Kazanin kaanikunta (, ) oli vuosina 1438–1552 toiminut tataarien feodaalinen valtio nykyisen Venäjän federaation alueella. Se oli yksi kahdeksasta kaaninkunnasta, jotka muodostuivat Kultaisen ordan hajaannuttua 1400-luvun lopulla. Kazanin kaanikunta liitettiin Venäjän tsaarikuntaan vuonna 1552 Iivana Julman johtaman hyökkäyksen myötä. Maantiede Kaanikunta sijaitsi nykyisten Tatarstanin, Marimaan, Tšuvassian ja Mordvan alueilla sekä osittain Udmurtian ja Baškortostanin alueilla.
Kazanin kaanikunnan pääkaupunki oli Volga- ja Kazanka-jokien yhtymäkohdassa sijaitseva Kazan, mikä on nykyisin Tatarstanin tasavallan pääkaupunki.
Kaanikunnan alue muodostui Bolğarin, Cükätäwin, Kazanin ja Qaşanin valtakuntien maista, joissa asuivat muslimibolgaarit, sekä muista maista, jotka alun perin kuuluivat Volgan Bulgariaan. Kaanikunnan pääjokia ja -väyliä olivat Volga-, Kama- ja Vjatka-joet.
Väestö ja kulttuuri Kazanin kaanikunnan suurin väestöryhmä olivat tataarit, joskaan kyseinen nimitys ei tiettävästi ollut kaaninkuntalaisten omassa käytössä. He tunnistautuivat yleensä "muslimeina" ja "kazanilaisina", tai vaihtoehtoisesti "Kazanin turkkilaisina". Muihin kaanikunnan kansoihin lukeutuivat pääasiassa venäläiset, marit, tšuvassit, nogait, baškiirit, armenialaiset ja keskiaasialaiset.
Kaanikunnan virallinen kieli oli volganturkki, eli niin kutsuttu vanha tataari.Burbiel, Gustav: Tatar Grammar: A Grammar of The Contemporary Tatar Literary Language. Tukholma / Moskova, 2018. Kazanin tataarit käyttivät myös tšagatain kieltä.Valtionuskonto oli sunnalainen islam (hanafi).
Kaanikunnan aristokraattisen luokan arvonimiä olivat etenkin soltan, bäk, ämir ja morza.
Historia Kazanin kaupungin perustivat alun perin noin 1000-luvulla bolgaarit, jotka olivat Pontisen aron turkkilaisia soturiheimoja.
Kazanin kaanikunta oli yksi kahdeksasta kaaninkunnasta, jotka muodostuivat Kultaisen ordan hajaannuttua 1400-luvun lopulla. Se oli Krimin, Astrahanin ja Siperian ohella yksi sotilaallisesti ja hallinnollisesti voimakkaista kaanikunnista.Dowling 2015 s. 860–861 Kazanin kaanikunnan perusti Uluġ-Muhammad (الغ محمد), joka nousi valtaan paikallisen aateliston tukemana.
Tsaari Iivana Julman hallitsema Moskovan Venäjä valtasi pääkaupunki Kazanin piirityksen jälkeen lokakuussa 1552. Samalla Venäjä valtasi kaanikunnan kokonaan ja liitti sen osaksi alueitaan.Dowling 2015 s. 398–400
Lista kaaneista
1) Oluğ-Möxämmät (اولوغ محمد) 2) Mäxmüt (محمود) 3) Xälil (خلیل) 4) İbrahim (ابراهیم) 5) İlham (الهام) 6) Möxämmät-Ämin (محمد امین) 7) Mamıq 8) Ğabdel-Latıyf (عبد اللطيف) 9) Şah-Ğäli (شاه علی) 10) Säxib-Gäräy (صاحب كراى) 11) Safa-Gäräy (صفا گرای) 12) Can-Ğäli (جان علی) 13) Ütämeş-Gäräy 14) Yädegär-Möxämmät (یادگار محمد)
Lähteet
Viitteet
Luokka:Venäjän entiset valtiot ja valtiomuodostelmat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit