Nenetsia

Nenetsia eli Nenetsien autonominen piirikunta () on Venäjän federaation autonominen piirikunta Pohjoisen jäämeren rannalla Koillis-Euroopassa.

Nenetsien autonominen piirikunta on yksi Venäjän 83:sta federaatiosubjektista, vaikka onkin osa Arkangelin aluetta, joka itsekin on federaatiosubjekti. Nenetsian hallintokeskus on Narjan-Marin kaupunki.

Maantiede

Piirikunta kuuluu osana Arkangelin alueeseen. Se rajoittuu lännessä Vienanmereen, pohjoisessa Barentsinmereen, koillisessa Karanmereen, idässä Jamalin Nenetsiaan, etelässä Komin tasavaltaan ja lounaassa Arkangelin alueeseen. Manneralueen lisäksi Nenetsiaan kuuluvat Kolgujevin ja Vaigatšin saaret. Karanportti erottaa Vaigatšin sen pohjoispuolella olevasta Novaja Zemlajasta, joka myös kuuluu Arkangelin alueeseen. Barentsinmeren kaakkoisosaa Kolgujevin itäpuolella ja Novaja Zemlajan eteläpuolella kutsutaan joskus Petšoranmereksi. Pinta-alaltaan piirikunta on noin puolen Suomen kokoinen.

Piirikunta sijaitsee pääosin Koillis-Euroopassa. Neuvostoliiton maantieteellinen seura pystytti vuonna 1975 maantieteellisen Euroopan ja Aasian välisen muistomerkin Amderman sääaseman lähistölle kohtaan, jossa Vaigatš on lähimpänä Euraasian mannerta. Tämän lähestymisen mukaan Uralvuoriston jatkona Vaigatš muodostaa osan luonnonmaantieteellista Euroopan rajaa. Kaikkein koillisin osa Nenetsiaa on siten jo Aasiaa.

Nenetsian maasto on suurimmaksi osaksi melko tasaista. Suurimmat maankohoumat ovat Uralvuoret maan itäosassa ja noin 300–400 metriä korkea Timanin selänne länsiosassa. Nenetsian pinta-alasta yli 75 prosenttia on tundraa, vain aivan alueen eteläisimmissä osissa on metsää. Alueella on myös ikiroutaa.

Suurin joki on Petšora, josta 220 kilometriä on Nenetsian puolella. Se saa alkunsa kaukaa etelästä Komin tasavallan puolelta ja laskee Barentsinmeren Petšoranlahteen piirikunnan keskiosassa. Karajoki muodostaa suuren osan piirikunnan itärajasta. Nenetsian alueella on runsaasti pieniä jokia ja tundrajärviä.

Eläimistä mainittakoon poro, naali, kettu, jääkarhu, hylkeet ja mursu. Kesäisin alueella on lisäksi runsaasti lintuja ja kaloja.

Ilmasto Ilmasto on ankara ja arktinen. Tammikuun keskilämpötila vaihtelee lounaisosien -12 asteesta koillisen -22 celsiusasteeseen. Heinäkuun keskilämpötila kohoaa piirikunnan pohjoisosissa +6 °C ja +13 °C:een etelässä. Vuotuinen sademäärä on 350 mm luokkaa (280–420 mm).

Narjan-Marin keskimääräisiä ilmastotilastoja Kuukausi tammi-kuu helmi-kuu maalis-kuu huhti-kuu touko-kuu kesä-kuuheinä-kuu elo-kuu syys-kuu loka-kuu marras-kuu joulu-kuu Yön alin lämpötila [°C] -23,9 -21,7 -16,6 -12,4 -3,8 +3,6 +9,0 +6,9 +2,8 -4,8 -13,5 -18,5Päivän ylin lämpötila [°C] -14,3 -13,1 -7,3 -2,8 +3,5 +12,6 +18,6 +14,7 +9,1 +0,5 -6,3 -10,3Sademäärä [mm] 25 21 22 23 30 39 49 69 50 45 38 31

Tärkeimmät luonnonsuojelualueet Merkittävimmät luonnonsuojelualueet ovat Barentsinmeren äärellä sijaitseva, useasta osasta koostuva Nenetsian luonnonpuisto ja välittömästi sen ydinosan länsipuolella sijaitseva Nenetsian suojelualue.

Historia thumb|right|270px| Pustozjorskin sijainti Petšora-joen lähistössä vuoden 1595 Mercatorin atlaksen Aasian kartalla (ote kartasta) Nenetsian alue liitettiin Venäjään 1400-luvun lopulla. Petšoran suistoon Pustoi-järven rannalle perustettiin Pustozjorskin kaupunki Iivana III:n määräyksestä vuonna 1499. Alueelle muutti venäläisiä ja komilaisia uudisasukkaita, jotka elivät kalastuksella ja metsästyksellä. Kaupunki menetti sotilaallisen ja kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopulla.

Samojedien kansallinen piirikunta perustettiin vuonna 1929. Narjan-Marista tuli piirikunnan hallinnollinen keskus vuonna 1932. Piirikunnan nimi muutettiin Nenetsian autonomiseksi piirikunnaksi vuonna 1977.

Nenetsit olivat nomadeja, jotka elivät poronhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella. 1930-luvulla nenetsit kollektivisoitiin poronhoito- ja kalastuskolhooseihin. Alueen venäläis- ja komilaisväestö kollektivisoitiin kalastus- ja karjanhoitokolhooseihin. Osa nenetseistä asettui jo 1930-1950-luvuilla pysyvästi asumaan vasta perustettuihin kolhoosien tukikohtakyliin, jossa he kalastivat, työskentelivät vasta perustetuilla karjatiloilla tai valtion sektorilla. 1960-luvulla aloitettiin aktiivinen poronhoitajien asuttamispolitiikka. Perheet pyrittiin asuttamaan kyliin; vain miehet kävisivät tundralla hoitamassa poroja. Tämä politiikka onnistui vain osittain. Vielä nykyään osa poronhoitajista elää perheineen tundralla, vaikka paikoin vain miehet ovat tundralla. 1920-luvulta lähtien nomadiperheiden lapsia varten avattiin asuntolakouluja, joissa lapset asuivat kouluvuoden. Kouluissa oli venäjänkielinen opetusohjelma, joissa ei huomioitu paikalliskulttuuria ollenkaan.

Väestö thumb|180px|right|Ortodoksinen rukoushuone Karataikan kylässä Nenetsian asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 42 090 ja asukastiheys on 0,24 as./km².

Nenetsiassa on vain yksi kaupunki Narjan-Mar, jossa asui 21 658 asukasta (väestönlaskenta 2010). Muita asutuskeskuksia ovat Iskatelei (kaupunkityyppinen taajama, 6 881 as.) Narjan-Marin vieressä ja Amderma (541 as.) alueen koillisosassa. Väestöstä kaupunkilaisia oli 67,8 %.

Asukasluvun kehitys

Oheinen taulukko kuvaa Nenetsian väkiluvun kehitystä vuosien 1959–2010 väestönlaskentojen mukaan.

Vuosi Nenetsianväestö NenetsiankaupunkilaisetNarjan-Marin kaupunkipiirinasukasluku Muut kaupunkitaajamat Nenetsianmaaseutu-väestö 1959 36 881 16 820 21 897(sis. 8 675 maaseutuas.) Amderma (3 598 as.) 20 061 1970 39 119 21 380 16 864 Amderma (4 516 as.) 17 739 1979 47 001 27 656 23 435 Amderma (4 221 as.) 19 345 1989 54 840 34 349 28 854(Narjan-Mar 20 182 as.Iskatelei 8 672 as.) Amderma (5 495 as.) 20 491 2002 41 546 26 242 25 592 (Narjan-Mar 18 611 as., Iskatelei 6 981 as.) Amderma (650 as.) 15 304 2010 42 090 28 539 21 658 Iskatelei (6 881 as.) 13 551

Kielet ja etniset ryhmät

Piirikunnan virallisina kielinä ovat nenetsi ja venäjä. Nenetsit asuvat suurimmaksi osaksi kylissä. Nenetsit puhuvat uralilaiseen kieliryhmään kuuluvaa nenetsiä. Slaavilainen väestö asuu sen sijaan pääasiassa kaupungeissa.

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Nenetsian väestö jakaantui etnisiin ryhmiin seuraavasti: venäläisiä 66,13 % (26 648), nenetsejä 18,62 % (7 504), komeja 8,99 % (3 623), muita 6,26 % (2 524). Lisäksi 4,2 % (1 791) väestöstä ei ilmoittanut omaa etnistä ryhmäänsä.

Väestön jakautuminen etnisiin ryhmiin eri väestönlaskennoissa:

1939 1959 1970 1979 1989 2002 2010tuhattatuhattatuhattatuhattatuhattatuhattatuhattavenäläiset32,167,5%31,368,8%25,264,5%31,165,8%35,565,8%25,962,4%26,666,1%nenetsit5,611,8%5,010,9%5,915,0%6,012,8%6,411,9%7,818,7%7,518,6%komit6,012,6%5,011,0%5,413,7%5,210,9%5,19,5%4,510,9%3,69%ukrainal.1,42,9%2,14,5%1,23,1%2,65,5%3,76,9%1,33,2%valkovenäl.0,30,7%0,51,1%0,30,7%0,71,4%1,11,9%0,41,0%muut2,24,5%1,22,6%1,23,0%1,73,6%2,14,0%1,63,8%2,56,3%yhteensä47,6100%45,5100%39,1100%47,2100%53,9100%41,5100%42,3100%

Hallinto thumb|270px|Nenetsian autonomisen piirikunnan hallintorakennus Hallinnollisesti Nenetsia kuuluu Arkangelin alueeseen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siitä tuli myös Venäjän federaation jäsenalue (subjekti), jollainen Arkangelin aluekin on. Piirikuntaa johtavat hallinnon päämies (vuodesta 2009 Igor Fjodorov ja edustajainkokous (sobranije deputatov).

Paikallishallinto Piirikunnan hallintokeskus Narjan-Mar on Nenetsian ainoa kaupunki. Paikallishallinnon tasolla se muodostaa oman 21 658 asukkaan kaupunkipiirikuntansa.

Nenetsian koko muu alue muodostaa vuonna 2005 perustetun, yhteensä 20 432 asukkaan Zapoljarnyin piirin. Tähän erittäin laajaan kunnallispiiriin kuuluu yksi kaupunkikunta (Iskatelei, kaupunkityyppinen taajama, 6 881 as.), ja 18 maalaiskuntaa, joista yksi on maaseututaajama (Amderma) ja 17 kyläneuvoston nimeä käyttävää maalaiskuntaa. Yhden maalaiskunnan keskus eli Harutan taajama sijaitsee eksklaavina Komin tasavallan pohjoisosissa, mutta kuuluu silti Nenetsian paikallishallinnon piiriin.

Zapoljarnyin piirin kuuluu yhteensä 19 kaupunki- tai maalaiskuntaa. Oheisesta taulukosta tämä kuntajako käy ilmi: KunnannimiVäkiluku2010Hallinnollinenkeskus Amderman taajama 541 Amderma (taajama) Andegin kyläneuvosto 175 Andeg (kylä) Horei-Verin kyläneuvosto 739 Horei-Ver (taajama) Hoseda-Hardskin kyläneuvosto 538 Haruta (taajama) TyötaajamaIskatelein kaupunkikunta 6 881 Iskatelei (kaupunkityyppinen taajama) Jušarskin kyläneuvosto 645 Karataika (taajama) Kaninin kyläneuvosto 1 487 Nes (kylä) Karan kyläneuvosto 574 Ust-Kara (taajama) Kolgujevin kyläneuvosto 424 Bugrino (taajama) Kotkinon kyläneuvosto 372 Kotkino (kylä) Malozemelskin kyläneuvosto 916 Nelmin Nos (taajama) Oman kyläneuvosto 937 Oma (kylä) Pjošan kyläneuvosto 1 042 Nižnjaja Pjoša (kylä) Primorsko-Kujan kyläneuvosto 1 616 Krasnoje (taajama) Pustozjorskin kyläneuvosto 690 Oksino (kylä) Telviskan kyläneuvosto 682 Telviska (kylä) Timanin kyläneuvosto 799 Indiga (taajama) Šoinan kyläneuvosto 363 Šoina (taajama) Velikovisotšnojen kyläneuvosto 1 011 Velikovisotšnoje (kylä) Koska Nenetsian autonomisen piirikunnan alueella on runsaasti petrokemian tuotantohankkeita, piirikunnan pysyvien asukkaiden lisäksi alueella ilmeisesti toimii ja asuu tilapäisesti tuhansia muualla kirjoilla olevia työntekijöitä.

Talous thumb|270px|Venäjän presidentti Medvedev tutustui kesällä 2009 öljynporauslauttojen rakentajayhtiö Sevmašissa lauttojen pienoismalleihin. Taaempana Nenetsian edustalla toiminnassa olevan Prirazlomnaja-tuotantolautan pienoismalli. thumb|270px|Narjan-Marin satamaa Petšoran varrella thumb|270px|Narjan-Marin lentoasema vuonna 2005 Nenetsian talous perustuu erityisesti öljyn- ja maakaasun tuotantoon, jotka tuottavat 90% piirikunnan tuloista. Alueen öljy- ja kaasuvarojen aktiivinen tutkiminen alkoi 1960-luvulla. Nykyään piirikunnasta ja sen edustan merialueilta tunnetaan yli 80 öljy- tai kaasukenttää. Erityisen merkittävää on öljyntalous; kaasuntuotanto on vähäistä. Öljyntuotanto alkoi jo muutamilla kentillä jo 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa, mutta vasta 2000-luvun alussa se kasvoi merkittävästi. Suuri osa alueen kentistä on vielä hyödyntämättä. Vuoteen 2002 mennessä alueelta oli pumpattu 34,5 miljoonaa tonnia öljyä. Alueen öljykenttien varannoiksi on arvioitu 1 100 miljoonaa tonnia.

Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan Nenetsian osuus maan bruttokansantuotteesta oli vuonna 2010 yhteensä 145,8 miljardia ruplaa, mikä vastasi 0,4 prosenttia koko Venäjän BKT:stä. Koska alueella asui saman vuoden väestönlaskennan mukaan pysyvästi vain runsas 42 000 henkeä (kaasu- ja öljytyöläiset eivät ole pääsääntöisesti mukana, koska he ovat yleensä kirjoilla muualla), laskennallinen BKT henkeä kohti määritelty nousi Nenetsien autonomisessa piirikunnassa maan korkeimmaksi eli 3 469 000 ruplaan henkeä kohden (noin 84 831 EUR).

Piirikunnassa harjoitetaan myös porotaloutta, kalastusta, turkiseläinten pyyntiä- ja tarhausta, hylkeen pyyntiä sekä elintarvike- ja sahateollisuutta. Piirikunnassa arvioitiin olevan noin 157 000 poroa vuonna 2007. Porotaloutta harjoitetaan osaksi neuvostoajalta periytyvissä poroprikaateissa tai niiden seuraajayhteisöissä. Alueella on noin 20 porotilaa tai -yhteisöä; poronhoidon parissa työskenteli kuitenkin vain noin 900 henkeä vuonna 2004. Heistä moni oli etniseltä taustaltaan alueen alkuperäisväestöä. Porojen laidunmaat ovat osaksi Komin alueella. Porotaloutta tuetaan taloudellisesti. Porotaloudessa työskentelevät hankkivat tuloja osallistumalla myös kaupalliseen kalastukseen, joka on pääosin muiden kuin alueen alkuperäisväestön hallinnassa. Karjanhoito ja vähäinen maanviljely tuottaa meijerituotteita ja perunoita sekä kasvihuonetuotteita.