pienoiskuva|right|Yksi Vahriselän sotamuistomerkeistä. Vahriselkä () on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee lähellä Pietarin ja Murmanskin välistä M18-valtatietä 45 kilometriä Pietarista kaakkoon.Projekt, s. 26. Asukkaita on 3 800 henkeä (vuonna 2011)Projekt, s. 8..
Maantiede Vahriselän kunnan pinta-ala on 494,9 neliökilometriä. Se rajoittuu idässä Kirovskin piirin Priladožskin, etelässä Kirovskin ja lännessä Pähkinälinnan kuntiin sekä pohjoisessa Laatokkaan. Pinta-alasta 78,4 % on vesialuetta, 12,5 % metsää ja 6,0 % maatalousmaata.Projekt, s. 28–33. Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, savi, turve ja kalkkikiviProjekt, s. 72..
Asutus Kunnan ainoa asutuskeskus on virallisesti Vahriselän kaupunkimainen taajama. Todellisuudessa se käsittää myös toisen taajaman, josta aiotaan muodostaa Vahriselän kylä.Projekt, s. 8, 11. Alueella sijaitsee myös useita huvila- ja puutarha-alueita, joissa on yhteensä 15 000 palstaa.
Kunnan todellinen asukasmäärä on virallista huomattavasti korkeampi, arviolta 10 800 henkeä. Kesäaikaan väkiluku kohoaa 33 800 henkeen.Projekt, s. 87.
Historia Vahriselän (ven. aiemmin Vagriselka) kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1499/1500. Nykyisen venäläisen nimensä se sai Senjavinin veljeksistä, joille Pietari I lahjoitti seudun maat venäläisten talonpoikien asuttamista vartenGeneralnyi plan, s. 26. Vuonna 1862 kylässä oli 73 taloa ja 536 asukasta, koulu ja tsasouna.
1920-luvulla kylän lähettyvillä alettiin nostaa turvetta, ja vuonna 1930 turvetuotannon työlaisasutukset yhdistettiin Namkun piiriin kuuluneeksi Vahriselän kaupunkimaiseksi taajamaksi. Vuonna 1935 siellä oli 13 500 asukasta. Kapearaiteinen rautatie liitti työmaat Vahriselän, Nevdubstroin ja Pähkinälinnan rautatieasemiinProjekt, s. 27..
Toisen maailmansodan aikana seudulla käytiin ankaria taisteluita, joissa Vahriselän kylä ja työläisasutukset tuhoutuivat täydellisesti. Sodan jälkeen entisten 1. ja 2. asutuksen välille syntyi Vahriselkä-1 ja 8. asutuksen paikalle Vahriselkä-2. Taajamat sijaitsevat melko kaukana samannimisestä entisestä kylästä.
Liikenne, talous ja palvelut Murmanskin valtatien lisäksi kunnan alueella kulkee maantie N-141 sekä Pähkinälinnan ja Nasian välinen paikallistie. Taajamasta on linja-autoyhteys Pietariin Ulitsa Dybenkon metroasemalle.Projekt, s. 178–180.
Vahriselässä toimii kaksi suurta elintarvikealan tuotantolaitosta: Severnajan suurkanala ja Pit-Produktin makkaratehdas. Lisäksi on yksi maatalousyritys.Projekt, s. 84. Suuri osa asukkaista käy töissä tai opiskelemassa Pietarissa.
Palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, lasten taidekoulu, kaksi kulttuuritaloa ja kirjastoa, poliklinikka, yleinen sauna ja joukko kauppojaProjekt, s. 117–128..
Nähtävyydet ja matkailu Seudun kulttuuriperintökohteita ovat Vahriselän taistelupaikat muistomerkkeineen sekä neuvostosotilaiden hautapaikkoineenProjekt, s. 70–72.. Muita nähtävyyksiä ovat 1700- ja 1800-luvuilla rakennetut Laatokan kanavatProjekt, s. 74–76.. Matkailupalveluihin kuuluu pieni hotelliProjekt, s. 79..
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Vahriselän kunnan sivusto Vahriselkä Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa
Luokka:Inkerin kylät Luokka:Leningradin alueen kaupunkityyppiset taajamat Luokka:Kirovskin piirin kunnat