Theodektes (, ; n. 380–340 eaa.) oli antiikin kreikkalainen reettori ja tragediakirjailija. Hän oli kotoisin Lyykian Faseliista ja toimi suurimman osan elämästään Ateenassa.
Elämä
Theodektes oli Isokrateen oppilas tämän koulussa, joka tuotti puhujia ja tragediakirjailijoita. Hän oli myös Platonin oppilas ja Aristoteleen ystävä. Antiikin lähteiden mukaan Theodektes oli kaunis nuorukainen. Aristoteles arvosti häntä suuresti, ja tämän ihailua häntä kohtaan on verrattu Sokrateen ja Alkibiadeen väliseen suhteeseen. Koska Theodektes oli noin kymmenen vuotta nuorempi, on mahdollista, että hän oli ennemmin Aristoteleen oppilas kuin ystävä.Aristoteles: Retoriikka 2.23.13; Cicero: Puhujasta (Orat.) 51, 57; Athenaios: Deipnosofistai XIII.566e.
Theodektes toimi aluksi retoriikan opettajana sekä kirjoitti puheita toisille oikeuden istuntoihin. Tässä hän näyttäytyy yhtenä merkittävimmistä Isokrateen seuraajista. Antiikin lähteet mainitsevat usein hänen erityisen hyvän muistinsa, mistä oli retoriikassa suurta hyötyä. Hänen kerrotaan esimerkiksi muistaneen suuren määrän säkeitä kuultuaan ne vain kerran.Quintilianus: Puhujan kasvatus 11.2.51 ; Aelianus: De natura animalium 6.10; Iulios Polydeukes (Julius Pollux): Onomastikon 6.108; Cicero: Keskusteluja Tusculucumissa 1.24
Myöhemmin Theodektes ryhtyi myös tragediakirjailijaksi. Hän toimi peloponnesolaissotaa seuranneena aikana, jolloin tragedioista tuli lähinnä retorisia esityksiä. Näytelmien suhteen hänen voidaan katsoa seuranneen Euripidesta, mutta koko kirjailijanurallaan hän oli selvästi opettajansa Isokrateen seuraaja ja seurasi tämän tyyliä hyvin läheisesti.Dionys.: De Is. 19 ; Hermippos: Apud Ath. X.451f; Fotios: Bibliotheke Cod. 260, p. 487a. 1, ed. Bekker.
Theodekteen voidaan arvella aloittaneen tragedioiden kirjoittamisen noin vuonna 352 eaa. Tuolloin hän voitti tragediallaan Mausolos kilpailussa, jonka Kaarian kuningatar Artemisia järjesti kuolleen miehensä Mausoloksen kunniaksi. Samalla kerralla Theodektes hävisi retoriikkakilpailussa Theopompokselle.Eusebios Kesarealainen: Praeparatio evangelica 10.3; Aulus Gellius: Attikan öitä 10.18; Pseudo-Plutarkhos: Isokrateen elämä (Vit. Isocr.) 838b; Suda, . Joskus on arveltu, että Theodekteen tragedia olisi voitu esittää tuolloin lausumalla, ja esitetty näytelmänä myöhemmin Ateenassa ja voittanut vasta tuolloin ensimmäisen palkinnon.
Theodekteestä kerrotaan tarinaa, jonka mukaan hän oli lainannut — tai ainakin hänen olisi ajateltu lainanneen — yhden tragediansa aiheista juutalaisten pyhistä kirjoituksista, ja että hän olisi tämän vuoksi sokeutunut rangaistuksena tästä rienauksesta. Kaduttuaan rikostaan hän sai näkönsä takaisin.Josephus: Juutalaisten muinaisajat 12.2.14; Eusebios Kesarealainen: Praeparatio evangelica VII. Kertomusta on syytä vahvasti epäillä muun muassa siksi, ettei Vanhasta testamentista ollut vielä hänen aikanaan olemassa kreikankielistä käännöstä.
Theodektes kuoli noin 41-vuotiaana, ja hänet haudattiin Ateenasta Eleusiihin johtaneen Pyhän tien varrelle.Pausanias: Kreikan kuvaus 1.37.3. Haudassa oli seuraava epitafi eli hautakirjoitus:Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, .
Faseliin asukkaat pystyttivät hänen kunniakseen kaupunkinsa agoralle patsaan, jonka Aleksanteri Suuri seppelöi sotaretkellään itään vuonna 333 eaa., koska tiesi tämän Aristoteleen kautta.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, "Aleksanteri” 17.
Theodekteen poika Theodektes nuorempi toimi myös reettorina. Theodekteellä oli myös orja nimeltä Sibyrtios, joka toimi hänen avustajanaan, ja jonka sanotaan olleen ensimmäinen retoriikkaan perehtynyt orja.Susa, .
Teokset Retoriikka
Theodektes oli merkittävimpiä retoriikan taidosta kirjoittaneita kreikkalaisia Aristoteleen ohella. Hän kirjoitti aiheesta tutkielman Retoriikan taito (). Sudan mukaan se oli kirjoitettu runomitassa. Teosta lainataan usein myöhemmässä antiikin kirjallisuudessa aina AntifaneestaAntifanes: Kaarialaiset, teoksessa Athenaios: Deipnosofistai 4.134b. Johannes Tzetzekseen.Johannes Tzetzes: Khiliades 12.573.
Jotkut pitivät jopa Aristoteleen Retoriikkaa Theodekteen kirjoittamana, mikä on kuitenkin selkeä virhe.Quintilianus: Puhujan kasvatus 2.15.10. Sen sijaan Aristoteles kirjoitti teoksen Theodekteen käsikirjan yhteenveto eli Theodekteia.Aristoteles: Retoriikka III. 9, 9; Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 5.24. Se oli hänen varhaisia teoksiaan, jonka Retoriikka myöhemmin syrjäytti.
Theodektes kirjoitti myös puheita, jotka mainitaan nimillä Retoriset puheet''' () ja Hyvät puheet ().Eustathios: Ad Dionysium periegetem 855. Ne eivät ole säilyneet nykyaikaan, mutta niistä tunnetaan kahden nimet Aristoteleen kautta:Aristoteles: Retoriikka II. 23, 13, 17. Sokrates oli Sokrateen puolustuspuhe, Lait (Nomos) puolestaan viittasi Theodekteen ehdottamaan lakiin palkkasotilaskäytännön uudistamiseksi.Aristoteles: Retoriikka 2.23.
Näytelmät
Theodekteen sanotaan kirjoittaneen 50 näytelmää. Niillä hän osallistui, kuten hänen hautakirjoituksessaankin todettiin, näytelmäkilpailuihin 13 kertaa ja saavutti kahdeksan voittoa. Hänen tragedioikseen mainitaan seuraavat kymmenen:
Aias () Alkmaion () Filoktetes () Helena () Lynkeus () Mausolos () Oidipus () Orestes () Thyestes () Tydeus ()
Näihin voidaan lisätä suurella todennäköisyydellä myös seuraavat:
Bellerofontes () Memnon () eli Akhilleus () Theseus'' ()
Theodekteen tragedioiden tyyli muistutti Euripidesta ja Isokratesta. Toisaalta katkelmista voidaan löytää, päin vastoin kuin Euripideelta, varsin konservatiivista moraalia, valituksia aikansa paheita vastaan, esimerkkejä herooisista hyveistä, sekä argumentteja jumalattomuutta ja ateismia vastaan ja toisaalta jumalallisen kaitselmuksen ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Näytelmät olivat aikanaan suosittuja.
Lähteet
Kirjallisuutta
Luokka:Antiikin kreikkalaiset reettorit Luokka:Antiikin kreikkalaiset tragediakirjailijat