Väinö Tanner (10. toukokuuta 1881Susiluoto 2000: 10. Hämeenlinna – 26. huhtikuuta 1948Susiluoto 2000: 24. Hässleholm, Ruotsi) oli suomalainen insinööri, geologi, diplomaatti, maantieteen professori ja tutkimusmatkailija.Ylioppilasmatrikkeli 1853–189950-vuotias. Tri V. Tanner, Helsingin Sanomat, 10.5.1931, nro 125, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 9.5.2026
Ura Väinö Tannerin vanhemmt olivat kauppias Richard Tanner ja Hildegard Karoliina Kant. Hän pääsi ylioppilaaksi 1899 Vaasan lyseosta. Tanner valmistui Polyteknillisestä opistosta kemiallisen teknologian insinööriksi 1905 ja Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1908 ja filosofian maisteriksi 1909. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1914. Hän opiskeli kieliä Sveitsissä, Saksassa ja Venäjällä, kartografiaa Tukholmassa ja geologiaa Venäjällä. Vuodesta 1903 hän oli mukana geologisilla tutkimusmatkoilla Pohjois-Fennoskandiassa. Hän myös tutki ja opetti geologiaa ja mineralogiaa Geologisessa komissiossa, Polyteekissa ja Helsingin yliopistossa.Susiluoto 2000: 10–11.
Tanner toimi assistenttina geologisessa toimikunnassa 1905 ja Helsingin yliopistossa 1906 sekä opettajana Polyteknillisessä opistossa 1906. Hänet nimitettiin geodeettisen toimikunnan geodeetti-insinööriksi 1907 ja geologiksi 1909.
Tanner johti vuosina 1910–1912 ja 1914–1917 kansainvälisen välitystuomioistuimen asettamia porolaidunkomissioita Ruotsin ja Norjan Lapissa ja perehtyi tänä aikana saamelaiskulttuuriin, poronhoitoon ja pohjoisiin elinkeinoihin. Hän oli vuonna 1918 Suomen ulkoministeriön palveluksessa Suomen Tukholman lähetystön sihteerinä Ahvenanmaan kysymyksen yhteydessä ja osallistui malminetsintään Ruotsin Norrbottenissa.
Vuosina 1920–1923 hän oli muun muassa asiantuntijana Tarton rauhanneuvotteluissa sekä hoiti Suomen diplomaattisia asioita Bulgariassa, Turkissa ja Kreikassa. Suomen asiainhoitajana hän oli Bukarestissa, Ateenassa, Konstantinopolissa ja Sofiassa. 1920 Bukarestissa ollessaan hän valvoi myös Persian valtiollisia etuja Romaniassa. Tanner oli täysivaltainen ministeri Bukarestissa 1921-1923. Tanner sai 1924 nimityksen valtiongeologiksi ja johti vuosina 1924–1931 Petsamon malmitutkimuksia. Näiden ohessa hän teki myös kvartäärigeologisia, arkeologisia ja antropogeografisia tutkimuksia. Näistä laajin oli vuonna 1929 ilmestynyt Antropogeografiska studier inom Petsamo-området. I Skoltlapparna.Susiluoto 2000: 11–14.
Vuonna 1929 Tanner kutsuttiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi. Kaksi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Helsingin yliopiston maantieteen professoriksi ja tässä virassa hän oli vuoteen 1944 saakka. Tehtävässä hän tutki muun muassa harjuja, Jäämeren fossiilista nilviäisfaunaa, viimeisen jäätiköitymisen rajoja, maankohoamista ja kasvillisuutta ja teki vuosina 1937 ja 1939 kaksi tutkimusmatkaa Pohjois-Amerikkaan Labradorin niemimaalle. Matkojen tuloksena syntyi vuonna 1944 teos Outlines of the Geography, Life and Customs of Newfoundland-Labrador.Susiluoto 2000: 15–16, 22–23. Vuonna 1944 Tanner siirtyi Ruotsiin. Siellä hänet valittiin Ruotsin tiedeakatemiaan. Tanner oli viimeksi vuodesta 1945 sementtikonsernin palveluksessa Ruotsissa.
Tanner oli Kuninkaallisen Tanskan Maantieteen Seuran kunniajäsen sekä Ruotsin Antropologisen ja Maantieteellisen Seuran klrjeenvaihtajajäsen.
Väinö Tanner oli naimisissa vuodesta 1914 tanskalaisen Jenny Salomon-Sörensenin kanssa.
Julkaisut Studier över kvartärsystemet I–III (väitösk.) –IV 1906, 1907, 1914, 1930 Voidaanko Petsamon aluetta käyttää maan hyödyksi 1927 Antropogeografiska studier I 29, Die Oberflächengestaltung Finnlands 1938 The Problem of the Eskers I–V 1928–1937 Étude des terrasses littorales en Fennoscandie et I'homotaxie intercontinentale 1933 Outlines of the Geography, Life and Customs of the New-Foundland-Labrador I–II 1943–1944
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Kuka kukin oli. Wikisource. Suomalainen tiedemiesretkikunta Labradorissa. Kuvasatoa prof. Väinö Tannerin retkikunnan matkalta, Kuva, 03.11.1937, nro 3, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset maantieteilijät Luokka:Valtiongeologit Luokka:Suomalaiset diplomaatit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Saamelaiskulttuurin tutkijat Luokka:Suomalaiset tutkimusmatkailijat Luokka:Vuonna 1881 syntyneet Luokka:Vuonna 1948 kuolleet