiemmin arabinationalismiin usein välinpitämättömästi suhtautuneiden egyptiläisten keskuudessa se saikin aikaan monenlaisia reaktioita.Nasser and Arab Socialism Egypt: A Country Study. Library of Congress, 1990.
Vuonna 1958 Nasser solmi Egyptin ja Syyrian välille liiton, joka tunnetaan Yhdistyneenä arabitasavaltana. Tämäkin yritys sai vastaansa ristiriitaisia reaktioita, ja unioni hajosi jo vuonna 1961. Egyptin virallisena nimenä oli kuitenkin Yhdistynyt arabitasavalta vielä sen jälkeenkin, vuoteen 1971 saakka, vaikka monet egyptiläiset eivät pitäneet valtionsa tuhansia vuosia käytössä olleen nimen yhtäkkisestä vaihtumisesta. Vuonna 1967 kuuden päivän sodan jälkeen Egypti menetti Siinain niemimaan Israelille.