Täplätupsukas, aikaisemmalta nimeltään tupsutoukkakehrääjä, (Orgyia antiqua) on villakkaisiin kuuluva, alun perin Euroopasta kotoisin oleva yökkösmäisiin kuuluva perhoslaji. Ihmisen toimien seurauksena laji on levinnyt muun muassa Kanadaan.
Koko ja ulkonäkö pienoiskuva|vasen pienoiskuva|200px|Lajin naaras on siivetön, eikä juuri muistuta perhosta. Aikuisena perhosena täplätupsukkaan sukupuolet ovat erinäköiset. Koiraan siipiväli on noin 25–35 mm. Koiraan siivet ovat väriltään kellertävän ruskeat ja niissä on selvärajainen valkea täplä. Etusiiven poikki kulkevat sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat muuta siipeä tummemman ruskeat. Takasiivet ovat tasaisen ruskeat. Koiraan tuntosarvet ovat kookkaat ja tuuhean kaksoiskampamaiset. Naaras on miltei täysin siivetön, noin 20 mm pitkä ja muistuttaa harmaan karvan peittämää pussia.Svenska fjärilar Norges sommerfugler
Toukka, joka lienee lajin yleisimmin luonnossa vastaantuleva elämänvaihe, on musta ja sen pinnassa on keltareunaisia, punaisia nystyjä. Lisäksi toukan etupäässä on kaksi pitkää, mustaa, eteenpäin suuntautunutta karvatupsua ja selkäpuolella neljä kirkkaankeltaista, pensselimäistä karvatupsua.Kimmo Silvonen: toukka Toukasta sojottavat karvatupsut varoittavat lintuja sen syömäkelvottomuudesta. Täysikasvuinen toukka on 25–38 mm pitkä.
Levinneisyys ja lentoaika Holarktinen laji, joka esiintyy laajalti Euroopassa ja on levinnyt myös muualle. Suomessa lajia tavataan erittäin yleisesti koko maassa ainakin keskiseen Lappiin saakka. Lentoaika Suomessa on yleensä kesäkuusta elokuun loppuun.Perhoswiki
Elinympäristö ja elintavat pienoiskuva|300px|vasen|Täplätupsukkaan toukka on helppo tunnistaa. Yöperhosmaisesta ulkoasustaan huolimatta koiraat lentävät päivisin ja pääasiassa aurinkoisina päivinä. Ne lentävät nopeasti 2–3 metrin korkeudella maanpinnasta ja voivat harvakseltaan kerääntyä öisin valonlähteiden ympärilleNationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. s. 449–451.
Naaras ei sen sijaan liiku. Kotelovaiheen päätyttyä aikuistunut naaras kiipeää kotelokoppansa päälle ja houkuttelee koiraita luokseen tuottamillaan feromoneilla. Parittelun jälkeen naaras munii 200–300 munaa kotelolle ja sen viereen. Munimisen päätyttyä naaras kuolee. Munat talvehtivat. Keväällä, heti kuoriuduttuaan täplätupsukkaan toukat kiipeävät ylöspäin, tuottavat pitkän silkkirihman, johon tuuli tarttuu ja levittäytyvät ympäristöönsä tuulen mukana. Toukat elävät yksin ja koteloituvat harmaan kotelokopan sisään kasvien varsille.
Ravintokasvi Toukalle kelpaavat useiden eri kasvilajien lehdet, mikä onkin eduksi uusien elinalueiden valloittamiselle.
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen perhostutkijain seura: täplätupsukas Suomen perhostutkijain seura: villakkaiden määritys Suomen Perhoset: Täplätupsukas Bestimmungshilfe des Lepiforums Moths and Butterflies of Europe and North Africa Vlindernet
Luokka:Villakkaat