Kääpiöhopeatäplä (Boloria improba) on täpläperhosiin kuuluva perhoslaji. Suomen lajien uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN)Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 430–470. Lisäksi laji kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteessä mainittuihin erityisen suojelutoimen alueita vaativiin lajeihin ja on Suomessa rauhoitettuFinlex .

Koko ja ulkonäkö Kääpiöhopeatäplä on sukunsa pienin, noin kolmen sentin kokoinen perhonen. Siivet ovat pohjaväriltään tumman oranssit mutta kauttaaltaan tummanruskeakehnäiset eikä pohjaväri yleensä erotu kovin hyvin. Tumma yleissävy auttaa perhosta keräämään auringon lämpöä. Takasiiven alapinnalla hopeätäplille tyypillinen vaalea poikkivyö on lähes saman värinen kuin muukin siipi. Vain etummainen ja keskimmäinen täplä erottuvat vaaleina.http://www.luontoportti.com/suomi/fi/perhoset/kaapiohopeataplahttp://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/nymphalidae/maaritys/boloria.htm http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/b/boloria_improba.html

Levinneisyys ja lentoaika Lajia tavataan Pohjois-Amerikassa Alaskasta, Baffininsaarelle ja Albertan länsiosiin. Lisäksi Yhdysvalloissa Wyomingissä ja Coloradossa on eristäytyneet populaatiot. Euroopassa kääpiöhopeatäpliä elää Skandinaviassa ja Siperiassa. Suomessa lajia tavataan harvinaisena vain Enontekiön takatuntureilla. Perhoset lentävät heinäkuussa.http://www.insects.fi/Lepidoptera/Nymphalidae/Boloria/improba/Boloria%20improba.htm

Elinympäristö ja elintavat Laji elää tun tuntureiden paljakalla, hieman kosteammilla tunturikankailla ja -niityilläPanu Välimäki, Kalle Männistö & Jari-Pekka Kaitila: Katsaus Enontekiön uhanalaisiin tunturiperhoslajeihin ja tunturiperhosseurannan esiintymisaluehavaintoihin vuosina 2008–2011. Baptria, 2011, 36. vsk, nro 3, s. 80–81. Suomen Perhostutkijain Seura. ja viihtyy lapinorvokkia kasvavilla rinteillä. Esiintymät ovat hyvin paikallisia eikä perhosia tavata joka vuosi. Toisaalta lyhyen lentonsa aikana ja sopivalla säällä se voi olla elinpaikallaan jopa runsaslukuinen. Koiraat lentävät hyvin lähellä maanpintaa etsimässä naaraita. Kääpiöhopeatäplä talvehtii toukkana peräti kahdesti.

Ravintokasvi Toukat elävät ilmeisesti ainakin verkkolehtipajulla (Salix reticulata) ja nurmitatarilla (Bistorta vivipara). Näistä jälkimmäinen sopii lajin esiintymiskuvaan Suomen alueella.

Lähteet

Aiheesta muualla Suomen Perhoset: Kääpiöhopeatäplä Moths and Butterflies of Europe and North Africa

Luokka:Kaposiivet ja hopeatäplät