pienoiskuva|Keskustapuolueen vaalimainos traktorin peräkärryssä vuonna 2005. pienoiskuva|Puoluekokous 2009. Keskustapuolue () on norjalainen puolue, jonka perustana ovat norjalaiset talonpoikais- ja kalastajaliikkeet. Puolue perustettiin Norges Bondelagin kokouksessa 1920 nimellä Bondepartiet. Siitä tuli siten maan toinen "luokkapuolue" työväenpuolueen jälkeen. Puolue erottautui talonpoikaisliikkeestä jo vuonna 1922 ja vuonna 1959 se vaihtoi nimensä Senterpartietiksi.

Keskustapuolueella on vuoden 2021 vaalien jälkeen 28 paikkaa Norjan parlamentissa eli suurkäräjillä.

Historia Kun keskustapuolue perustettiin vuonna 1920, se oli aluksi vahvasti talonpoikien ja kalastajien eturyhmäpuolue. Ensimmäinen puoluetta edustanut Norjan pääministeri oli Peder Kolstad vuosina 1931–1932 ja hänen kuolemansa jälkeen Jens Hundseid 1932–1933. Vuonna 1935 keskustapuolue muodosti hallituksen työväenpuolueen kanssa ja alkoi kehittyä kohti yleiskeskustalaisuutta. Toisen maailmansodan aikana puolueen maine kärsi, koska sen pitkäaikainen johtaja Hundseid oli liittynyt Nasjonal Samling -puolueeseen ja maanpetturi Vidkun Quisling oli aiemmin edustanut keskustapuoluetta. Vuonna 1959 vielä nimeä Bondepartiet (Talonpoikaispuolue) käyttänyt keskustapuolue valitsi uudeksi nimekseen Norsk folkestyreparti – Demokratene (Norjan kansanvaltapuolue – Demokraatit), mutta joutui vaaliteknisistä syistä vaihtamaan nykyiseen nimeensä.

Työväenpuolueen pitkän valtakauden jälkeen keskustapuolueen Per Borten nousi vuonna 1965 keskustaoikeistolaisen hallituksen pääministeriksi. Bortenin hallitus kaatui vuonna 1971 erimielisyyksiin Norjan EY-jäsenyydestä, jota keskustapuolue vastusti jyrkästi. Tämän jälkeen keskustapuolue oli osa Korvaldin (1972–1973), Willochin (1983–1986), Sysen (1989–1990) ja Bondevikin (1997–2000) porvarillisia hallituksia. Sen kannatus laski 1970- ja 1980-luvuilla, mutta vuoden 1993 suurkäräjävaaleissa se teki ennätystuloksen keräten 16,7 prosenttia ja 32 paikkaa. Taustalla oli puolueen selkeä asettuminen Norjan EU-jäsenyyttä vastaan. Vuoden 1997 vaaleissa puolue putosi lähelle aiempaa kannatustasoaan, ja vuonna 2001 se sai historiansa siihen mennessä huonoimman tuloksen, 5,6 prosenttia.

Oltuaan vuosikymmeniä osa porvaripuolueiden blokkia keskustapuolue muodosti vuonna 2005 hallituksen työväenpuolueen ja sosialistisen vasemmistopuolueen kanssa. Samat puolueet jatkoivat hallitusyhteistyötään myös vuoden 2009 vaalien jälkeen. Vuonna 2013 hallituspuolueet kärsivät vaalitappion ja keskustapuolue siirtyi oppositioon. Sekä vuosien 2017 että 2021 vaaleissa keskustapuolueen kannatus nousi useita prosenttiyksiköitä, ja syksyllä 2021 se muodosti jälleen hallituksen työväenpuolueen kanssa. Se erosi hallituksesta helmikuussa 2025.

Puheenjohtajat

1920–1921: Johan E. Mellbye 1921–1927: Kristoffer Høgset 1927–1930: Erik Enge 1931–1938: Jens Hundseid 1938–1948: Nils Trædal 1949–1955: Einar Frogner 1955–1967: Per Borten 1967–1973: John Austrheim 1973–1977: Dagfinn Vårvik 1977–1979: Gunnar Stålsett 1979–1991: Johan J. Jakobsen 1991–1999: Anne Enger 1999–2003: Odd Roger Enoksen 2003–2008: Åslaug Marie Haga 2008–2014: Liv Signe Navarsete 2014– Trygve Slagsvold Vedum

Vaalimenestys Lähteet:

Vuosi Paikat Kannatus 1921 13,1 % 1924 13,5 % 1927 14,9 % 1930 15,9 % 1933 13,9 % 1936 11,5 % 1945 8,0 % 1949 7,9 % 1953 9,0 %

Vuosi Paikat Kannatus 1957 9,3 % 1961 9,3 % 1965 9,9 % 1969 10,5 % 1973 11,0 % 1977 8,6 % 1981 6,7 % 1985 6,6 %

Vuosi Paikat Kannatus 1989 6,5 % 1993 16,7 % 1997 7,9 % 2001 5,6 % 2005 6,5 % 2009 6,2 % 2013 5,5 % 2017 10,3 % 2021 13,6 %

Lähteet

Aiheesta muualla

Keskustapuolue

Luokka:Norjan puolueet Luokka:Liberaalinationalistiset puolueet