thumb|300px|Lönnrotinkatu. Näkymä Abrahaminkadun risteyksestä koilliseen eli kohti Mannerheimintietä.
Lönnrotinkatu (), arkikielessä Lönkka on noin 1,1 kilometrin mittainen koillis-lounaissuuntainen katu Helsingissä Kampin kaupunginosassa.
Profiili
thumb|left|Helsingin Vanha kirkko Lönnrotinkadulta nähtynä.
thumb|left|Portaat Ruoholahdenrannasta ylös Lönnrotinkadulle.
thumb|Yksityiskohta Lönnrotinkadulta. thumb|Lönnrotinkatu alkaa Mannerheimintieltä. Taustalla näkyy Pohjoisesplanadi. thumb|Johan Sederholmin hautakappeli Lönnrotinkadun ja Yrjönkadun risteyksessä.thumb|Kesäinen näkymä Annankadun risteyksestä lounaaseen eli kohti Ruoholahdenrantaa.thumb|Fredrikinkadun risteys. Katselusuunta lounaaseen. thumb|Lönnrotinkadun ja Albertinkadun kulma. thumb|Hietalahdenkadun ja Abrahaminkadun välisellä osalla sijaitsee Kaartin lasaretti, 1820-luvulla rakennettu varuskuntasairaala. Oikealla Hietalahden kauppahallin kulma. Kuvan katselusuunta on koillinen. thumb|Köydenpunojankadun ja Hietalahdenkadun välinen osa. Katselusuunta koilliseen.thumb|Lönnrotinkadun lounaisosa. thumb|Lönnrotinkatu 12.
Lönnrotinkatu alkaa kaupungin ydinkeskustasta Mannerheimintieltä Riikinkukon ja Pyyn korttelien välistä ja kulkee Kampin halki Ruoholahdenrantaan. Mannerheimintieltä Hietalahdenkadun risteykseen saakka se on yksisuuntainen ja muodostaa alkuosan Helsingin keskustasta Länsiväylälle johtavaa liikenneväylää; vastakkaiseen suuntaan liikenne kulkee etelämpänä olevaa Uudenmaankatua pitkin. Yhdessä Kauppatorin suunnasta tulevan Pohjoisesplanadin kanssa Lönnrotinkatu muodostaa kantakaupungin poikki johtavan moottoriliikenteelle yksisuuntaisen katulinjan, jossa liikenne kulkee länsilounaaseen.
Lönnrotinkadun ajorata on päällystetty asfaltilla, jalkakäytävät ovat niin ikään asfalttipäällysteisiä. Vanhan kirkkopuiston kohdalla on käytetty myös nupukiveystä. Katu on valaistu ylösripustetuin valaisimin. Lönnrotinkadun risteykset ovat valo-ohjattuja Köydenpunojankadun risteystä lukuun ottamatta.
Yrjönkadun ja Annankadun välisellä osuudella sijaitsee Vanha kirkkopuisto ja sen Lönnrotinkadun puoleisella reunalla Carl Ludvig Engelin suunnittelema Vanha kirkko 1820-luvulta. Kirkon kohdalla kadun toisella puolella on pieni Lönnrotinpuistikko, jossa on Lönnrotin patsas ja jonka varrella sijaitsee Ressun lukio.
Lähellä kadun lounaispäätä sijaitsee Hietalahdentori. Torin luoteislaidalla Lönnrotinkadun ja torin välissä on Hietalahden kauppahalli. Hallia vastapäätä kadun toisella puolella, osoitteessa Lönnrotinkatu 37 sijaitsee kadun toiseksi vanhin rakennus, entinen varuskuntasairaala, joka on niin ikään Engelin käsialaa.
Nykyisin torin lounaispuolella oleva Lönnrotinkadun loppupää on suljettu läpiajoliikenteeltä, ja kadun päästä on vain portaat Ruoholahdenrantaan. Aikaisemmin kadun päässä oli Helsingin satamaradan ylittänyt Lönnrotinkadun silta, joka purettiin vuonna 1997.
Historia
Vuonna 1820 Lönnrotinkadun nimi oli St Andre Gatan apostoli Andreaan ja hänen mukaansa nimetyn venäläisen ritarikunnan mukaan. Vuonna 1836 kadun nimeksi tuli Andreagatan. Sen suomenkielinen muoto vuoden 1866 kartassa oli Antreankatu ja 1880-luvulla Andreankatu. Nimet Antreankatu – Andreagatan virallistettiin 1909. Suomenkieliseksi nimeksi ehdotettiin vuonna 1908 Antinkatua, joka oli kadun epävirallinen nimi vuoteen 1928 asti. Tuolloin katu nimettiin Elias Lönnrotin mukaan Lönnrotinkaduksihttp://www.olamontalo.fi/historia.htm . Satakielen kortteli, jonka kaakkoissivu rajoittuu Lönnrotinkatuun, sai vastaanottaakseen talvisodan ensimmäisen ilmapommiosuman 30. marraskuuta 1939. Lönnrotinkadun ja Abrahaminkadun kulmatalosta sortui kulmaus ja noin 20 ihmistä sai surmansa. Samaisen talon piharakennus ja osa katurakennuksista tuhoutui vuoden 1944 suurpommituksissa. Tällöin surmansa sai kolme ihmistäPuhvelista Punatulkkuun Helsingin vanhoja kortteleita, 1975 Sanoma Osakeyhtiö, sivu 159.
Arkkitehtuuri
Lönnrotinkadulla on edustettuna useiden aikakausien arkkitehtonisia tyylisuuntauksia. Valtaosa taloista on vuosilta 1880–1973. Lisäksi kadun varrella sijaitsevat edellä mainitut Engelin teokset sekä uusimpana Tapani Leppälän suunnittelema graniittipintainen Lönnrotinkatu 12 vuodelta 1992.
Rakennuksista on lueteltu pariton ja parillinen puoli erikseen koillisesta lähtien, kursiivilla on mainittu poikkikadut sekä Lönnrotinkatuun välittömästi liittyvät puistot ja torit.
Pariton puoli
Mannerheimintie Lönnrotinkatu 1, arkkitehti Einari Teräsvirta, valmistunut 1962 (Hotelli Marski) Lönnrotinkatu 3, Florentin Granholm, 1896 Yrjönkatu Lönnrotinkatu 5, Armas Lindgren, 1911 Lönnrotin puistikko 1–3, Sebastian Gripenberg, 1880 (Ressun lukio) Lönnrotin puistikko Lönnrotinkatu 7, Georg Wasastjerna, K.V. Polón, 1905 Annankatu Lönnrotinkatu 9, Selim A. Lindqvist, 1910 Lönnrotinkatu 11, Esko Kahri, Jussi Mikkilä, Paavo Mykkänen, 1973 Lönnrotinkatu 13, Erkki Karvinen, 1963 Lönnrotinkatu 15, Gustaf Adolf Lindberg, Knut Wasastjerna, 1907 Fredrikinkatu Lönnrotinkatu 17, Lars Sonck, 1912 Lönnrotinkatu 19, Artur Kullman, 1940 Lönnrotinkatu 21, T.A. Elo, 1927 Lönnrotinkatu 23, David Frölander-Ulf, 1925 Lönnrotinkatu 25, VPK:n talo, Kaj Salenius, 1957 Albertinkatu Lönnrotinkatu 27, Kaj Englund, 1938 Lönnrotinkatu 29, Karl Lindahl, Valter Thomé, 1903 (Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan Vanha Poli) Lönnrotinkatu 31, Eino Tuompo, 1960 Lönnrotinkatu 33-35, Väinö Vähäkallio, 1925 Abrahaminkatu Lönnrotinkatu 37 - Abrahaminkatu 2, Jussi Paatela, 1939 Lönnrotinkatu 37, Carl Ludvig Engel, 1827, alkujaan varuskuntasairaala, ollut myöhemmin VTT:n käytössä Hietalahdenkatu 1 - Lönnrotinkatu 37, Carl Ludvig Engel, 1835 Hietalahdenkatu Lönnrotinkatu 39, Fredrik Elenius, Oiva Suvanto, 1924 Lönnrotinkatu 41, Iikka Martas, Jussi Lappi-Seppälä, 1941 Lönnrotinkatu 43a, Artur Kullman, Helena Lindgren-Ruohtula, 1930 Lönnrotinkatu 43b, Veijo Martikainen, 1989 Köydenpunojankatu Lönnrotinkatu 45, Helge Lundström, 1939 Lönnrotinkatu 47, Maunu Siitonen, 1941 Ruoholahdenranta
Parillinen puoli
Mannerheimintie Lönnrotinkatu 2, P. Salomaa, 1960 Lönnrotinkatu 4, Onni Tarjanne, 1911 Lönnrotinkatu 4 - Yrjönkatu 13, Onni Tarjanne, 1890 Yrjönkatu Vanha kirkkopuisto; Johan Sederholmin hautakappeli, Carl Ludvig Engel, ? Lönnrotinkatu 6, Vanha kirkkopuisto; Vanha kirkko, Carl Ludvig Engel, 1826 Annankatu Lönnrotinkatu 8-10, W. G. Palmqvist, 1937 Lönnrotinkatu 12, Tapani Leppälä, 1992 Lönnrotinkatu 14, Jalmari Kekkonen, 1924 Fredrikinkatu Lönnrotinkatu 16, Cronstedt, Schultz & Röneholm, 1927 Lönnrotinkatu 18, Ragnar Gustafsson, 1939 Lönnrotinkatu 20, Antti Miettinen, 1972 Lönnrotinkatu 22, A. A. Siren, M. Stigell, 1882 Lönnrotinkatu 24, Klaus Groth, 1969 Albertinkatu Lönnrotinkatu 26, Vietti Nykänen, 1929 Lönnrotinkatu 28, Sven Kuhlefelt, 1932 Lönnrotinkatu 30, Ole Gripenberg, 1932 Lönnrotinkatu 32, K. Andersson, 1890, (Teknillisen korkeakoulun vanhan päärakennuksen laajennusosa, myöhemmin Metropolia Ammattikorkeakoulun käytössä) Abrahaminkatu Lönnrotinkatu 34, Hietalahden kauppahalli, Selim A. Lindqvist, 1904 Hietalahdenkatu Hietalahdenkatu 4 - Lönnrotinkatu 36, Theodor Höijer, 1885 Lönnrotinkatu 36, Einar Sjöström, 1910 Lönnrotinkatu 38, T.A. Elo, 1926 Lönnrotinkatu 40, Heikki Kaartinen, 1911 Köydenpunojankatu Köydenpunojankatu 2b, Sakari Halonen, 1990 Lönnrotinkatu 42, Heimo Kautonen, 1957 Ruoholahdenranta
Lähteet Korttelit.fi Nenonen, Kaija - Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, 1975 Sanoma Osakeyhtiö, , viides painos 1984 Järvenpää, Eeva - Räihä, Sirpa: Ensimmäisiä esikaupunkeja: Kertomuksia Kaartinkaupungin ja Kampin kortteleista, 2009 Helsingin Sanomat, , 1. painos 2009
Viitteet
Aiheesta muualla
Vaunut.org
Lönnrotinkatu (Helsinki) Luokka:Kamppi Luokka:Elias Lönnrot