Monikonpuro () on Uudellamaalla Vantaalla ja Espoossa virtaava 7 kilometriä pitkä puro. Puron muita nimityksiä ovat Leppävaaranoja, Vermonoja ja Kilonoja.
Puron kulku Monikonpuro muodostuu latvoilla kahdesta päähaarasta. Päähaaraksi määritetty latvauoma on 6,5 kilometriä pitkä ja alkaa Vantaan Koivuvaarasta ja se virtaa aluksi mutkitellen kohti Hämevaaran peltoa. Sieltä se jatkaa lähes suoraan kohti etelää Gubbmossenin vierestä, Leppävaaran kartanon pelloille, jossa siihen yhtyy sivuojia, Lintuvaaran kallioiden alapuolelta suojelualueen läpi päätyen Leppäsillan pelloille. Sitten uoma kääntyy Vallinkallion ulkoilupuiston (Monikko-alue) sivuitse kohti kaakkoa ja Leppävaaraa. Leppävaarassa se virtaa vuonna 2001 kaivettua uutta uomaa pitkin 800 metriä. Siirtouoma virtaa osittain maan alla ja Ratsutorilla on lyhyt tekokoski. Lopulta siirretty uoma yhdistyy vanhaan uomaansa Leppävaaran itäpuolella. Tässä kohdassa uomaan yhtyy pohjoisesta tuleva toinen päähaara, joka alkaa Pajuniityn eteläpuolelta. Alajuoksulla se jatkaa vanhaa uomaansa Perkkaan pohjoispuolella itään päin ja kääntyy Vermon raviradan kohdalla kaakkoon ja laskee siellä isoon Huopalahteen. Puron uoman leveys vaihtelee ollen 1–2 metriä.
Vesistösuhteita ja hydrologiaa Monikonpuro sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueella (81) välialueella 81V052. Valuma-alueen pintalaksi ilmoitetaan Paikkatietoikkunan verkkopalvelussa olevan 16,34 km². Valuma-alueella ei esiinny lampia tai järviä. Puron keskivirtaama on noin 0,1 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), mutta rankkasateiden aikainen ylivirtaama jopa 6 m³/s.
Kalakanta Purossa esiintyy särkeä, seipiä, salakkaa, ahventa, haukea, kymmenpiikkiä ja kolmipiikkiä. Kalastusharrastajien Taimeninstituutti-niminen yhdistys istutti Monikonpuroon Inkoon Ingarskilanjoen taimenia vuonna 1994 ja kunnosti puroa useina vuosina.Niemelä, s. 74 Vuonna 2000 purosta tavattiin myös geneettisesti alkuperäisiä taimenia. Vuosien 2002 ja 2003 kuivat kesät ja puron jäätyminen talvella aiheuttivat kuitenkin taimenkannan katoamisen, eikä taimenen poikasia ole tavattu purossa sen jälkeen.
Uoman siirtäminen 1990-luvun lopulla Espoon kaupunki halusi siirtää Monikonpuron uomaa noin kilometrin matkalla kauppakeskus Sellon ja uuden liikenneterminaalin tieltä. Kaupunki sai vuonna 1999 Länsi-Suomen vesioikeudelta luvan puron siirtämiseen, mutta kaupungin ympäristölautakunta ja Espoon ympäristöyhdistys hakivat Vaasan hallinto-oikeudelta muutosta päätökseen. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan muuttanut päätöstä, ja uoma siirrettiin vuonna 2001.
Myös Perkkaalle suunnitellun SuperLife Lab-keskuksen kohdalle on anottu ja saatu lupa Monikonpuron siirtämiseen.Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, lupapäätös nro 10/2007/3 Alueen kaavamuutoksesta valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, yhtenä perusteena Monikonpuron suojeleminen, mutta valitus hylättiin.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomenlahteen laskevat vesistöt Luokka:Espoon joet Luokka:Leppävaara Luokka:Vantaanjoen ja Siuntionjoen vesistöjen välinen rannikkoalue