Arimaa, tai myös Arimajärvi tai Arima, on Varsinais-Suomen Somerolla ja Uudellamaan Lohjalla Härjänojan ja Arimaan välissä sijaitseva järvi.
Maantietoa Arimaa on 4,3 kilometriä pitkä, 1,4 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 185 hehtaaria eli 1,8 neliökilometriä. Se on muodostunut kalliomurrokseen, joka ulottuu Karkkilasta Painionjärvelle asti . Tämän vuoksi ovat järven pohjoisrannat jyrkkiä ja jyrkänteisiä. Rannoilta kohoaa joitakin mäkiä noin 40 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Korkein mäki on pohjoisrannan Haukkamäki, joka yltää 70 metrin korkeuteen.
Järvessä on kahdeksan saarta, joiden pinta-ala on 1,56 hehtaaria. Suurin saari Lammassaari sijaitsee keskellä järveä, missä ovat muutkin saaret. Sen pinta-ala on kartasta mitattuna noin 0,9 hehtaaria ja saaressa on mökki. Lammassaaren eteläpuolella sijaitsee kuusi pienintä saarta, joiden pinta-alat ovat yli aarin ja yksi niistä on pieni luoto. Toiseksi suurin saari Maaherransaari sijaitsee näistä idässä. Maaherransaaren pinta-ala on noin 0,3 hehtaari ja sen kautta kulkee Lohjan ja Someron välinen kuntaraja.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven syvyysprofiili on epätasainen. Järven länsiosat ovat matalaa vesialuetta, jossa maksimisyvyys on alle kuusi metriä, ja saarten itäpuolella sijaitsee järven ainoa syvänne. Järven länsipään rannat ja pohja ovat pehmeitä. Järven itäpää on sen sijaan syvä ja kallio- ja kivikkorantainen . Syvänne sijaitsee Haukkamäen jyrkänteiden länsipään alla, jossa onkin äkkisyvää. Järven tilavuudeksi on määritetty 6,12 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 3,3 metriä. Järven syvyys on 15,8 metriä ja tämä kohta sijaitsee itäosan syvänteen keskellä Piukanhuhdannokan ja Haukkamäen niemenpään puolivälissä. Matalikkoja esiintyy luoteispään Ahonpäässä, Arimaan puoleisessa kaakkoispäässä ja luusuan ympäristössä lahdelmassa..
Järven rantaviivan pituus on 14,9 kilometriä, josta saarten osuus on 1,1 kilometriä. Vaikka järvi sijaitsee Härjänojan ja Hyrkkölän kylien välissä, ei taajama-asutusta ole järven läheisyydessä. Asutus on haja-asutusta ja rannikolle ulottuvia peltomaita esiintyy vain järven vastakkaisissa päissä. Rantojen läheisyydessä toimii vain neljä maatilaa ja rantaan on rakennettu noin 100 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet etelässä seututieltä 280, lännessä yhdysteiltä 13507, 13508 ja 13509, ja pohjoisessa Härjänojalta länteen kulkevalta kylätieltä. Lohjan ja Someron välinen kuntaraja tulee etelästä Maaherransaareen ja jatkaa siitä kohti itää.
Luontoarvoja Järvenhoitoyhdistys Arimaan hoitoyhdistys ry toimii järvellä tarkoituksenaan ylläpitää ja parantaa Arimaajärven tilaa.
Vedenlaatu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Hertta-tietokannassa Arimaan vedenlaatutietoja on vuodesta 1964 lähtien. Arimaa on ruskeavetinen, lievästi rehevä ja melko kirkasvetinen järvi. Järven tila on säilynyt viime vuosina ennallaan. Kesäkuukausina 2018 ja 2022 otettiin järvestä vesinäytteet vedenlaadun määrittämiseksi. Niiden perusteella veden näkösyvyys on vaihdellut 1,0–1,6 metriä, vedenväri 74–150 mg Pt/l ja happamuustaso välillä pH 6,3–7,1. Veden happamuustaso on ollut suurin lähellä vedenpintaa. Veden liuenneen hapen määrä on myös suurempi lähellä vedenpintaa. Hapen määrä vedessä vähenee tasaisesti noin 10 metriin, jonka jälkeen happimäärät romahtavat. Pitoisuuksien muutokseen lienee syynä lämpötilakerrostuminen, sillä happea on vähiten lämpötilassa alle 6 celsiusastetta. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli 16–18 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja lähellä järvenpohjaa se oli 21–25 μg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli pinnan lähellä 470–830 μg/l, ja lähellä järvenpohjaa 940–1 000 μg/l.
Kalasto Järven alkuperäinen kalasto muodostui seuraavista lajalajeista: hauki, lahna, särki, ahven, made, salakka, kuore, ruutana, kiiski ja kivisimppu. Lisäksi siihen on istutettu kuhaa, siikaa, ankeriasta ja kerran karppia.
Suojelualueet Arimaajärven rantaan ulottuu neljä luonnonsuojelualuetta. Järven etelärannassa Vitalahdella sijaitsee Haikoinrannan luonnonsuojelualue (YSA262413, 1,8 ha), Hiekkarannan lahdella ja Koirlammin puron varressa on Arimajärven Purolehdon alue (YSA040201, 1,1 ha) ja kaksi suojelualuetta reunustaa Hollarinoja pohjois- ja etelärantaa. Ne ovat Haukkamäen luonnonsuojelualue (YSA203194, 16,7 ha) ja ojan etelärantaan ulottuu Hollarin luonnonsuojelualue (YSA246386, 2,0 ha). Haukkamäen suojelualueella kohoavat korkeat kalliojyrkänteet ja Hollarin alueella esiintyy hieskoivuvaltainen luhta.
Vesistösuhteet Arimaa sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Nummenjoen valuma-alueella (23.07), jonka Oinasjärven alueeseen (23.073) järvi kuuluu. Järven valuma-alueen pinta-ala on 45,83 neliökilometriä (km² ). Järveen on johdettu muutamia pelto- ja metsäojia. Niiden lisäksi sen pohjoisrantaan tulee koillisesta Myllyjärvestä (18 ha) alkava Myllyjoki ja itäpäähän Kyläntakasesta (8 ha) alkava Hollarinoja. Myös pohjoisrannan läheisyydessä sijaitseva Koirlammi (3 ha) laskee Arimaajärveen. Myllyjoen valuma-alueen pinta-ala on 24,98 km². Järven laskujoki on 1,2 kilometriä pitkä Haisevanjoki (tai Arimaajoki ), joka laskee Lahnalammiin (24 ha) . Arimaan vedenpinnan korkeus on 90,2 metriä mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Somerniemen karttalehti, jossa Arimaa sijaitsee kartankeskellä.
Vuonna 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on järven karttanimi ”Arimajärvi”. Järven laskujoki on unohtunut piirtää näkyviin. Myllyjokeen on merkitty kaksi vesimyllyn karttamerkkiä ja niiden väliin teksti ”Patakoski såg”. Härjänojan pellot ovat vielä pienialaisia ja laskuojaan on merkitty ”Likolampi”, joka on myöhemmin kuivatettu peltomaaksi. Härjänojan kylässä on 10 maataloa ja niillä yhteistä manttaalia 32. Kylän niittymaita esiintyy useissa kohdissa järven rannikkoa. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso kuva oikealla) on järven nimi kirjoitettu muodossa ”Arimaajärvi”. Kartassa on Likolampi merkitty suomaaksi eli sen vedenpintaa on laskettu. Lisäksi on Härjänojan peltomaat levinneet lammelle ja Arimaan rantaan asti. Myllyojan vesimyllyillä on kartassa nimet: alajuoksulla sijaitsee ”Mäkelänkoski” ja keskijuoksulla ”Patakoskensaha”. Kummallekin laitoksella on joessa patolampi. Järven kaakkoisrannassa on Klemelan maatalon pihapiirissä merkintä ”Glasbruk”. Sillä tarkoitetaan Ariman lasitehdasta, joka toimi vuosina 1864–1918. Klemelän maatalo muuttui kartanoksi 1870-luvulla. Kun lasitehtaan toiminta loppui, jäi kartano viljelytilaksi. Järven rannikolla on kartan mukaan viisi maataloa, joista Klemelä on yksi. Järven vedenpintaa laskettiin 1900-luvun alussa . Vuonna 1922 julkaistussa Tammelan seudun taloudellisessa kartassa on järven karttanimi ”Arimajärvi”. Siinä näkyy, kuinka lasitehtaan työväkeä muutti asumaan kartanon lähelle kylätien varteen. Näistä muodostui Arimaan kulmakunta. Saman kartan mukaan järven rannikolla on vähintään kahdeksan peltomaata ja Myllyjoen alimmassa koskessa on sahalaitosta merkitsevä karttamerkki.
Vuosien 1959 ja 1960 peruskartoissa on järven karttanimi muodossa ”Arima”. Luoteispäässä sijainneen Likolammen vesijättömaata kutsutaan ”Voisuoksi”. Myllyojan alimmassa koskessa ei näy patolampea. Ariman kartanon työläistaloja ei enää näy kartoissa. Etelärantojen rantapellot on metsitetty, mutta rannoille on rakennettu seitsemän kesämökkiä. Vuonna 1980 julkaistuissa kartoissa näkyy Myllyjoessa patolampi. Etelärannikolla on aiempaa vähemmän peltomaata ja koko järvelle on rakennettu 65 kesämökkiä. Uusien mökkien myötä myös rannoille johtavia teitä on aiempaa enemmän. Vuosien 1990 ja 1992 kartoissa on kesämökkejä 84.
Lähteet
Aiheesta muualla Arimaan esittely Someron kalastusalue. Viitattu 3.3.2019 Arimaan hoitosuunnitelmat (Osat A–D) Someron kaupunki. Viitattu 17.2.2009
Luokka:Oinasjärven alue Luokka:Pusulan järvet Luokka:Somerniemen järvet