Artemisia Gentileschi (8. heinäkuuta 1593 − n.1654) oli italialainen taidemaalari barokin aikakaudella. Häntä pidetään nykyään yhtenä taitavimmista taidemaalareista Caravaggion innoittamassa sukupolvessa. Aikana jolloin naismaalareita ei hyväksytty taideyhteisöön, hän oli ensimmäinen naispuolinen taidemaalari, joka hyväksyttiin Firenzen taideakatemian (Accademia delle Arti del Disegno) viralliseksi jäseneksi.
Hän kuului ensimmäisiin naistaiteilijoihin, jotka maalasivat historiallisia ja uskonnollisia maalauksia ajalla, jolloin niiden kaltaisten herooisten teemojen katsottiin olevan naisten ulottumattomissa.
Elämä ja ura Gentileschin äiti oli Prudenza Montone ja isä kuuluisa taidemaalari Orazio Gentileschi. Hän oli pariskunnan esikoinen ja ainoa tytär. Hänen jälkeensä syntyi viisi poikaa. Isä huomasi tyttärensä lahjakkuuden ja antoi hänelle kolmevuotisen taiteilijakoulutuksen, mitä ei yleensä annettu naisille. Talossa vieraili isän taiteilijaystäviä, esimerkiksi Agostino Tassi, jota pyydettiin antamaan tyttärelle opetusta perspektiivistä.
Toukokuussa 1611 Tassi raiskasi 18-vuotiaan Artemisia Gentileschin tämän kotona. Orazio Gentileschi haastoi Tassin oikeuteen seuraavana vuonna. Oikeudenkäynti kesti seitsemän kuukautta ja siitä uutisoitiin paljon. Myös toista perheen ystävää, Cosimo Quorlia, syytettiin, sillä hän auttoi Tassia valitsemaan vierailulle ajankohdan, jolloin Gentileschin isä ei ollut paikalla. Quorli oli itsekin yrittänyt raiskata Gentileschin, minkä lisäksi hän oli varastanut tämän tekemän maalauksen. Siihen aikaan kidutukset olivat osa oikeudenkäyntiä ja myös Gentileschi joutui peukaloruuviin ja metallisiin sormikiristimiin, joilla hänestä yritettiin saada totuus esiin. Tassi todettiin syylliseksi ja hän sai kahdeksan kuukauden vankeustuomion. Quorli kuoli ennen kuin oikeudenkäynti päättyi. Kumpikin heistä oli häirinnyt Gentileschiä seksuaalisesti jo vuosia ennen raiskausta. Oikeudenkäynti oli Gentileschille äärimmäisen nöyryyttävä. Oikeudenkäynnin aikana Gentileschi maalasi Raamatun teemaa, jossa Judit katkaisee assyrialaisen viholliskansan päällikön kaulan miekalla. Taiteilija maalasi saman Judit ja Holofernes -teeman ainakin seitsemän kertaa.
Oikeudenkäynnin jälkeen Gentileschi avioitui firenzeläisen taidemaalari Pietro Antonio de Stiattesin kanssa. Hänen veljensä Giovanni Stiattes oli todistanut Tassia ja Quorlia vastaan. Nuori vaimo muutti Firenzeen ja pariskunta sai neljä lasta. Firenzessä Gentileschi ystävystyi muun muassa Galileo Galilein kanssa. Vuonna 1616 hänet hyväksyttiin ensimmäisenä naisena Firenzen taideakatemian viralliseksi jäseneksi. Seitsemän aviovuoden jälkeen hän erosi miehestään ja muutti Roomaan vuonna 1621. Kuuden Rooman vuoden jälkeen hän muutti Genovan kautta Venetsiaan ja sieltä Napoliin.
Vuonna 1638 Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningas Kaarle I kutsui Artemisia Gentileschin ja hänen isänsä Lontooseen. Siellä he tekivät esimerkiksi ovaalin kattomaalauksen Greenwichin Queen’s House-palatsin halliin.
Gentileschi teki uransa maalauksilla, jotka on tulkittu feministisiksi. Hän maalasi noin neljäkymmentä vuotta. Raamatun teemojen lisäksi hänen suosikkihahmoihinsa kuului Kleopatra. Vielä 1900-luvulla useita hänen maalauksistaan oli laitettu hänen isänsä nimiin.
Gentileschi kulttuurissa Italialainen kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Banti kirjoitti Gentileschistä osin fiktiivisen elämäkertaromaanin Artemisia (1947). Agnès Merlet ohjasi elokuvan Artemisia (1997) Susan Vreeland: The Passion of Artemisia (2002) -romaani Joy McCullough: Blood Water Paint -romaani Kanadalainen Adrienne Clarkson teki taiteilijasta draamadokumentin Lähikuvassa: Artemisia, naistaiteilija. Yhdysvaltalainen säveltäjä Laura Schwendinger sävelsi Artemisia-nimisen oopperan vuonna 2017. Se on esitetty useamman kerran Yhdysvalloissa.
Maalauksia
Lähteet
Aiheesta muualla
The Life and Art of Artemisia Gentileschi Artemisia, The Rape and the Trial
Luokka:Italialaiset taidemaalarit Luokka:Barokkitaiteilijat Luokka:Vuonna 1593 syntyneet Luokka:1650-luvulla kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit