Pietarin evankeliumi () on varhaiskristillinen Uuden testamentin apokryfisiin kirjoihin kuuluva pseudepigrafinen evankeliumi, josta on säilynyt ainoastaan katkelmia Jeesuksen kärsimyshistoriasta.
Historia
Pietarin evankeliumi on ajoitettu noin vuosiin 70–160. 1800-luvun loppupuolelle asti Pietarin evankeliumi tunnettiin ainoastaan kirkkoisien yksittäisistä maininnoista, jotka tuomitsivat teoksen harhaoppisena mutta eivät juurikaan kertoneet sen sisällöstä.Myllykoski 2008, s. 291 Kirkkoisistä ainakin Serapion Antiokialainen (n. 200 jaa.) on tuntenut Pietarin evankeliumin, samoin Origenes, Eusebios Kesarealainen ja Theodoretos Kyrrhoslainen.Piiroinen 1981, s. 4
Talvella 1886–1887 ryhmä ranskalaisia arkeologeja M. Bouriantin johdolla löysi Akhmimista eli antiikin Panopoliista Ylä-Egyptistä kirjan, joka sisälsi katkelmia Pietarin evankeliumista, Pietarin ilmestyksestä, Henokin kirjasta sekä eräistä muista teksteistä. Kirja on ajoitettu 500-luvun lopulle, ja sen tekstit julkaistiin 1892. Myöhemmin Oksyrhynkhoksesta on löydetty kaksi lyhyttä papyruskäsikirjoitusta, jotka sisältävät katkelmia Pietarin evankeliumista (P.Oxy. 2949 ja P.Oxy 4009). Nämä katkelmat ovat peräisin 100-luvun lopulta tai 200-luvun alusta. Myllykoski 2008, s. 292 Nämä löydöt viittaavat siihen, että Pietarin evankeliumi on ollut aktiivisessa käytössä ainakin joissakin egyptiläisissä luostareissa.
Sisältö
Säilynyt Pietarin evankeliumin jakso sisältää Jeesuksen kärsimyshistorian, ylösnousemuksen ja ylösnousseen ilmestyksiä. Koska evankeliumin alkua ei ole säilynyt, ei tiedetä, rajoittuiko se alun perin kärsimyshistoriaan vai sisälsikö se myös Jeesuksen opetuksia ja tekoja kanonisten evankeliumien tapaan.
Rakenne
Käytössä on kaksi tapaa viitata Pietarin evankeliumin yksittäisiin kohtiin. Seuraavassa taulukossaMyllykoski 2008, s. 294 arabialaiset numerot 1–60 viittaavat Adolf von Harnackin laatimaan jaejakoon, roomalaiset numerot I–XIV J. A. Robinsonin lukujakoon, jota tarkennetaan tarvittaessa liittämällä lukunumeroihin Harnackin numeroinnin mukaiset jaenumerot.
Luvut Jakeet Aihe I–II 1–5 Oikeudenkäynti III 6–9 Pilkkaaminen ja pahoinpitely IV–VI,22 10–22 Ristiinnaulitseminen VI,23–VII 23–27 Hautaus ja valitus VIII–IX,34 28–34 Vartijat haudalla IX,35–XI,44 35–44 Ylösnousemus XI,45–49 45–49 Vartijoiden tunnustus XII–XIII 50–57 Naiset haudalla XIV 58–60 Ylösnousseen ilmestys
Erityispiirteitä pienoiskuva|upright|Ortokirjan vuonna 1981 julkaiseman suomennoksen kansi.
Useimpien tutkijoiden mukaan Pietarin evankeliumi on kirjallisesti riippuvainen kanonisista evankeliumeista. Niihin verrattuna kärsimyshistorian ihmeenomaiset piirteet ovat kuitenkin kasvaneet selvästi. Lisäksi tietyissä yksityiskohdissa esiintyy juutalaisvastaisia sävyjä: esimerkiksi syy Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta vieritetään juutalaisten niskoille selvemmin kuin Uudessa testamentissa.
Tietyissä yksityiskohdissa kuvaus saa dokeettisia piirteitä, eli Jeesuksen ihmisyys ja hänen kärsimyksensä vaikuttaa vain näennäiseltä:
Pietarin evankeliumi sisältää vanhimman tunnetun kuvauksen itse ylösnousemuksesta:
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta Suomennos
Pietarin Evankeliumi. Teoksessa
Muita käännöksiä
The Gospel of Peter. Teoksessa
Muuta kirjallisuutta
Aiheesta muualla
The Gospel of Peter. The Gnostic Society Library. Gospel of Peter. Early Christian Writings.
Luokka:Apokryfiset evankeliumit