Gottlieb Kreidl (30. tammikuuta 1850 Volders, Itävalta – 6. joulukuuta 1908 Helsinki) oli itävaltalainen paperimestari, joka perusti Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan yhdessä saksalaisen paperimestarin Luis Hänelin ja viipurilaisen liikemiehen Wilhelm Dippellin kanssa vuonna 1882.
Avioliiton ulkopuolella syntyneellä Gottlieb Kreidlilla ei ollut Itävallassa mahdollisuutta päästä ammattikiltojen jäseneksi. Tämän vuoksi Kreidl hakeutui töihin ulkomaille. Ensin Pietarin kaupungin eteläpuolelle Inkerinmaalle, jossa hän oli viisi vuotta johtajana tehtaalla, jonka työntekijät olivat enimmäkseen suomenkielisiä. Sitten kreivi Mannerheim palkkasi hänet 1874 Kuusankoskelle, koska hänen palkkatoivomuksensa oli alhainen ja hänen suomen kielen taitonsa parempi kuin edeltäjillä.
Gottlieb Kreidl muutti Suomeen noin 24-vuotiaana vuonna 1874 tullakseen Kuusankosken tehtaalle (nykyinen UPM-Kymmene oyj) paperimestariksi. Kreidl oli sillä hetkellä Pietarin kaupungin eteläpuolella olevan Zarskoje Slavenkan paperitehtaan isännöitsijä. Sitä ennen hän oli työskennellyt eri paperi- ja puuhioketehtaissa viiden vuoden ajan.Koskenrannan kuohuva historia. Toimittaneet Arto Ahlberg ja Seija A . Niemi Koskenrannan perinneryhmä Kouvola 2017 s. 257
Kreidlia pidettiin Kuusankoskella kyvykkäänä mestarina, joka osasi käsitellä hyvin työväkeä. Työskenneltyään Kuusankoskella seitsemän vuotta Kreidl osti Verlasta koskitontin ja siihen kuuluvat oikeudet Hugo Neumanilta, jonka puuhiomo oli toiminut Verlankosken partaalla 1872–1874. Tarkoituksena oli perustaa oma puuhiomo ja kun tulipalo vielä teki tuhojaan Kuusankosken tehtaalla, siirtyi hän kokonaan uuden yrityksensä pariin. Yhtiökumppaneiksi tulivat Kymintehtaalle vuonna 1876 värvätty saksalainen paperimestari Luis Hänel ja viipurilainen liikemies Wilhelm Dippell.Ahvenisto, Inkeri: Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle. SKS Bibliotheca Historica 118. Helsinki 2008, s. 106–107, 272–273.
Gottlieb Kreidlin tehtäväksi tuli tehtaan pyörittäminen käytännössä, jolloin hänestä tuli myös sen kasvot paikkakunnalla, tehtaan "patruuna". Patruuna ja patrunessa Emilia Kreidl asettuivat asumaan Verlaan, jonne rakennettiin pian isännöitsijänrakennus, joka tunnetaan edelleen patruunan pytinkinä. Kreidl muistetaan Verlassa toisaalta ankarana miehenä, toisaalta lupsakkana ja hyväntahtoisena. Tehdas perusti kylään kansakoulun, jonka johtokunnan itseoikeutettu johtaja oli Kreidl. Läheisellä Kokkokalliolla kerrotaan vietetyn juhannusjuhlia, joissa patruuna tarjosi kyläläisille mm. pullia, paperosseja ja pelimannimusiikkia. Kuulemma myös ilotulituksia pidettiin.Ahvenisto, Inkeri: Tehdas yhdistää ja erottaa Verlassa 1880-luvulta 1960-luvulle. SKS Bibliotheca Historica 118. Helsinki 2008.
Gottlieb Kreidl kuoli hoitokodissa Helsingissä 1908, Emilia Kreidl oli kuollut jo 1903. Heillä ei ollut yhtään tunnustettua lasta. Ilmonen, T.M.A.: Anteckningar angående A/B Werla Träsliperi och Pappfabrik, 1882-1932. Julkaisematon käsikirjoitus, Kymin keskusarkisto. 1933, s.7. Kreidlit on haudattu Pauluskoihin Pietarissa.
Lähteet
Luokka:Itävaltalaiset henkilöt Luokka:Suomalaiset yrittäjät Luokka:Suomalaiset yritysjohtajat Luokka:Vuonna 1850 syntyneet Luokka:Vuonna 1908 kuolleet