__NOTOC__ thumb|200px|Mikael Toppelius, Simson taistelee jalopeuran kanssa, 1775, Haukiputaan kirkko. thumb|200px|Alexander Lauréus, Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen, 1806. Luettelo ennen vuotta 1820 syntyneistä taiteilijoista Suomessa perustuu Suomen Taiteilijaseuran ylläpitämässä Kuvataiteilijamatrikkelissa julkaistuun luetteloon 49 ammattilaisesta tai ammatillisesti suuntautuneesta kuvataiteilijasta, jotka vaikuttivat 1600-luvulta 1800-luvun puoleen väliin. Jotkut heistä syntyivät Suomessa, toiset muualla Euroopassa. Osa taiteilijoista vaikutti Suomessa, osa muissa maissa.
Oppipoikakoulutusta lukuun ottamatta koulutus taiteilijaksi oli tuohon aikaan hankittava muista maista, tavallisesti vuonna 1773 Tukholmaan perustetusta taideakatemiasta. Luetellut taiteilijat toimivat jo ammatissa, kun Suomen Taideyhdistys aloitti kuvataidekoulutuksen Suomessa vuonna 1848.
Alkuperäiseen, matrikkelissa julkaistuun luetteloon on lisätty tässä Helena Arnell, Pietari Henrikinpoika, Charlotta Malm-Reuterholm, Liedon mestari ja Carl Gustav Söderstrand.
Taiteilijat Suomessa ennen Suomen taidetta
Ammatti ja toimeentulo
Myös entisaikoina useat taiteilijat harjoittivat taiteellisen työnsä ohella muita ammatteja. Esimerkiksi Johan Lefrén toimi Karlbergin sotakoulun johtajana, Ulrik Thersner everstiluutnanttina ja Claes Lang perämiehenä ja koristetaiteilijana. Monet taiteilijat kuten Mikael Toppelius toimivat kirkkomaalareina, jolloin he saattoivat tehdä sekä "lankkumaalarin", koristetaiteilijan että taidemaalarin töitä. Toimeentulo saattoi olla niukkaa ja esimerkiksi 1830-luvun taiteilijoista vain Johan Erik Lindh elätti itsensä taiteilijana.
Taiteellinen potentiaali suuntautui Suomen ulkopuolelle. Lontoossa arveltiin 1830-luvun lopussa ja Münchenissä 1840-luvun alussa olevan kummassakin noin tuhat taiteilijaa. Suomessa vastaavana aikana varteenotettavien taiteilijoiden määrä oli alle kymmenen.
Kirkko- ja muotokuvamaalarit
Suomen keskiajan taiteilijoita ei tunneta nimeltä. Joukosta on tunnistettu Liedon mestari, mutta nimen takana on todennäköisesti suurempi joukko kisällejä ja oppipoikia.
Varhaisin alkuperäisen luettelon taiteilijoista on suomalainen taidemaalari Abraham Myra (1639-1684). Hän opiskeli Jochim Neimanin oppipoikana ja toimi Turussa maalariammattikunnan vanhimpana 1678–1684.
Suurvalta-ajan varhaisimmat tunnetut kuvataiteilijat olivat useimmiten konterfeijareita eli kiertäviä kirkko- ja muotokuvamaalareita. Heistä eräs tunnettuja oli Isossakyrössä vuonna 1647 syntynyt Elias Brenner. Hän toimi sekä taidemaalarina että kuvittajana. Brenner tunnetaan erityisesti Ruotsissa tekemistään miniatyyrimaalauksistaan.
Naistaiteilijat
Luettelossa on alun perin vain kolme naista. Heistä Ruotsissa vuonna 1690 syntynyttä sekä Vaasassa ja Turussa asunutta Margareta Capsiaa pidetään 1700-luvun alun etevimpänä suomalaisena kirkkotaiteilijana ja Suomen ensimmäisenä naismaalarina. Uusi suomalainen taidehistoria on nostanut esille alkuperäisen luettelon ulkopuolelle jääneitä naistaiteilijoita, kuten Helena Arnellin ja Charlotta Malm-Reuterholmin.Naisten Salonki, naistaiteilijat 1700-luvun Euroopassa, Sinerbrychoffin taidemuseo 2007, näyttelyn verkkosivut. Viitattu 2.7.2008. Tukholman taideakatemiaan pääsivät naiset opiskelemaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1847.Från Kungliga Ritakademien till Kungliga Konsthögskolan, Kungliga Konsthögskolan. Viitattu 2.7.2008.
Suomen Taideyhdistys ei erotellut nais- ja miestaiteilijoita, vaan tuki kaikkia myöntämällä stipendejä ja hankkimalla teoksia sen kokoelmiin. Taideyhdistyksellä oli tarve saada toiminnan pariin kaikki potentiaaliset tekijät, riippumatta heidän taustastaan tai sukupuolestaan.
Suomen taide-elämä käynnistyy
Ruotsin vallan ajan lopun ja autonomian ajan alun merkittävä taidemaalari oli Alexander Lauréus. Hänet lähetettiin 1802 kansalaiskeräyksellä saaduilla varoilla Turusta Tukholmaan, jossa hän saavutti taideakatemian jäsenyyden ja hovimaalarin arvonimen. Tällä välin Turku oli kuitenkin hylätty Turun palon takia maan pääkaupunkina ja siirretty Helsinkiin, eikä suomalaisten pettymykseksi Lauréus palannutkaan asumaan synnyinmaahansa.
Ennen vuotta 1820 syntyneet taiteilijat elivät ja vaikuttivat juuri ennen varsinaisen suomalaisen kuvataide-elämän organisoimista 1800-luvun puolenvälin aikoihin ja sen jälkeen. Sitä varten muun muassa perustettiin Suomen Taideyhdistys (1846), käynnistettiin säännöllinen taidenäyttelytoiminta (1845) ja perustettiin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu (1848). Turun piirustuskouluna tunnetun taidekoulun toiminta oli alkanut vuonna 1830 ja Suomen taideyhdistyksen alaisena kouluna se toimi vuodesta 1852 aina vuoteen 1905 asti. Taidekoulutusta oli mahdollista saada myös Yliopiston piirustussalilla, joka vuoteen 1828 toimi sekin Turussa. Taidenäyttelytoimintaa seurasi taidekritiikki, joka vakiintui sanomalehtiin.
Luettelon taiteilijoiden tuotanto edeltää varsinaista Suomen taiteen kultakautta, joka alkoi 1880-luvulla. Varhaista kansallisromantiikkaa edustaa kuitenkin R. W. Ekman, sekä taiteilijaveljekset Magnus ja Wilhelm von Wright. Veljeksistä nuorin Ferdinand syntyi 1822 ja hänen maalauksissaan näkyy kultakauden pyrkimyksiä.
Taiteilijat
Immanuel Alm taidemaalari 1767–1809Johan Almtaidemaalari 1728–1810Helena Arnelltaidemaalari1697–1751Johan Backmantaidemaalari 1706–1768Jonas Bergman taidemaalari 1724–1810Johan Zacharias Blackstadius taidemaalari 1816–1898Edla Blommér taidemaalari 1817–1908Elias Brenner taidemaalari ja -graafikko 1647–1717Erik Cainberg kuvanveistäjä 1771–1816Margareta Capsia taidemaalari 1690–1759Wilhelm Maximilian Carpelan taidemaalari ja -graafikko 1787–1830Auguste Joseph Desarnod taidemaalari ja -graafikko 1812–1850Robert Wilhelm Ekman taidemaalari 1808–1873Samuel Elmgren taidemaalari 1771–1834Gustaf Wilhelm Finnberg taidemaalari 1784–1833Lennart Forstén taidemaalari ja piirtäjä 1817–1886Lars Gallenius taidemaalari 1660–1750Johan Georg Geitel taidemaalari 1683–1771Berndt Godenhjelm taidemaalari 1799–1881Emanuel Granberg taidemaalari 1754–1787Johan Hedberg taidemaalari 1767–1823Johan Gustav Hedman taidemaalari 1800–1866Pietari Henrikinpoika kirkkomaalari 1400-lukuAdolf Hårdh taidegraafikko 1807–1855Johan Knutson taidemaalari 1816–1899Pehr Adolf Kruskopf piirtäjä ja taidemaalari 1805–1852Claes Lang (vanhempi) taidemaalari 1690–1761Petter Lang taidemaalari 1728–1780Aleksander Lauréus taidemaalari 1783–1823Johan Lefrén taidegraafikko ja piirtäjä 1784–1862Thomas Joachim Legler taidemaalari 1806–1873Liedon mestari kuvanveistäjä 1300-lukuJohan Erik Lindh taidemaalari 1793–1865Gustaf Lucander taidemaalari 1724–1805Charlotta Malm-Reuterholmtaidemaalari1768–1845Karl Peter Mazér taidemaalari 1807–1884Erik Wilhelm le Moine taidemaalari 1780–1859Abraham Myra taidemaalari 1639–1684Didrik Möllerumtaidemaalari 1642–n. 1702Mathilda Rotkirch taidemaalari 1813–1842Nils Schillmark taidemaalari 1745–1804Johan Strömer piirtäjä ja taidegraafikko 1807–1904Johan Stålbom taidemaalari 1712–1777Gabriel Gotthard Sweidel taidemaalari 1744–1817Carl Gustaf Söderstrand maalarimestari ja taidemaalari 1800–1862Emanuel Thelning taidemaalari 1767–1831Ulrik Thersner piirtäjä ja taidegraafikko 1779–1828Mikael Toppelius taidemaalari 1734–1821Isak Wacklin taidemaalari 1720–1758Erik Westzynthius (nuorempi) taidemaalari 1743–1787Erik Westzynthius (vanhempi) taidemaalari 1711–1755Magnus von Wright taidemaalari ja -graafikko, piirtäjä 1805–1868Wilhelm von Wright piirtäjä, taidegraafikko ja -maalari 1810–1887
Katso myös
Suomen taide
Lähteet
Viitteet
Ennen vuotta 1820 syntyneistä taiteilijoista Suomessa