Margaret Eleanor Atwood (s. 18. marraskuuta 1939 Ottawa, Ontario, Kanada), CC, on kanadalainen kirjailija, runoilija, feministi ja kirjallisuuskriitikko. Hän on saanut useita palkintoja ja ollut ehdolla monien kirjallisuuspalkintojen saajaksi. Hän on saanut Booker-palkinnon kaksi kertaa, vuonna 2000 kirjalla Sokea surmaaja ja vuonna 2019 teoksesta Testamentit. Atwoodin muita keskeisiä teoksia ovat romaanit Orjattaresi (1985), Ryövärimorsian (1993) ja Nimeltään Grace (1996).
Nuoruus ja opiskelu
Margaret Atwoodin isä Carl Edmund Atwood oli hyönteistutkija ja eläintieteen professori ja hänen äitinsä Margaret Dorothy Killiam ravintoterapeutti. Hänellä oli kaksi vuotta vanhempi veli ja nuorempi sisko, joka oli syntynyt vuonna 1951. Vuonna 1946 perhe muutti Torontoon.
Atwoodin vanhemmat ja veli opettivat häntä lapsena, ja hän meni kouluun vasta kahdeksanvuotiaana. Lukion jälkeen hän meni opiskelemaan Toronton yliopistoon, ja suoritti siellä Bachelor-tutkinnon englannin kielessä. Eräs hänen luennoitsijoistaan kehotti häntä jatkamaan opiskelua Harvardin yliopistossa. Siellä hän opiskeli historiaa ja kirjallisuutta. Hän kirjoitti runoja ollessaan Harvardissa suorittamassa tohtorintutkintoa, joka kuitenkin jäi kesken.
Asuttuaan useita vuosia eri puolilla maailmaa, muun muassa Englannissa ja Australiassa, Atwood palasi Torontoon, jossa hän yhä asuu. Atwoodilla ja kirjailija Graeme Gibsonilla on vuonna 1976 syntynyt tytär. Gibson kuoli vuonna 2019.
Tuotanto
Atwoodin tuotantoon kuuluu romaaneja, novelleja, runokokoelmia ja lastenkirjoja. Hänen kirjailijamaineensa perustuu lähinnä romaaneihin, joita hän alkoi kirjoittaa 1960-luvun lopulla. Niiden päähenkilönä on usein työssäkäyvä nainen, ja tapahtumat sijoittuvat nykyajan kulutusyhteiskuntaan. Atwoodin teos Orjattaresi sai suurta huomiota vuodesta 2017 alkaen. Orjattaresi on tulevaisuusnäky ajasta, jolloin sukupuolitaudit ja hysteerinen viha vapaata seksuaalisuutta kohtaan muuttavat ihmiskäsitystä. Yhdysvalloissa valittiin presidentiksi Donald Trump, ja teoksen kuvaus naisia alistavasta dystopiasta nähtiin ajankohtaisena. Samana vuonna alkoi teokseen perustuva tv-sarja The Handmaid’s Tale – Orjattaresi.
Kritiikki
Atwood on myöhemmin joutunut feministien arvostelemaksi sosiaalisessa mediassa. Hän on arvostellut Me Too -kampanjaa ja puolustanut yliopiston professoria, jota syytettiin seksuaalisesta ahdistelusta ja hän allekirjoitti avoimen kirjeen jossa vaadittiin asian oikeudenmukaista käsittelyä. Atwoodia syytettiin tuolloin ”huonoksi feministiksi”. Tuolloin Atwood kirjoitti kanadalaiseen The Globe and Mail -lehteen esseen Am I a bad feminist?.Am I a bad feminist?, Globe and Mail
Myöhemmin Atwoodia on syytetty transfobiasta. Häntä on verrattu toiseen transfobiasta syytettyyn kirjailijaan, J. K. Rowlingiin.
Palkinnot
Atwood on saanut Booker-palkinnon vuonna 2000 kirjasta Sokea surmaaja (engl. The Blind Assassin) ja vuonna 2019 teoksesta Testamentit. Lisäksi ollut ehdolla useiden kirjallisuuspalkintojen saajaksi. Vuonna 1966 hän sai Kanadan huomattavimman kirjallisuuspalkinnon Kenraalikuvernöörin kirjallisuuspalkinnon ensimmäisestä runokokoelmastaan The Circle Game.
Teosluettelo
Romaanit The Edible Woman. (McClelland and Stewart, 1969). .
Viimeisenä pettää sydän. (The Heart Goes Last, 2015). Suomentanut Hilkka Pekkanen. Otava, 2020. . Red Tentacle -palkinto. Noidan sikiö. (Hag-Seed. The Tempest revisited, Hogarth Shakespeare Project, 2016.) Suomentanut Kristiina Drews. Johnny Kniga, 2019. . Testamentit. (The Testaments, 2019). Suomentanut Hilkka Pekkanen. Otava, 2019. .
Novellikokoelmat Dancing Girls (1977) Murder in the Dark (1983)
Wilderness Tips (1991) Good Bones and Simple Murders (1994) The Tent (2006)
Stone Mattress: Nine Tales (2014)
Runokokoelmat The Circle Game (1964) Expeditions (1965) Speeches for Doctor Frankenstein (1966) The Animals in That Country (1968) The Journals of Susanna Moodie (1970) Procedures for Underground (1970) Power Politics (1971) You Are Happy (1974) Selected Poems (1976) Two-Headed Poems (1978) True Stories (1981) Interlunar, Selected Poems 1976–1986 (1984), suom. yhdessä kokoelman Eating Fire kanssa. Myös sinun nimesi. Suomentanut Tero Valkonen. WSOY, 2001. . Morning in the Burned House (1996) Eating Fire: Selected Poems, 1965–1995 (1998), suom. yhdessä kokoelman Interlunar kanssa. Myös sinun nimesi. Suomentanut Tero Valkonen. WSOY, 2001. . The Door (2007) Dearly (2020),
Muut teokset
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Historiallisten romaanien kirjoittajat Luokka:Kanadalaiset kirjailijat Luokka:Kanadalaiset runoilijat Luokka:Kanadalaiset tieteiskirjailijat Luokka:Companion of the Order of Canada Luokka:Booker-palkinnon saajat Luokka:Kanadalaiset feministit Luokka:Vuonna 1939 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit