Ihmisoikeuksien toteutuminen Venäjällä on länsimaihin nähden heikko. Venäjä on perinyt tämän osin Neuvostoliiton ajoilta. Venäjä on ratifioinut monta ihmisoikeuksia takaavaa sopimusta. Tästä huolimatta ihmisoikeustilanne on pahentunut varsinkin 2010-luvulla. Länsimaissa mainitaan yleensä oppositioaktivistien pidätykset, tekaistut syytteet, kidutukset vankiloissa, toimittajien ja poliittisten aktivistien salamurhat, järjestöjen toiminnan kieltämiset "ulkomaisina agentteina". LGBTQ+ -väestön asema on pahentunut. Yhtä hyvin ihmisoikeusia huonontavat rikollisuus ja joskus tapahtuvat terrotiteot. Venäjä on myös prostituutioon kytkeytyvän ihmiskaupan lähtömaa. Perheväkivalta on yleistä. Orpolapsien olot ovat yhä huonot.
Yleistä Venäjän hallitus pyrkii estämään vallan vaihdoksen keinolla millä hyvänsä. Tällöin poliittinen oppositio, jotkut uskonnot ja erilaiset etniset ja seksuaaliset vähemmistöryhmät joutuvat erilaisten virallisten ja epävirallisten painostustoimien uhriksi. Läntisten arvioiden mukaan Venäjän ihmisoikeustilanne on heikentynyt 2000-luvun aikana. Valtion johdon asenne kansalaistoimintaa kohtaan on muuttunut epäluuloiseksi. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjen katsotaan olevan vihamielisen lännen rahoittamia ulkomaisia toimijoita tai oppositiota, joiden tarkoituksena on kaataa Venäjän hallitus.
Oppositiota hiljennetään mm tekaistuin rikossyyttein. Poliittisten vankien tilannetta seuraavan OVD-infon mukaan Venäjällä oli 2024 maaliskuussa yhteensä 1 143 vankia, joiden vapaus oli riistetty poliittisin perustein. Heistä tunnetuimmat ovat venäläinen oppositiopoliitikko Vladimir Kara-Murza ja yhdysvaltalainen toimittaja Evan Gershkovich.
Poliisi ja muut paikalliset viranomaiset kiduttavat Venäjällä monesti vankejaan.
Venäjä, Georgia ja Etelä-Ossetia tekivät kaikki Human Rights Watch -järjestön mukaan ihmisoikeusloukkauksia aseellisessa konfliktissa vuonna 2008. Venäjän toinen sota Tšetšeniassa jatkui vuonna 2008.World Report 2009, Human Rights Watch Russia s. 393-401. Monia Tšetšenian sotien ihmisoikeusrikkomuksia julkituoneita ja valtaeliitin korruptiota tutkineita aktivisteja on murhattu tai pahoinpidelty Venäjällä. Muutenkin oppositioaktivisteja on häiritty. Erityisen näkyvä oli oppositioaktivisti Aleksei Navalnyin myrkytys Omskissa elokuussa 2020.
Venäjä kiisti häpeämättömästi siviiliuhrit Syyriassa sekä esti YK:n turvallisuusneuvoston toimet Syyrian suhteen.[ https://www.amnesty.fi/ihmisoikeuksia-puolustavat-rakenteet-ovat-vaarassa/ Amnesty International vuosiraportti 2016]
Valtioon osin kielteisesti suhtautuvien uskontojen toimintaa rajoitetaan. Esimerkiksi Jehovan todistajat lakkautettiin Venäjällä vuonna 2017.
Viranomaisten näkemyksen mukaan kansalaistoiminnan tehtävänä on tukea hallituksen politiikkaa. Riippumattomien järjestöjen toimintaa haittaa tiukka valvonta, joka jättää tilaa viranomaisten mielivallalle. Järjestöt jakautuvatkin viranomaisten silmissä "rakentaviin" ja oppositiohenkisiin järjestöihin. Yhteistä kaikille itsenäisesti muodostuneille järjestöille on voimakas paikallisuuden korostaminen, jota on pidetty vastareaktiona aiemmalle neuvostoliittolaiselle keskittämiselle.Salmenniemi, S. Kamppailua kansalaisuudesta: Kansalaistoiminta ja valtio 2000-luvun Venäjällä. Esitelmän runko. Viitattu 18.8.2008.
Venäjän presidentin komitean johtaja Mihail Fedotovin mukaan vuonna 2011 antaman lausunnon mukaan Venäjän perustuslain 2. osion toteutuminen oli "kaukana siitä mitä sen pitäisi olla".
Putinin kolmannella kaudella ihmisoikeustilanne vaikeutui entisestäänkin.
Amnesty International vuosiraportti 2016 mukaan Venäjä käytti ylimalkaisesti kansallista turvallisuutta ja ääriliikkeiden vastaista lainsäädäntöä sortotoimiin ja yritti hiljentää kansalaisyhteiskuntaa.
Arvio
Yhdysvaltain hallituksen rahoittaman Freedom Housen mukaan Venäjä on "ei-vapaa" maa.Russia: Freedom House Downgrades Country To 'Not Free' Status Radio Free Europe 21.12.2004 Maailmanpankin arvion mukaan Venäjä kuuluu maailman heikoimpiin maihin lain noudattamisen ja poliittisen osallistumisen suhteen. Transparency Internationalin korruptioindeksillä Venäjä sijoittuu 143. sijalle, Indonesian ja Nigerian tasolla. Maailman rauhanindeksillä Venäjä sijoittuu 131. sijalle.Global Peace Index: Russia Vision of Humanity Toimittajat ilman rajoja-järjestön mukaan Venäjän lehdistönvapaus oli vuonna 2019 keskitasoa alempi, 149. sijalla.
Tuloerot Moskovassa asuu 100 000 miljonääriä ja 74 miljardööriä. Köyhiä on 18–19 prosenttia, jopa 50 % kansalaisista. Venäläisistä 3 % on varakkaita, 7 % tulee hyvin toimeen, 20 % on keskiluokkaa, 50 % sen alle ja 20 % on köyhiä.Max Jakobsson: Yhä uskotaan että Suomi on poikkeus, Helsingin Sanomat 8.10.2008 C1
Siirtotyöläiset Human Rights Watch -järjestön mukaan Venäjällä on 4-9 miljoonaa siirtotyöläistä, joista 80 % on entisistä neuvostotasavalloista. 40 % siirtotyöläisistä työskentelee rakennuksilla. Rakennustyömaiden väärinkäytöksiin sisältyy: passin takavarikointi, sopimuskielto, myöhästyneiden palkkojen maksamattomuus ja vaaralliset työolot. Osa työnantajista uhkailee tai käyttää väkivaltaa pelotellakseen työntekijöitä, jotka protestoivat maksamattomista palkoista. Poliisi tarkistaa säännöllisesti papereita kiristääkseen rahaa vähemmistöiltä mukaan lukien siirtotyöläiset. Poliisi saattaa käyttää heitä fyysisesti hyväkseen tai pakottaa työhön ilman palkkaa. Venäjä on vapauttanut muuttopolitiikkansa, mutta siirtotyöläisillä on vähän todellisia keinoja puolustautua väärinkäytöksissä.World Report 2009, Human Rights Watch Russia s. 393-401
Lehdistönvapaus
Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n mukaan Venäjällä on vuosina 1992-2008 tapettu 77 toimittajaa.Taas murhattiin sananvapaus, Helsingin Sanomat 2.9.2008 C3
Anna Politkovskaja
Anna Politkovskaja oli venäläinen toimittaja, joka ammuttiin kotitalonsa edessä lokakuussa 2006. Politkovskajan murhan oikeudenkäynti alkoi lokakuussa 2008. Asianajajana on venäläinen ihmisoikeuksiin erikoistunut asianajaja Karina Moskalenko. Hän on edustanut aiemmin Mihail Hodorkovskin ja Garri Kasparovin oikeudenkäynneissä. Hän on vienyt paljon tapauksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strasbourgiin.HS 16.10.2008 B7
Politkovskaja ammuttiin Vladimir Putinin syntymäpäivänä lauantaina 7. lokakuuta 2006. Politkovskaja arvosteli Tšetšenian sotaa ja vallanpitäjiä. Häneltä jäi kesken kirjoitus kidutuksesta ja ihmissieppauksista Tšetšeniassa. Murha sai paljon huomiota kansainvälisesti. Helsingissä oli yli 1 000 ihmisen mielenosoitus Venäjän suurlähetystön edessä. Vajaa kuukausi Politkovskajan murhan jälkeen kuoli Aleksandr Litvinenko Lontoossa myrkytykseen. Hän oli kertonut tutkivansa Politkovskajan murhaa.Politkovskajan murhaa käsitellään Moskovassa avoimin ovin, Helsingin Sanomat 18.11.2008 B1
Poliittinen vapaus Pienikin oppositioaktivismi on enenevissä määrin johtanut vaikeuksiin Venäjällä. Valtiovalta usein hyökkää rikossyyttein oppositioaktivistia vastaan. Aktivisti joutuu usien myös tuntemattomien tekemien hyökkäysten kohteeksi.
Aleksei Navalnyi Juristi Aleksei Navalnyi toimi alussa Jabloko-puoleessa. Sittemmin hän perusti oman demokraattis-nationalistisen ryhmittymän. Navalnyi on tuonut esille joidenkin Venäjän jättiyhtiöiden korruptiota, joka on "maan tapa". Navalnyi on myös vastustanut maahanmuuttoa. Hän osallistui vuonna 2011 Putinin vastaisiin mielenosoituksiin, perusti oppositiopuolueen ja nousi Moskovan pormestarinvaareissa toiseksi. Navalnyi itse on joutunut poliisin pidättämäksi mm. kavalluksesta epäiltynä. Navalnyin järjestö julkaisi vuonna 2017 Youtubessa videon, jossa syytti silloista pääministeriä Dmitri Medvedeviä lahjusten otosta ja valtion varojen kavalluksesta. Navalnyin kasvoille heitettiin sinä vuonna kaksi kertaa vihreää väriainetta: toisella kerralla mukana oli happoa. Navalnyi joutui ensimmäistä kertaa myrkytyksen uhriksi vuonna 2019 vankilassa, jossa hän oli mielenosoituksen järjestämisen takia. Vuonna 2020 Navalnyi sai annoksen tappavaa Novitšok-myrkkyä, Navalnyi kuljetettiin ensin sairaalaan Venäjälle, sitten Saksaan. Lännessä epäiltiin, että myrkyttäjinä olisi jokin Venäjän turvallisuuspalvelun taho, joka toimi joko yksin tai hallinnon määräyksestä. Myös järjestäytynyttä rikollisuutta epäiltiin. Myrkytyksen motiivi oli ehkä joko Navalnyin poliittinen oppositiotoiminta tai hänen esittämänsä korruptiosyytökset.
Sananvapaus ja uskonnonvapaus
Ortodoksisen kirkon pappi Daniil Sysolevia (35) ammuttiin kotikirkossaan Moskovassa 19. marraskuuta 2009. Sysojev oli aktiivinen keskustelija internetissä. Hän auttoi kristinuskon lahkojen ja okkultismin uhreja ja keskusteli islamista.Pappi ammuttiin kirkkoon Moskovassa, Helsingin Sanomat, 21.11.2009 s. B5
Venäjä arvosteli Suomen ihmisoikeustilannetta. Tämän johdosta presidenttiehdokas Eva Biaudet sanoi Yle TV1:n Aamu-TV:n tentissä 10. tammikuuta 2012 ehkä tärkeimpänä asianaan olevan Suomen ihmisoikeustilanteen saattamisen Venäjän hyväksymälle tasolle. Vuonna 2017 Venäjän hallinto kielsi Jehovan todistajien toiminnan, ja takavarikoi kirkon varat. Jo aiemmin Jehovan todistajia oli kielletty toimimasta joillain paikkakunnilla.
Kidutus vankiloissa
Venäjän hallinto ei ole koskaan virallisesti hyväksynyt vangittujen tai pidätettyjen kidutuksia ja surmaamisia. Maan laki kieltää kidutukset. Aktivistit tuovat niitä esille ja niistä on nostettu rikostutkintojakin. YK:n kidutuksenvastainen komitea moitti vuonna 2006 Venäjää vankien julmasta kohtelusta. Kidutuksia tapahtuu monesti poliisiasemilla, vankiloissa ja työleireillä, Tekijöinä ovat olleet mm poliisit, vanginvartijat ja turvallisuuspalvelun työntekijät, joskus myös sairaanhoitajat ja lääkärit. Kidutuksen syynä voi olla kurinpito tai rahan kiristys vangilta.Turvallisuuspalvelu saattaa kiduttaa jopa tekaistun tunnustuksen saadakseen. Viranomaiset eivät puuttuneet kylliksi vankiloissa tapahtuviin raakuuksiin. Tapauksia on ollut usein vaikea todistaa. Lisäksi viranomaiset usein kiistävät väitteet vankien huonosta kohtelusta. Kidutusta on tapahtunut myös Venäjän armeijassa, jossa pitkään palveluksessa olleet ovat kiduttaneet tulokkaita jopa kuolemaan asti.
Aktivisti Irina Birjukovan mukaan kidutus yleistyi ja raaistui 2010-luvun lopussa, jolloin myös sen valvonta höltyi. Kidutukset olivat yleisimpiä niissä vankiloissa, joissa valta oli vanginvartijoilla, ei vangeilla. Näissä vartijat käyttivät kidutusta kurinpitokeinona. Tunnetuksi tuli Jevgeni Makarovin kidutusvideo, jonka Novaja Gazeta julkaisi. Meduza-lehti kertoi kuolemaan johtaneesta kidutuksesta brjanskilaisessa vankilassa. "Venäjän Elon Musk", suuresta kavalluksesta syytetty Valeri Psenitsni raiskattiin ja kidutettiin kuoliaaksi pietarilaisessa vankilassa. Independent-lehden mukaan turvallisuuspalvelun työntekijät olivat kehottaneet Psetsiniä varaamaan arkun ennen vankilaan joutumistaan. Virallisen selityksen mukaan Psenitsni teki itsemurhan.. Nämä olivat vain pieni osa tapahtuneista kidutuksista.
Seitsemän hämärää kuolemaa
1. Poliitikko ammuttiin kotiovelle Syyttömyyttään vakuutellut puoluetoveri tuomittiin Sergei Jushenkovin murhasta. Tšetšenian sotaa äänekkäästi vastustanut liberaali poliitikko Sergei Jushenkov ammuttiin huhtikuussa 2003 hengiltä asuntonsa eteen. Vain tunteja aiemmin hän oli rekisteröinyt puolueensa saman vuoden joulukuussa järjestettäviin vaaleihin. Aiemmin Jushenkov oli kaivellut sekä vuoden 1999 tuhoisia kerrostalopommeja että Moskovan vuoden 2002 teatterikaappausta, joka vaati yli sadan panttivangin hengen. Jushenkov epäili Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n osuutta molempiin tragedioihin. Tiettävästi hän oli välittänyt entisen FSB-agentin, Aleksander Litvinenkon antamia tietoja toimittaja Anna Politkovskajalle. Myös Litvinenko ja Politkovskaja surmattiin myöhemmin. Jushenkovin murhasta tuomittiin muun muassa miehen puoluetoveri, joka loppuun asti vakuutteli syyttömyyttään.
2. Mystinen sairaus surmasi toimittajan