thumb|175px|right|Päämajan propagandatoimiston päällikkö ja Propaganda-Aseveljet Ry:n kantava voima majuri R. W. (Reino Wilhelm) Palmroth eli Palle (1906–1992). Propaganda-Aseveljet ry oli suomalainen erityisesti jatkosodan aikana aktiivisesti toiminut järjestö, joka perustettiin kesällä 1940 henkisen sodankäynnin tueksi. Sen perustivat lauluntekijä Reino Palmroth eli Palle ja Aunuksen Radion päällikkönä ja reportterina toiminut Pekka Tiilikainen tarkoituksenaan järjestää viihdettä koko kansalle järjestämällä asemiesiltoja ympäri maan. Järjestön kantavana voimana toimi Palmroth.
Viihdettä, propagandaa ja sensuuria thumb|left|175px|Aunuksen Radion reportteri, ”Sinivalkoinen ääni”, Pekka Tiilikainen (1911–1976). Henkisen maanpuolustuksen liitto Palmroth ja Tiilikainen perustivat järjestönsä kesällä 1940 Esplanadin penkillä. Esikuvanana toimivat saksalaiset Militärische Radio Abendit. Palmrothin mukaan hän toi idean asemiesiltojen järjestämisestä Berliinin matkaltaan kevättalvella 1941 ja he aloittivat propagandistinen viihdetoiminnan Kappelissa keväällä 1941.
Jari Sedergrenin mukaan Propaganda-Aseveljet oli mainostoimistojen ja lehdistön perustama ”henkisen maanpuolustuksen liitto” ja hän on esittänyt, että se vastasi ratkaisevalla tavalla talvisodan tiedotustoiminnasta. Sedergrenin mukaan järjestö omisti puolivirallisena propagandaelimenä toimivan Finlandia Uutistoimiston, ja vaikka elokuvien sensuuria organisoi Erillinen sensuurivirasto Helsingissä, käytännössä Finlandia Uutistoimisto vastasi useimmista kielloista. Se vastusti päämajan kehotuksesta pasifistisia ja mielialaa heikentäviä tendenssejä.
Pekka Jalkasen mukaan järjestö oli epävirallinen yhdysside armeijan ja siviilien välillä ja sen tehtävänä oli vaikuttaa sekä rintamamiesten että siviilien mielialoihin viihteen keinoin ja hankkia varoja rintamamiesten vapaa-ajan toimintaan.
Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Propaganda-Aseveljet perusti yhdessä Valtion tiedoituslaitoksen kanssa Puolustusvoimain viihdytystoimiston, joka järjesti virkistysohjelmaa sotasairaaloissa ja joukkojen keskuudessa. Rintamille ja sotasairaaloihin suunnattu viihdytystoiminta käynnistyi 27. kesäkuuta 1941 Propaganda-Aseveljien johtohenkilöiden aloitteesta.
Asemiesillat thumb|175px|Asemiesiltojen suosituimpiin esiintyjiin kuulunut laulaja Henry Theel (1917–1989) kuvattuna vuonna 1940. Asemiesiltainstituutio perustettiin vuonna 1941. Jatkosodan aikana järjestö järjesti Helsingin Messuhallissa yli sata asemiesiltaa, jotka radioitiin suorina lähetyksinä. Ensimmäinen asemiesilta järjestettiin Kappelissa vuonna 1941. Tämän jälkeen yleisin järjestämispaikka oli Messuhalli, mutta tilaisuuksia järjestettiin myös ympäri maata. Messuhalli oli jokaisessa asemiesillassa täynnä yleisöä. Esityksiä oli tuhansia, joista sata on radioitu. Asemiesillat olivat aikansa suosituimpia radio-ohjelmia. Messuhallista lähetetyn radio-ohjelman tyypillinen kesto oli puolitoista tuntia. Tunnukseksi iltamille muodostui, että fanfaarit puhallettiin Mannerheimin lahjoittamilla hopeatorvilla. Aloituskappaleena oli aina Artturi Ropen säveltämä fanfaarimarssi Sotamarsalkan hopeatorvet.
Ajan merkittävimmät taiteilijat esiintyivät Propaganda-Aseveljien ja viihdytysjoukkojen tilaisuuksissa, ja niissä nähtiin niin orkestereita, voimistelijoita, taikureita, lausujia, humoristeja, laulajia kuin näyttelijöitäkin. Tunnettuja asemiesiltojen vakiohahmoja olivat Aku Korhosen esittämä Lapatossu ja Einari Ketolan esittämä Korpraali Möttönen. Suosituimpiin esiintyjiin kuului Henry Theel. Theelin uran huippuja oli Messuhallissa vuonna 1941 järjestetty asemiesilta, jossa hänet taputettiin valtaisien suosionosoitusten saattelemana lavalle kerta toisensa jälkeen. Ulkomaisista tähdistä konserttikiertueilla vierailivat Ilse Werner ja Lizzi Waldmüller. Sotilaskuorojen harjoittajana ja rintamakiertueilla esiintyvänä viihdetaiteilijana kunnostautui Aapo Similä.
Monipuoliseen ohjelmaan kuuluivat myös kenraalien puheet, Mannerheim-ristin ritarien haastattelut, asemieskuorojen ja korsuyhtyeiden esitykset sekä haitaripartiot. Ajatuksena oli, että tilaisuuksissa olisi "kaikkea kaikille".
Marsalkka Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta järjestettiin Messuhallissa asemiesiltojen juhlaesitys, jonka juonsi vakiojuontaja Palmrothin sijaan poikkeuksellisesti Veikko Itkonen Palmrothin ollessa estynyt. Tavallista juhlavamman tilaisuuden toteuttamiseen osallistui kaikkiaan 700 ohjelmansuorittajaa. Ohjelma radioitiin koko Saksan kulttuuripiirin vaikutukseen kuuluneeseen Eurooppaan aina Unkaria ja Italiaa myöten.Niiniluoto, Maarit: On elon retki näin eli miten viihteestä tuli sodan voittaja, s. 34–39. Helsinki: Kirjayhtymä, 1995. .
Asemiesillat korostivat omalta suurelta osaltaan radion merkitystä viihteen välittäjänä ja muun muassa niiden ansiosta radiolupien määrä Suomessa nousi vuoden 1939 hieman yli 300 000:sta vuoden 1945 yli puoleen miljoonaan.
Muu propagandistinen toiminta thumb|175px|Sota-ajan propagandalauluista kootun Molotohvin koktaili -albumin kansikuva on Urho Aarnion käsialaa ja se esiintyi alun perin Pallen Lauluvihko nro 20:n kannessa. 15. lokakuuta 1942 Valtion tiedoituslaitoksen kuvatoimiston tehtävät siirtyivät Propaganda-Aseveljien perustamalle Finlandia-Kuvalle, ja helmikuusta 1943 alkaen Finlandia-Kuva ryhtyi valmistamaan uutta Finlandia-Katsaus–sarjaa.
Propaganda-Aseveljet julkaisi muun muassa propagandalevyjä, nuotteja ja virkistysohjelmistoa, ja se myönsi vuosittain palkinnon parhaasta propagandateoksesta. Se julkaisi myös omaa Hopeatorvet-lehteään. Pallen nopeasti tekemät sotakupletit jäivät ohimeneväksi ilmiöksi, ja niitä syntyi lähinnä välirauhan ja jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden levyjen uustuotantoon keskittynyt Artie Music julkaisi sota-ajan tunnetuimmista propagandalauluista vuonna 2002 kokoelma-albumin Molotovin koktaili - Sota-ajan propagandaa levyillä 1940-1942.
Muun toimintansa ohella Propaganda-Aseveljet järjesti myös Tipaton tammikuu -kampanjan, ja sen seurauksena joulukuussa 1942 eduskunnan puhemies Väinö Hakkila julisti vapaaehtoisen kampanjan raittiin tammikuun viettämiseksi.
Suomi-Filmi valmisti asemiesiltamista myös oman filmin Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista vuonna 1941.
Sotien jälkeen Propaganda-Aseveljien julkaisema Aseveikko-laulukirja joutui kiellettyjen kirjojen listalle, ja sitä poistettiin kirjastoista. Asemiesiltojen perinteitä ovat sotien jälkeen pitäneet yllä sotaveteraanit ja lotat.
Tilaisuuksissa esiintyneitä EsiintyjäElinvuodetAmmattiHuomautuksiaEinari Ketola1904–1980NäyttelijäVakiokalustoa Korpraali Möttösen roolissa.Aku Korhonen1892–1960NäyttelijäVakiokalustoa Lapatossun roolissa.Reino Palmroth =Reino Hirviseppä =Palle1906–1992Kamarineuvos, majuri, kirjailija, sanoittaja ja radiotoimittaja.Järjestön kantava voima ja juontaja.Aapo Similä1891–1972Laulaja, säveltäjä, muusikko ja kirjailijaHarjoitti sotilaskuoroja ja esiintyi viihdytyskiertueilla.Henry Theel1917–1989LaulajaAsemiesiltaesitykset nostivat Theelin levyttäjäksi ja hän oli iltamien suosituimpia esiintyjiä.Anna Mutanen1914–2003OopperalaulajaRallipartio1941–1944LauluyhtyeEturintaman miehistä koottu yhtye.Tupa-Uuno1902–1983KuplettilaulajaGeorg Malmsten1902–1981Laulaja, muusikko, säveltäjäVili Vesterinen1907–1961Harmonikansoittaja, säveltäjäTauno Palo1908–1982Näyttelijä, laulajaHarmony Sisters1934–1956LauluyhtyeNils-Eric Fougstedt1910–1961Säveltäjä, kapellimestariOssi Elstelä1902–1969Näyttelijä, ohjaajaKirsti Hurme1916–1988NäyttelijäToivo Alajärvi1906–1981Puuhamies, kuuluttaja, humoristiLea Piltti1904–1982Oopperalaulaja, laulupedagogiOlavi Virta1915–1972LaulajaLeo Lähteenmäki1907–1982NäyttelijäKalle Ruusunen1912–1999OopperalaulajaLulu Paasipuro1906–1969NäyttelijäMary Hannikainen1901–1974Laulaja, näyttelijäDallapé1925 alkaenTanssiorkesteriTuire Orri1918–2007Näyttelijä, laulajaSotilaiden suosiossa ollut asemiesiltojen alkuperäisjäsen. Oli mukana viihdytyskiertueilla.Lasse Pihlajamaa1916–2007Harmonikkataiteilija, säveltäjä, pedagogi, musiikkineuvos, soitinrakentajaPauli Granfelt1921–2005Multi-instrumentalisti, yksi Suomen kaikkien aikojen käytetyimmistä sessiomuusikoista.Ossi Runnes. 1927Trumpetisti, kapellimestari, orkesterinjohtaja, säveltäjä, sovittaja, levytuottajaSolmu Mäkelä1922–2018TaikuriVeikko Itkonen1919–1990Elokuvatuottaja ja -ohjaajaJuonsi asemiesillan juhla-esityksen ylipäällikkö, Suomen marsalkaksi ylennetyn Gustaf Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta 1942.:de: Lizzi Waldmüller1904–1945Laulaja, näyttelijäEsiintyi Kino Palatsissa, Messuhallissa ja Rovaniemellä 1943.:de: Ilse Werner1921–2005Laulaja, näyttelijäEsiintyi Konservatoriossa, Messuhallissa ja teatteri Rexissä 1941.
Kuvagalleria
Julkaisuja Laulukirjat TekijäTeosHuomautuksiaSivumääräJulkaisija ja julkaisupaikkaVuosi(Koonnut R. H. so. Reino Hirviseppä)Aseveikko – Lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin125 sivuaHelsinki: Propaganda-aseveljet1941(Koonnut Paavo Päiviö et al.)Aseveikko II – Lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin142 sivuaHelsinki: Propaganda-aseveljet1942Aseveikko III – Lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin143 sivuaPropaganda-aseveljet r.y.1944Laulu-veikko – 2-äänisiä lauluja asemiehiä varten31 sivuaLaulu-veikko 2 – 2-äänisiä lauluja asemiehiä varten31 sivua60 yhteislaulua = 60 allsångerSamat laulut suomeksi ja ruotsiksi = Samma sånger på finska och svenska110 sivuaPropaganda-aseveljet, Helsinki1943
Näytelmät TekijäTeosHuomautuksiaSivumääräJulkaisija ja julkaisupaikkaVuosiKaarlo ErhoMatkustaja saa paikan: yksinäytöksinen huvinäytelmä ajalta vähän ennen talvisotaammePropaganda-Aseveljet r.y:n näytelmäsarja n:o 3. Virkistysohjelmistoa VII 9. Valistusupseerin ohjelmisto; 1942, 23.23 sivuaHelsinki [s.n.]1942Lauri JärvinenKeskus-Kaisan kommellukset: 1-näytöksinen pilaVirkistysohjelmistoa VII: valistusupseerin ohjelmisto 21/194222 sivuaHelsinki: Propaganda-aseveljet1942Veikko KarumoIhmeellistä, ylen ihmeellistä: ryssän radioreportterin käynti eräässä neuvostolan sotatarviketehtaassa: yksinäytöksinen huvinäytelmäPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja n:o 910 sivuaPropaganda-aseveljet, Helsinki1942Irmeli KosonenMatias Möttönen järjestää perheen raha-asiat: 1-osainen pilaPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 422 sivuaHelsinki: Propaganda-aseveljet1942E. MäkiUnarin impi: 1-näytöksinen näytelmäPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; 1321 sivuaPorvoo: Propaganda-aseveljet1944Elias SaarinenPerinnönjako: 1-osainen näytelmäPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 8. Virkistysohjelmistoa VII 11. Valistusupseerin ohjelmistoa 25/1942.15 sivuaHelsinki: Propaganda-aseveljet r.y.1942Eino SiivolaPropagantaa: pilailu yhdessä kuvaelmassaPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 10. Virkistysohjelmistoa VII/5: valistusupseerin ohjelmisto 17/1942.7 sivuaHelsinki: Propaganda-aseveljet1942TopiasAprillityttö: 2-näytöksinen pienoisfarssiPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 1. Virkistysohjelmistoa VII 2. Valistusupseerin ohjelmistoa 14/1942.21 sivuaHelsinki: Propaganda-aseveljet1942TopiasSinäpä vasta korpraali: 1-näytöksinen pienoisfarssiPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 5. Virkistysohjelmistoa VII 10. Valistusupseerin ohjelmisto 24/1942.18 sivuaHelsinki: Propaganda-aseveljet1942Ester Viljanen-LampiAns olla, Anderssonska järjestää: 1-näytöksinen hupailuPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; 1323 sivuaPorvoo: Propaganda-aseveljet1944Ester Viljanen-LampiKun miina räjähti: 1-näytöksinen näytelmäPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; n:o 722 sivuaHelsinki: Propaganda-aseveljet1942Artturi VuorimaaVakooja: 1-näytöksinen jännitysnäytelmäPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja; 1523 sivuaPorvoo: Propaganda-aseveljet r.y.1944Heikki VälisalmiDesantti. 1-osainen huvinäytelmäPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja. 11.32 sivuaPropaganda-aseveljet r.y., Porvoo1944Heikki VälisalmiUusi henki täyttää maan. 2-näytöksinen näytelmäPropaganda-aseveljet r.y:n näytelmäsarja. 12.48 sivuaPorvoo, Propaganda-aseveljet r.y1944
Ajanvietekirjallisuus