Moskovan alue () on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä maan pääkaupungin Moskovan ympärillä. Se rajoittuu koillisessa Jaroslavlin ja Vladimirin alueisiin, kaakossa Rjazanin alueeseen, etelässä Tulan ja Kalugan alueisiin, lännessä Smolenskin alueeseen ja luoteessa Tverin alueeseen. Moskovan kaupungin alue sijaitsee alueen keskellä ja on sen hallintokeskus, mutta on hallinnollisesti oma yksikkönsä.

thumb|left|Volgan sivuhaara Oka Moskovan alueen eteläosissa Serpuhovin piirissä.

Maantiede Moskovan alueen länsiosa kuuluu Keski-Venäjän ylänköön ja itäosa Itä-Euroopan tasankoon. Alueen pinta-alasta on metsää 45 prosenttia ja vesistöjä kolme prosenttia. Alueen merkittävimmät joet ovat pohjoisrajaa sivuava Volga, alueen eteläosien poikki kulkeva Volgan sivujoki Oka ja alueen keskiosien kautta virtaava Okan haara Moskvajoki.

Väestö Moskovan alue on väestöltään pääkaupungin jälkeen maan toiseksi suurin federaatiosubjekti eli hallinnollinen alue. Alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 7 095 120 ja väestötiheys 154,05 asukasta neliökilometrillä. Kaupungistumisaste on korkea: asukkaista 80,1 prosenttia oli kaupunkilaisia eli asui kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa. Alueen väestöstä noin puolet asuu Moskovan metropolialueella eli aivan pääkaupunkiseudun tuntumaan sijoittuvissa satelliittikaupungeissa.

Oheisissa taulukoissa on lueteltu Moskovan alueen yli 50 000 asukkaan kaupungit asukaslukuineen. Näiden kaupunkien sekä muidenkin Moskovan alueen kaupunkipiirikuntien ja piirikeskuksen sijainti käy ilmi seuraavasta kartasta.

KaupunkiVenäläinen nimi,kyrillinenVäkiluku 2010BalašihaБалашиха215 353Himki Химки207 125PodolskПодольск187 956KoroljovКоролёв183 452MytištšiМытищи173 341LjubertsyЛюберцы171 978ElektrostalЭлектросталь155 324KolomnaКоломна 144 642OdintsovoОдинцово139 021ŽeleznodorožnyiЖелезнодорожный131 729SerpuhovСерпухов126 496Orehovo-ZujevoОрехово-Зуево120 620KrasnogorskКрасногорск116 738Sergijev Posad Сергиев Посад110 878ŠtšolkovoЩёлково110 380PuškinoПушкино102 840ŽukovskiЖуковский102 729NoginskНогинск99 762RamenskojeРаменское96 355DomodedovoДомодедово96 123 KaupunkiVenäläinen nimi,kyrillinenVäkiluku 2010VoskresenskВоскресенск91 301DolgoprudnyiДолгопрудный90 976ReutovРеутов87 195KlinКлин80 584LobnjaЛобня74 350DubnaДубна70 569JegorjevskЕгорьевск70 133StupinoСтупино66 942Naro-FominskНаро-Фоминск64 640Pavlovski PosadПавловский Посад63 771DmitrovДмитров61 454TšehovЧехов60 677IvantejevkaИвантеевка58 594VidnojeВидное56 798KlimovskКлимовск56 113FrjazinoФрязино55 449LytkarinoЛыткарино55 147SolnetšnogorskСолнечногорск52 996

Hallinto Moskovan alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti). Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja alueduuma.

Hallinnollinen jako Moskovan alue jakaantuu 38 kaupunkipiirikuntaan sekä 36 piiriin, jotka jakaantuvat edelleen kaupunki- tai maalaiskuntiin. Alueella on yksi suljettu kaupunki (Krasnoznamensk) ja neljä suljettua kaupunkimaista taajamaa. Kaikkiaan alueella sijaitsee yhteensä 378 hallinnollis-alueellista paikkakuntaa (OKATO).

Kaupunkipiirikunnat

Balašiha Bronnitsy Dzeržinski Dolgoprudnyi Domodedovo Dubna Elektrogorsk Elektrostal Frjazino Himki Ivantejevka Jubileinyi

Klimovsk Kolomna Koroljov Kotelniki Krasnoarmeisk Krasnoznamensk (suljettu kaupunki) Lobnja Losino-Petrovski Lytkarino Molodjožnyi (suljettu taajama) Orehovo-Zujevo Podolsk

Protvino Puštšino Reutov Rošal Serpuhov Tšernogolovka Tähtikaupunki (suljettu taajama) Vlasiha (suljettu taajama) Voshod (suljettu taajama) Železnodorožnyi Žukovski Zvenigorod

Piirit

Dmitrovin piiri Istran piiri Jegorjevskin piiri Kaširan piiri Klinin piiri Kolomnan piiri Krasnogorskin piiri Leninin piiri Lotošinon piiri Luhovitsyn piiri Ljubertsyn piiri Možaiskin piiri

Mytištšin piiri Naro-Fominskin piiri Noginskin piiri Odintsovon piiri Ozjoryn piiri Orehovo-Zujevon piiri Pavlovski Posadin piiri Podolskin piiri Puškinon piiri Ramenskojen piiri Ruzan piiri Šaturan piiri

Šahovskajan piiri Sergijev Posadin piiri Serebrjanyje Prudyn piiri Serpuhovin piiri Štšolkovon piiri Solnetšnogorskin piiri Stupinon piiri Taldomin piiri Tšehovin piiri Volokolamskin piiri Voskresenskin piiri Zaraiskin piiri

Talous thumb|Miltei kaikki Venäjän keskeisimmät valtatiet lähtevät Moskovasta ja kulkevat Moskovan alueen läpi, kuten kuvan valtatie M2. Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Moskovan alueen bruttokansantuote 1 796,5 miljardia ruplaa vuonna 2010, joka muodosti 4,8 prosenttia koko Venäjän BKT:stä. BKT:lla mitattuna Moskovan alue oli maan kolmanneksi merkittävin federaatiosubjekti Moskovan (22,5 prosenttia) ja Tjumenin alueen Hanti-Mansian (5,3 prosenttia) jälkeen; neljäntenä oli Pietari 4,5 prosentin osuudellaan Venäjän BKT:stä. Henkeä kohti laskettu BKT oli Moskovan alueella 253 200 ruplaa eli noin 6 203 euroa (EKP:n vuoden 2010 viimeisen päivän vaihtokurssilla). Tämä oli lähellä (97 prosenttia) Venäjän keskimääräistä arvoa henkeä kohti.

Moskovan alueen tärkeimmät elinkeinot ovat teollisuus, liikenne ja rakentaminen. Alueen merkittävimmät luonnonvarat ovat turve ja fosfaatti (18 prosenttia koko Venäjän fosfaattivaroista). Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus sekä tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus, jotka käsittävät noin puolet alueen tuotannosta. Muita merkittäviä teollisuudenaloja ovat metallurgia, lannoitteiden ja sementin tuotanto sekä posliiniteollisuus.

Alueen maatalous on heikosti kehittynyt. Maatalousmaata on 39 prosenttia alueen pinta-alasta. Maatalous tuottaa vihanneksia, perunoita ja kananmunia, joista suuri osa toimitetaan Moskovan kaupunkiin.

Liikenneyhteydet Moskovan alueen ja pääkaupungin liikenneverkko on Venäjän tihein.

Alueella on 15 valtatietä, 11 sähköistettyä rautatielinjaa, neljä suurta lentokenttää ja kolme jokisatamaa.

Rautatiet, etenkin paikallisliikenne, on hyvin keskeisessä asemassa pääkaupungin ja sitä ympäröivän Moskovan alueen taajamien välisessä päivittäisessä henkilöliikenteessä. Alueen rataverkko asemineen kuuluu pääosin Venäjän rautateiden alueellisen osan, Moskovan rautateiden, vastuulle. Pietarista saapuva päärata on kuitenkin Venäjän luoteisista radoista vastaavan Lokakuun rautateiden vastuulla.

Navigointikelpoisista vesiväylistä merkittävimpiin kuuluvat Volgan sivujoki Oka, sen haara Moskvajoki sekä alueen pohjoisosasta Volgalta (Dubna) Moskvajoelle (Moskova) ulottuva Moskovan kanava.

Uskonto Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Moskovan alueen asukkaista oli oman ilmoituksensa mukaan: 45 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko), 29 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei konkreettisesti tunnustanut mitään tiettyä uskontoa, 9 % ateisteja, ei usko jumalaan, 3 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja, 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia, 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä šiioja, 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia, < 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia, monia vanhauskoisia, monia šiialaisen islaminuskon kannattajia ja 1 % jotain muita.

Historia ja kulttuuriperintö thumb|600px|center|Moskovan alueen nähtävyyksiin kuuluu esimerkiksi Sergijev Posadissa sijaitseva maailmanperintökohde Pyhän kolminaisuuden luostari. Moskovan alueen historia liittyy läheisesti Moskovan kaupungin historiaan. Alue on perustettu 14. tammikuuta 1929.

Lähteet

*