Someron kouluja ovat 2000-luvulla peruskoulun 1.–6. luokkien opetusta tarjoavat alakoulut, peruskoulun 7.–9. luokkien opetusta antava yläkoulu Kiiruun koulu sekä lukio-opetusta tarjoava Someron lukio. Muihin oppilaitoksiin kuuluu aikuisopetusta tarjoava kansalaisopisto Somero-opisto. Vuonna 2018 Somerolla oli toiminnassa neljä alakoulua.
Aiemmin Somerolla on toiminut kansakouluja sekä erityisopetusta tarjonnut Härkätien koulu. Näiden toimintaa jatkavat nykyiset alakoulut. Kansakoulun jälkeistä jatko-opetusta on aiemmin tarjonnut Someron kansalaiskoulu. Keskikoulu- ja lukio-opetusta on aiemmin tarjonnut Someron yhteiskoulu ja keskikoulu-opetusta tämän jälkeen Someron–Kiikalan kunnallinen keskikoulu. Näiden toimintaa jatkavat yläkoulu Kiiruun koulu ja Someron lukio. Enimmillään Someron nykyisellä alueella on ollut toiminnassa yhteensä 25 kansakoulua vuosina 1952–1964.
Ammatillista opetusta ovat Somerolla tarjonneet 1890–1920-luvuilla toiminnassa olleet Långsjön kartanon maanviljelys-, puutarha- ja karjanhoitokoulut.
Someroon liitettiin vuonna 1977 Somerniemen kunta. Sen alueella toimi 2010-luvulla yksi alakoulu. Enimmillään Somerniemellä ehti toimia yhteensä kuusi kansakoulua vuosina 1927–1964. Kuntaliitosta edeltäneen Someron kansakoulujen määrä oli suurimmillaan 19 vuosina 1952-1966
Someron koulut ja oppilaitokset vuonna 2016 Maaliskuussa 2018 Somerolla olivat toiminnassa seuraavat koulut ja oppilaitokset: Lukio: Someron lukio
Yläkoulu: Kiiruun koulu
Alakoulut: Joensuu Kirkonmäki Pitkäjärvi Oinasjärvi
Aikuiskoulutus: Somero-opisto
Perusopetuksen vaiheet Somerolla ja Somerniemellä
Ensimmäiset kansakoulut vuoteen 1900 Somerolle perustettiin ensimmäinen kansakoulu Kirkonmäelle Someron kirkon viereen vuonna 1882.Aaltonen (1958/1982):14-19. Someron emäpitäjän puolella seuraava uusi koulu oli yksityinen, kun Pitkäjärven Långsjön kartanon omistaja Waldemar Sagulin perusti vuonna 1892 toimintansa aloittaneen yksityisen Långsjön kansakoulun Pitkäjärvelle. Someron toisena kunnallisena kansakouluna aloitti toimintansa vuonna 1895 Lautelan Terttilän ja Kaskiston kyliä varten perustettu Terttilän koulu aluksi vuokrahuoneissa.Aaltonen (1958/1982):22-23. Seuraavat kolme kunnallista kansakoulua perustettiin vuonna 1897 Someron Häntälään, Ollilaan ja Vilukselaan aluksi vuokrahuoneissa. Myös Kivisojalle, Söderkullan, Vanhalan ja Hirsjärven kartanoiden alueita varten suunniteltiin koulua, mutta tämä ei vielä toteutunut. Näin Someron emäpitäjän puolelle oli vuoteen 1900 mennessä perustettu yhteensä kuusi kansakoulua, joista kuitenkin vain Kirkon ja Långsjön kouluilla oli oma koulutalo.Aaltonen (1958/1982):23.
Somerniemen ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1888 Keltiäisiin.Kärki 2001.
Koulujen perustaminen ja koulupiirit ennen oppivelvollisuuslakia 1921 Koulupiirijako Somerolle valmistui vuonna 1899. Piireinä olivat tuolloinAaltonen 1982/1958:24.:
Vilukselan ja Pitkäjärven piiri. Tähän kuuluivat myös Långsjön kartano ja Sarjan kartano. Åvikin ja Lahden piiri. Tähän kuuluivat Åvikin ja Lahden kartanot sekä Pyölin, Kärilän, Ryhdän, Kimalan Rautelan ja Pusulan kylät. Ollilan piiri. Tähän kuuluivat Ollilan, Sylvänän ja Paltan kylät sekä Jokilan ulkotila Lahden kartanosta. Häntälän piiri. Tähän kuuluivat Kerkola, Syvänoja, Häntälä ja Talvisilta pois lukien Talvisillan Hingistön kulmakunta. Lautelan ja Terttilän piiri. Tämä käsitti mainitut kylät pois lukien Pälikön kulmakunta. Kaskiston piiri. Tämä käsitti Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kylät. Hirsjärven piiri. Tämä käsitti Hirsjärven, Seeterin, Vanhalan ja Hovilan kartanot sekä Ihamäen ja Kivisojan kylät pois lukien Kivisojan Mäkilahden talo. Kultelan piiri. Tämä käsitti Kultelan, Ylenjoen ja Pajulan kylät sekä Kivisojan Mäkilahden talon. Kirkonkylän piiri. Tähän kuuluivat Härkälän ja Harjun kartanot sekä Saarentaan, Lammin, Joensuun, Ruunalan ja Pappilan kylät sekä Hingistön kulmakunta Talvisillalta ja Pälikön kulmakunta Tertilän ja Ihamäen kylistä.
Perustetuista koulupiireistä Somerolla oman koulutalon saivat vuonna 1902 Ollila ja Häntälä sekä tuolloin toimintansa aloittanut Kivisojan, sittemmin Hirsjärven koulu. Terttilään koulutalo valmistui 1907 ja Pajulan koulu aloitti toimintansa vuonna 1906 kun koulutalo oli valmistunut.Aaltonen 1982/1958: 26-27. Åvikin kartanossa kartanon omistaja August Haggrén oli vuonna 1901 perustanut yksityisen kansakoulun kartanon maalle Jurvalan kylään vuonna 1901 ja tätä koulua saivat käyttää myös Åvikin ja Lahden koulupiirin muut oppilaat.Aaltonen 1982/1958: 24, 25, 27. Pitkäjärven ja Vilukselan piirissä Waldemar Sagulin luopui yksityisen koulun ylläpidosta vuonna 1907, ja koulu jatkoi kunnan ylläpitämänä samana vuonna valmistuneessa uudessa koulutalossa Kökkön nummella Pitkäjärven pohjoisrannalla. Kun Åvikin kartanon kansakoulu paloi vuonna 1917, jatkui Lahden ja Åvikin koulupiirissä koulu kunnan ylläpitämänä ensin vuokratiloissa kunnes Lahden koulu valmistui vuonna 1920.Aaltonen 1982/1958: 27. Kerkolan koulu aloitti toimintansa vuonna 1915 ja sai oman koulutalon 1917.Aaltonen 1982/1958: 27-28.
Somerniemellä oli ennen oppivelvollisuuslain säätämistä 1921 perustettu yhteensä kaksi koulua, kun Oinasjärven kansakoulu oli perustettu vuonna 1901.Kärki 2015: 63.
Oppivelvollisuuslain toteuttaminen Ehdotuksia koulupiirijaon tarkistamiseksi tehtiin jo 1915. Kun oppivelvollisuuslaki säädettiin 1921, velvoitti myös tämä piirijaon tarkistamiseen. Uusi piirijako vahvistettiin vuonna 1926. Perustettuja uusia koulupiirejä olivat tämän tuloksena ensimmäisinä Uusi-Kaskisto, jossa koulu aloitti toimintansa 1923 ja sai oman koulutalon 1927, sekä Koisthuhta, jossa koulu aloitti toimintansa 1924 ja sai oman koulutalon 1932 kun aiotusta yhteisestä kouluhankkeesta Jokioisten kunnan kanssa luovuttiin. Lehtimäen koulu Lehtimäenkulmalla aloitti toimintansa 1926 ja sai oman koulutalon 1929. Härkälään perustettiin alakoulu 1925 Kirkon piirin toiseksi kouluksi, mutta aiottujen Kimalan ja Härkälän koulupiirien asemesta varsinainen kansakoulu perustettiin lopulta Saarentaan kylään, mihin uusi koulurakennus valmistui 1929. Palojoen koulu Vilukselassa sai oman koulutalon ja aloitti toimintansa 1926. Joensuun ja Ollilan piireistä omaksi piirikseen erotetetussa Laitiaisissa koulu aloitti toimintansa 1927 ja sai koulutalon 1930. 1930-luvulla myös useat koulupiirit saivat omia alakoulujaan.Aaltonen 1982/1958: 28-29. Kun Kaskisto vuonna 1927 oli liitetty Somerniemeen oli Somerolla 16 kansakoulua ja 14 alakoulua.Aaltonen 1982/1958: 30.
Somerniemelle perustettiin samana ajanjaksona uusia kansakouluja Viuvalaan 1923 sekä Palikaisiin ja Salkolaan 1924.Kärki 2015: 67-71.. Lisäksi Kaskiston kylän tultua osaksi Somerniemeä vuonna 1927 Kaskiston koulu siirtyi Someron kunnalta Somerniemen kunnalle.Kärki 2015: 71-73.
Kansakoulut Somerolla ja Somerniemellä vuoden 1930 jälkeen Kirkonpiirin koulu jaettiin kahtia perustamalla uusi Joensuun koulu vuonna 1937. Isoniityn koulu aloitti toimintansa 1947 ja sai oman koulutalon 1950. Härkälän alakoulun toiminta loppui 1949 ja sen tilat tulivat tyttöjen talouskoulun käyttöön. Kaurakedossa koulu aloitti toimintansa 1952 ja koulutalo valmistui 1957.Aaltonen 1982/1958: 31.
Enimmillään Somerolla oli vuosina 1952–1966 kansakouluja 19 kappaletta ja Somerniemellä vuosina 1924-1964 kuusi kappaletta.Horila 1982: 62.
Kansakouluverkon supistuminen 1964–1971 Oppilasmäärien vähetessä 1960-luvulla kansakouluja alettiin lakkauttaa Somerniemellä vuodesta 1964 ja Somerolla vuodesta 1966 alkaen yhdistämällä pienempiä kansakoulupiirejä suurempiin. Ensimmäinen lakkautusaalto osui vuosiin 1964–1971, jolloin lopetettiin Somerniemellä 3 kansakoulua ja Somerolla 9 kansakoulua. Toimimaan jäi tämän jälkeen Somerolla 10 kansakoulua ja Somerniemellä 3 kansakoulua.Kärki 2015: 59-73.
Lopetettuja kouluja Somerolla olivat vuonna 1966 Vilukselan, Palojoen ja Isoniityn koulut, joiden koulupiirit yhdistettiin Pitkäjärven koulupiiriin, sekä Koisthuhdan koulu, jonka koulupiiri yhdistettiin Ollilan koulupiiriin. Vuonna 1967 lopetettiuin Somerolla Laitiaisten koulu, joka yhdistetiin Ollilan piiriin, ja Uuskaskiston koulu, jonka oppilasalue jaettiin Kirkon, Hirsjärven ja Terttilän koulujen kesken. Vuonna 1970 lopetettiin Kerkolan koulu, jonka oppilasalue jaettiin Häntälän ja Kaurakedon koulujen kesken. Vuonna 1971 lopetettiin Lehtimäen koulu, jonka koulupiiri yhdistettiin Lahden koulupiiriin.Horila 1982: 63-64.
Somerniemeltä samana ajanjaksona lopeteytyuja kouluja olivat Salkolan koulu 1964, Viuvalan koulu 1965 ja Palikaisten koulu 1966.
Someron koululaitoksen historiaa tutkineen Tapio Horilan mukaan näissä 1960-70-luvuilla tapahtuneissa koulujen lopettamisissa noudatettiin tiukasti valtakunnallisia ohjeita. Jos koulun oppilasmäärä laski alle 25:n, koulu lopetettiin. Vasta myöhemmin huomattiin koulujen arvo kylien keskuksina ja alettiin pyrkiä koulujen säilyttämiseen myös oppilasmäärän laskiessa.
Erityisopetus Erityisopetusta tarjoavista apukouluista säädettiin kansakouluasetuksessa 1958.Horila 1982: 69-70.
Somerolla erityisopetusta tarjoava apukoulu aloitti toimintansa vuonna 1966 Joensuun koulun ja Kansalaiskoulun kanssa yhteisessä Keskuskoulun rakennuksessa Heikintiellä. Koulupiirinä oli aluksi koko Someron kunta, vuodesta 1967 myös Kiikala. Ensin Someron–Kiikalan erityiskoulun ja myöhemmin vuodesta 1976 Härkätien koulun nimellä toiminut koulu sijaitsi vuosina 1974-1979 Joensuun koulun entisessä koulutalossa Hämeen Härkätien varrella ja vuodesta 1979 uudestaan Keskuskoulun rakennuksessa. Peruskoulu-uudistuksessa 1976 se muuttui 1-9 luokkien kouluksi ja sai nimen Härkätien koulu.
2000-luvulle tultaessa erityisopetuksen järjestelyt muuttuivat, ja Härkätien koulun toiminta erillisenä kouluna päättyi 1998. 2010-luvulla erityisopetus toteutettiin Somerolla yleisenä tai tehostettuna tukena osana muuta opetusta tai tehostettuna tukena pienryhmissä Joensuun alakoululla ja Kiiruun yläkoululla.
Peruskoulu-uudistus 1976–1981
Kansakoulut muuttuivat peruskoulu-uudistuksessa vuonna 1976 peruskoulun ala-asteiksi. Myöhemmin nimityksestä ala-aste luovuttiin ja palattiin nimitykseen koulu tai alakoulu.
Somerniemen kuntaliitos 1977 Vuonna 1977 Somerniemen kunta liitettiin Someroon, ja Someron ala-asteen koulujen määrä kasvoi kolmella kun Kaskiston, Keltiäisten ja Oinasjärven koulut tulivat osaksi Someron koululaitosta.
Kouluverkon supistuminen jatkuu vuosina 1986–2010
1980- ja 1990-luvuilla lopetettiin vuonna 1986 Kaskiston ja vuonna 1991 Keltiäisten koulut Somerniemellä.Kärki 2015: 62, 73. Vuonna 1992 lopetettiin Hirsjärven ja Kaurakedon koulut. Vuonna 1997 yhdistettiin Lahden ja Pitkäjärven koulut Lahti–Pitkäjärven kouluksi opetuksen jatkuessa kummassakin koulukiinteistössä.
Tämän jälkeen peruskoulun ala-asteita oli Somerolla yhdeksän. Näistä sijaitsi kunnan keskustaajamassa kaksi ja haja-asutusalueella seitsemän, yksi näistä Somerniemellä.
2000-luvulla oppilasmäärät vähenivät edelleen ja Pajulan koulu lopetettiin 2010. Riittävästi oppilaita 1–6 luokkien kouluista oli enää vain kahdessa Someron keskustaajaman koulussa Kirkonmäellä ja Joensuussa sekä kahdessa haja-asutusalueen koulussa Lahti–Pitkäjärvellä ja Oinasjärvellä.
Kouluverkkoselvitykset 2012 ja 2013 Vuosina 2012 ja 2013 käynnistettiin Someron kouluverkon 1–6 luokkien opetusta antavien koulujen kouluverkon uudelleenjärjestelyn eri vaihtoehtojen tutkiminen.
Vuonna 2012 perusopetuksen oppilasmäärien Somerolla ennustettiin edelleen laskevan. Samalla ennakoitiin tarvetta kouluverkkopäätökseen, jota pidettiin edellytyksenä Lahti-Pitkäjärven uuden koulukeskuksen rakentamiselle. Tavoitteena nähtiin tällöin olevan vähintään kolmiopettajainen koulurakenne, minkä edelleen nähtiin merkitsevän kasvavaa epävarmuutta etenkin Häntälän, Ollilan ja Terttilän kouluille. Tämän ohella Kaskistosta, jonka oppilaat vuonna 2012 kävivät Terttilän koulua, katsottiin tarvittavan lisää oppilaita Oinasjärvelle, jotta Oinasjärven koulu voisi pysyä kolmiopettajaisena.