Asteekkiaratti (Eupsittula nana) on keskiamerikkalainen papukaijalaji. Sen nimen kirjoitusasu on aiemmin ollut atsteekkiaratti, nykyinen asteekkiaratti-kirjoitusasu tuli voimaan 2006. Laji kuului aiemmin Aratinga-sukuun.
Koko ja ulkonäkö Asteekkiaratin pituus on noin 26 senttimetriä ja paino 73–85 grammaa. Sen höyhenpuku on pääosin vihreä, kurkku ja rinta oliivinvihreät. Siipisulkien reunat ovat siniset, siiven alapeitinhöyhenet harmaat ja pyrstön alapinta oliivinkeltainen. Silmän ympärillä oleva paljas alue on valkoinen. Nokka on sarvenvärinen, iiris oranssi ja koivet harmaat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuori lintu on kuten aikuinen, mutta iiris on ruskea.
Jotkut lähteet tunnustavat omaksi lajikseen alalajin E. astec. Tässä luetteloinnissa asteekkiaratti E. nana jää ilman alalajeja, ja E. astecin alalajit ovat E. a. astec ja E. a. vincinalis. Birdlife Suomen nimilähteessä Avilistissä kaikki kolme kuuluvat asteekkiaratin alalajeiksi.
Esiintyminen Asteekkiaratti elää Keski-Amerikassa Meksikon Tamaulipaksesta Panamaan ja Jamaikalla. Lajista tunnetaan kolme alalajia, joista nana elää Jamaikalla, astec (joka joskus luetaan omaksi lajiksi) pääosassa Keski-Amerikkaa, ja vicinalis Meksikon pohjoisemmassa osassa. Se on paikoin yleisin papukaijalaji. Laji on lemmikkilintuna harvinainen. Nicholas Aylward Vigors kuvaili lajin holotyypin Jamaikalta vuonna 1830.IBC
Elinympäristö Asteekkiaratit asuvat monen tyyppisissä trooppisissa metsissä ja pensaikoissa, eivät kuitenkaan korkealla vuoristossa.
Lisääntyminen Asteekkiaratin pesä on puunkolossa. Munia on tavallisesti neljä tai viisi, ja haudonta-aika on noin 25 päivää. Poikaset jättävät pesän noin kahdeksan viikon ikäisinä.
Ravinto Asteekkiaratit syövät siemeniä, hedelmiä, marjoja, kukkia ja mahdollisesti muitakin kasvinosia. Paikoitellen ne ovat maanviljelijöiden riesana syömällä viljaa.
Lähteet Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. World Parrot Trust
Viitteet
Luokka:Persikka-aratit