Carl Eduard Dippell (10. lokakuuta 1855 Viipuri – 30. joulukuuta 1912 Nizza) oli Suomessa toiminut venäläis-saksalainen arkkitehti ja liikemies.
Henkilöhistoria ja työura pienoiskuva|Albert Edelfeltin luonnos Eduard Dippellin vaimosta Dagmar Dippellistä vuonna 1895 Dippellin vanhemmat olivat Hannoverin Viipurin-konsuli, kauppias ja liikemies Henrik Wilhelm Julius Dippell (1816–1868) ja Maria Alfthan (1826–1878). Veljestä Wilhelm Dippellistä tuli merkittävä liikemies ja kunnallispoliitikko, jonka liiketoimet Eduard peri Wilhelmin kuoltua. Dippell pääsi ylioppilaaksi Saksassa ja nähtävästi myös opiskeli arkkitehdiksi siellä. Hän oli naimisissa Dagmar Maria von Alfthanin (1865–1952) kanssa, jonka isä oli kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori Georg von Alfthan. Heidän tyttärensä Harriet Dippell (1891–1965) oli naimisissa vuoteen 1918 saakka kenraalimajuri, sotaministeri Wilhelm Alexander Thesleffin kanssa. Dippellin tyttärentytär Dagmar Elisabet Thesleff taas oli naimisissa professori, kirjallisuudentutkija Olof Enckellin kanssa. GeneaNet (Kyösti Sormunen) : Harriet Dippel Geni.com : Harriet Dippel
Dippell sairasti viimeisinä elinvuosinaan keuhkotautia ja diabetesta ja asui sen vuoksi enimmäkseen Etelä-Ranskassa Nizzassa, jossa hän myös kuoli 57-vuotiaana.
Dippell oli Viipurin ensimmäinen yksityinen arkkitehti. Hän ei siis ollut virkamies, vaan hänellä oli oma yksityinen arkkitehtitoimistonsa. Hän suunnitteli kaupunkiin lukuisia asuinrakennuksia, samoin kuin näkötornin eli ”huvihuoneen” Papulan puistoon, Nuijamaan puukirkon ja Viipurin suomalaisen seurakunnan kirkon, josta tuli myöhemmin Viipurin uusi tuomiokirkko. Tehdas- ja varastorakennuksista tunnetuimpia lienevät Kouvolan Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan rakennukset.Meurman, Otto-I: Viipurin arkkitehdit. Viipurin Suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita 2. Helsinki 1977. (Dippelistä sivut 115–118)
Arkkitehdin työnsä ohella Dippell oli yhteiskunnallisesti aktiivinen. Hän oli perustamassa Viipurin Taiteenystävien seuraa vuonna 1891 ja vuonna 1895 Viipurin teknillistä klubia (Tekniska klubben i Wiborg), jonka puheenjohtajana hän toimi 1896–1903. Dippell omisti vuodesta 1889 kaakelitehtaan Rakkolanjoella ja yhdessä veljensä Wilhelm Dippellin kanssa Hovinmaan puuhiomon. Wilhelm Dippellin kuoltua myös Verlan puuhiomo tuli hänen haltuunsa.
Kuvia Dippellin suunnittelemista rakennuksista
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Suomalaiset liikemiehet Luokka:Saksalaiset arkkitehdit Luokka:Vuonna 1855 syntyneet Luokka:Vuonna 1912 kuolleet