thumb|200px|Temppeliherrain ritarikunnan lippu. Hengellinen ritarikunta on uskonnollinen ja kirkon tai uskonnollisen yhteisön hallinnoima ritarikunta. Hengelliset ritarikunnat syntyivät keskiajalla, ristiretkien aikana. Ritarikunta oli järjestö, jonka jäsenet pyrkivät yhteiseen tavoitteeseen ja noudattivat ritarikunnan sääntöjä. Sen jäsenet olivat ritarinarvoisia. Hengelliset ritarikunnat vaalivat kristityn ritarin ihannetta, jossa yhdistyi sotilaallinen urheus ja hurskaus.
Hengellisten ritarikuntien alkuperäisinä tehtävinä olivat taistelu vääräuskoisia vastaan, Pyhän maan suojelu sekä pyhiinvaeltajien ja sairaiden hoito. Niiden jäsenet antoivat munkkilupauksen ja omistautuivat sodankäynnille. Ristiretkien päätyttyä Lähi-idässä toimineet hengelliset ritarikunnat siirtyivät Eurooppaan.
Merkittävimpiä hengellisiä ritarikuntia olivat Temppeliherrain ritarikunta, Johanniittain ritarikunta ja Saksalainen ritarikunta sekä Baltian käännyttämiseksi perustettu Kalpaveljesten ritarikunta. Näiden lisäksi Lähi-idässä toimi muun muassa spitaalisten ritarien perustama Pyhän Lasaruksen ritarikunta.
Vanhat suuret ritarikunnat on lakkautettu saksalaista ritarikuntaa ja johanniittoja lukuun ottamatta. Temppeliherroja syytettiin kerettiläisyydestä ja ritarikunta tuhottiin. Kalpaveljien sulauduttua Saksalaiseen ritarikuntaan se kuihtui uuden ajan alussa poliittisesti merkityksettömäksi hyväntekeväisyysjärjestöksi, joka lakkautettiin vuonna 1809. Se perustettiin uudelleen muutamaa vuosikymmentä myöhemmin. Katolisella Johanniittain ritarikunnalla (Maltan ritarikunnalla) on lähes katkeamaton historia ja sen poliittisesta vaikutusvallasta kertoo nykyinen monen valtion tunnustama suvereeni puolivaltiollinen status.
Myös Iberian niemimaalla syntyi reconquistan (kristittyjen suorittama maan takaisinvalloitus muslimeilta) aikana lukuisia hengellisiä ritarikuntia, kuten Santiagon ja Calatravan ritarikunnat Espanjassa sekä Kristuksen ritarikunta Portugalissa.
Monet uudemmat ritarikunnat ovat kunniaritarikuntia, joiden käytännössä ainoana toimintamuotona on ritarimerkkien myöntäminen ansioituneille henkilöille.
Luettelo hengellisistä ritarikunnista (perustamisjärjestyksessä) Temppeliherrain ritarikunta – 1120 Johanniittain ritarikunta – 1136 Pyhän Lasaruksen ritarikunta – 1142 Calatravan ritarikunta – 1158 Santiagon ritarikunta – 1170 Montjoien ritarikunta – 1173 Avizin ritarikunta – 1176 Saksalainen ritarikunta – 1193 San Jorge de Alfaman ritarikunta – 1201 Kalparitaristo – 1202 Dobrzynin ritarikunta – 1216 Tuomaksen ritarit – 1227 Siunatun Neitsyt Marian ritarikunta – 1261 Santa Maria de Espanan ritarikunta – 1275 Montesan ritarikunta – 1317 Kristuksen ritarikunta – 1319 Pyhän Haudan ritarikunta – 1342 Kultaisen kannuksen ritarikunta – 1357 Lohikäärmeen ritarikunta – 1408 Meidän Betlehemin Rouvamme ritarikunta – 1459 Pyhän Yrjön ritarikunta – 1464 Pyhän Stefanuksen ritarikunta – 1561 Pyhän Hengen ritarikunta – 1578 Pyhän Karitsan ritarikunta – 1935 Konstantinus Suuren Ritarikunta – 1953
Lähteet
Aiheesta muualla
*