Akihito (, s. 23. joulukuuta 1933) on Japanin entinen keisari, joka hallitsi vuosina 1989–2019.
Varhaiset vuodet ja opinnot Akihito on keisari Hirohiton ja keisarinna Nagakon viides lapsi ja vanhin poika. Yhdysvaltain pommittaessa Tokiota toisessa maailmansodassa Akihito evakuoitiin pääkaupungista sisämaahan, Nikkōn kaupunkiin. Hänen ollessaan evakossa Japani antautui.
Aluksi Akihito opiskeli aatelistolle varatussa Gakushūinin koulussa, mutta hänen opintoihinsa päätettiin tehdä täydennyksiä Japanin toisen maailmansodan jälkeisen perustuslain astuttua voimaan. Yhdysvaltain miehityksen aikana Akihito opiskeli englantia Elizabeth Gray Vining opettajanaan.
Vuonna 1952 Akihito julistettiin virallisesti kruununprinssiksi. Hänen ensimmäinen edustusmatkansa ulkomaille suuntautui Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, kuningatar Elisabet II:n kruunajaisiin.
Noustessaan kruununprinssiksi Akihito aloitti myös opintonsa Gakushūin-yliopistossa pääaineenaan politiikan tutkimus ja taloustiede.
Avioliitto ja lapset Akihito meni naimisiin Shōda Michikon kanssa 10. huhtikuuta 1959. Pari tapasi tenniskentällä, minkä vuoksi heidän suhteestaan alettiin puhua "tenniskenttäromanssina". Akihito rikkoi yli 1500 vuotta vanhoja perinteitä, sillä Michiko ei ollut aateliston jäsen, vaan varakkaan liikemiehen tytär. Parille syntyi kolme lasta:
kruununprinssi, nykyinen keisari Naruhito (s. 1960) prinssi Fumihito (s. 1965) Sayako Kuroda, entinen prinsessa (s.1969)
Keisarina Toisen maailmansodan jälkeen Hirohito oli joutunut myöntämään, ettei ole jumalaista alkuperää. Hän pyrki tuomaan keisari-instituutiota lähemmäksi tavallisia ihmisiä, mutta Japanin konservatiiviset piirit vastustivat tätä.
Akihito nousi valtaan isänsä kuoltua 7. tammikuuta 1989 ja hänet vihittiin virallisesti keisariksi shintoseremonioin 12. marraskuuta 1990. Kruunajaisiin osallistui noin 2500 kutsuvierasta yhteensä 158 maasta. Kruunajaiset maksoivat 80 miljardia jeniä ja itse seremonia kesti vain puoli tuntia. Valtaan noustessaan Akihito lupasi uudistaa keisari-instituutiota ja huolehtia siitä, että se sopisi moderniin Japaniin, ja että hän harkitsisi aina kaikessa japanilaisten onnellisuutta.
Keisaripari on tehnyt lukuisia valtiovierailuja sekä kruununprinssiparina että hallitsijaparina. Lokakuussa 1992 Akihito vieraili Kiinassa, mikä oli Japanin keisarille ensimmäinen Kiinan-vierailu.
Toukokuussa 2000 Akihito vieraili Suomessa. Tämä ei ollut hänen ensimmäinen vierailunsa Suomeen, koska hän oli käynyt Suomessa jo vuonna 1985, jolloin hän oli tosin kruununprinssi.
Vuoden 2011 maanjäristyksen ja tsunamin jälkimainingeissa Akihito vaimoineen kiersi katsomassa vahinkoja. Hänet kuvattiin myös kyykistyneenä katastrofista selvinneiden viereen. Tätä pidettiin merkittävänä eleenä keisarilta.
Keisarilla on ollut jonkin verran ongelmia terveytensä kanssa: vuonna 2003 hän sai eturauhassyöpädiagnoosin ja vuonna 2012 hänelle tehtiin ohitusleikkaus.
Vallasta luopuminen Heinäkuussa 2016 levisi japanilaisissa tiedotusvälineissä huhu, jonka mukaan keisari Akihito luopuisi lähivuosina vallasta terveydellisiin syihinsä vedoten ensimmäisenä keisarina yli kahteensataan vuoteen. Palatsi kuitenkin kiisti jyrkästi väitteet pian sanoen, ettei keisarilla ole aikomusta luopua vallasta.
Kesäkuussa 2017 Japanin parlamentti kuitenkin hyväksyi lain, joka mahdollistaa Akihiton eroamisen. Iäkäs keisari oli kärsinyt terveysongelmista ja esittänyt toiveensa jättää tehtävänsä. Joulukuussa 2017 Japanin hallitus ilmoitti, että Akihito luopuu kruunusta.
Virallisesti keisari luopui vallasta 30. huhtikuuta 2019 ja valta siirtyi kruununprinssi Naruhitolle. Kyseessä on ensimmäinen kerta 200 vuoteen, kun Japanin keisari luopuu vallasta. Edellinen vallasta luopunut keisari oli Kōkaku, joka luopui vallasta vuonna 1817.
Akihiton valtakausi tunnettiin japaniksi nimellä heisei-kausi. Hänen seuraajansa Naruhiton valtakausi on nimeltään reiwa-kausi.
Vallasta luopumisen jälkeen ja mielenkiinnonkohteet Maaliskuussa 2020 Akihito ja Michiko muuttivat pois keisarillisesta palatsista. He ovat sittemmin asuneet Takanawan palatsissa. Entisen keisarin ja tämän vaimon on kerrottu viettävän rauhallisia eläkepäiviä, joihin kuuluvat kävelyt aamuisin ja iltaisin sekä runsas lukeminen.
Akihito on opiskellut iktyologiaa ja erikoistunut tokkokaloihin. Näihin kuuluva Akihiton suku, jossa on kaksi lajia, on nimetty keisarin mukaan. Akihito on myös kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita iktyologian saralta muun muassa Gene-julkaisussa. Lisäksi hän on Japanin iktyologisen seuran jäsen ja julkaisi 30 tieteellistä artikkelia seuran lehdessä vuosina 1963–1989. Hän julkaisi artikkeleita myös valtaan noustuaan.
Kunnianosoituksia
Japanilaiset
55x55px Krysanteemiritarikunta (suurmestari, 1989) 55x55px Keisaripuun kukkien ritarikunta (suurmestari, 1989) 55x55px Pyhän aarteen ritarikunta (suurmestari, 1989) 55x55px Kulttuurin ritarikunta (suurmestari, 1989)
Lähde:
Ulkomaalaiset
55x55px Itävallan tasavallan kunniamitali (Itävalta, 1999) 55x55px Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (Suomi, 1986) 55x55px Elefanttiritarikunta (Tanska, 1953) 55x55px Pyhän Olavin ritarikunta (Norja, 2001) 55x55px Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2007) 55x55px Pyhän Jaakon miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugali, 1993) 55x55px Henrik Purjehtijan ritarikunta (Portugali, 1998) 55x55px Kultainen talja (Espanja, 1985) 55x55px Hyvän toivon ritarikunta (Etelä-Afrikka, 1995) 55x55px Asteekkikotkan ritarikunta (Meksiko) 55x55px Vytautas Suuren ritarikunta (Liettua, 2007)
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Japanin keisarit Luokka:Vuonna 1933 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit