Sisäinen kuormitus tarkoittaa vesistön pohjalle kertyneitä ravinteita ja niiden vapautumista takaisin veteen. Tätä tapahtuu usein kolmessa eri tilanteessa. Tavallisesti Suomen järvissä käynnistyy sisäinen kuormitus, jos pohjan lähellä alusvedessä happipitoisuus vähenee biologisen hajotustoiminnan johdosta lähelle nollaa. Silloin pohjaan saostuneet fosforin oksidit alkavat muuttua liukoiseen muotoon ja kumpuavat takain järven vesipatsaaseen. Myös veden happamuustason kohoaminen arvoon pH9 aiheuttaa vastaavanlaisen ilmiön. Sedimenteissä elävät hyönteisten ja eräiden kalojen toiminta voi muokata sedimenttejä niin, että ravinteita vapautuu veteen. Pohjamutia penkovat särkikaloihin kuuluvat särki, lahna, suutari, pasuri ja ruutana.
Katso myös
Ulkoinen kuormitus
Lähteet
Luokka:Ekologia Luokka:Hydrologia