Jymäyttämisen taito – Strategiaoppeja muinaisesta Kiinasta on Matti Nojosen kirja vuodelta 2008, jossa hän käsittelee perinteisen kiinalaisen sotilaskoulukunnan harhauttamisen (诡道，) strategiaoppeja.Nojonen 2008, s. 67. Jymäyttämisen taidon päätavoite on voittaa vihollinen ilman fyysistä yhteenottoa tuhoamalla vastustajan suunnitelmat. Mikäli taistelua ei voida välttää, vihollista harhaanjohdetaan kaikilla organisaatio- ja toimintatasoilla taistelun kuluessa.Nojonen 2008, s. 56. Jymäyttämisen taitoa muistuttavia termejä ovat englannin stratagem ([sala]juoni) ja venäjän maskirovka (kokonaisvaltainen disinformaatiokampanja).Nojonen 2008, s. 43–44.
Opin lähteet Strategiatyötä käsiteltiin sotataitoa käsittelevissä kirjoissa ainakin Zhou-dynastian ajoista lähtien.Nojonen 2008, 18–21 ja 242. Song-dynastian aikana laadittiin lista ”Seitsemästä sotilasklassikosta (sotaklassikosta)”, joita Kiinan sotilasakatemia (武学，), käytti osana oppimateriaalia. Kuusi teoksista perehdytti jymäyttämisen taitoon: Sunzin Sodankäynnin taito, Jiang Shangin Ruhtinas Tain kuusi salaista suunnitelmaa, Sima Rangjun Sotaministerin keinot, tuntemattoman kirjoittajan Keltaisen kiviruhtinaan kolme suunnitelmaa, Wei Liaon Weiliaozi ja Li Jingin Tang Taizongin ja Li Weigongin vuoropuhelu. Seitsemäs sotilasklassikko on Wuzin Sodankäynnin taito, joka kuvaa rehtiä ja avointa strategiaa.Nojonen 2008, s. 25–27.
Oppi
Jymäyttäminen on yleismaailmallinen strateginen toimintatapa.Nojonen 2008, s. 15. Perinteinen kiinalainen strategiatyö on kokonaisvaltainen prosessi, jonka tarkoitus on johtaa harhaan sekä rauhantilan, sodanuhan että sotatilan aikana. Tämän strategiatyön perusta on epälineaarisuudet ja menestys luodaan säännönmukaisuuksista poikkeavilla toimintamalleilla. Menestyksekkäiden strategioiden toistoa ei kiinalaisen näkemyksen mukaan pidetä mahdollisena, koska tilanteet, prosessit ja päätökset ovat ainutkertaisia.Nojonen 2008, s. 55–56.
Vihollisen mieleen kohdistettua hyökkäystä eli psykologisia operaatioita pidetään jymäyttämisen taidossa suurimmassa arvossa. Tämän jälkeen tulevat liittoutumiin kohdistuneet hyökkäykset, edelleen sotilaita vastaan kohdistuneet hyökkäykset ja viimeisenä kiinteitä puolustusasemia vastaan suoritetut hyökkäykset.Nojonen 2008, s. 91. Vihollisen mieleen kohdistuneen hyökkäyksen tarkoituksena on tehdä vastustaja epävarmaksi siitä, mihin resursseihin, havaintoihin ja niin edelleen hän voi luottaa sotatoimien yhteydessä.Nojonen 2008, s. 57. Psykologisilla operaatioilla pyritään samanaikaisesti luomaan vihollisessa väärää itsevarmuutta ja väärää itsensä aliarviointia.Nojonen 2008, s. 59.
Jymäyttämisen taito jakautuu kirjan mukaan esimerkiksi seuraaviin symbioottisiin osa-alueisiin: Jatkuva sodankäyntiin valmistautuminenNojonen 2008, s. 71–83. Jatkuva taisteluvalmiuden ylläpitäminenNojonen 2008, s. 228–237. Psykologinen sodankäyntiNojonen 2008, s. 110–123. Omien toimenpiteiden ajoituksen suunnittelu ja toteutusNojonen 2008, s. 85–90. Oikean hyökkäyshetken määrittäminenNojonen 2008, s. 91–99. Suhteellisen edun saavuttaminenNojonen 2008, s. 100–109. Vihollisen havaintojen ja toiminnan manipulointiNojonen 2008, s. 180–193. Näkyvien ja peitettyjen operaatioiden käyttöNojonen 2008, s. 124–153. Henkilökohtaiset johtamistaidotNojonen 2008, s. 194–217. Joukkojen johtamistaidotNojonen 2008, s. 218–227. Juonittelun ja petoksen käyttöNojonen 2008, s. 154–163. Suostuttelun käyttöNojonen 2008, s. 164–171. Oppineisuuden käyttöNojonen 2008, s. 172–180.
Historialliset sovellutukset Pitkä marssi on esimerkki Kiinan kommunistisen puolueen ja Mao Zedongin tavasta tuottaa disinformaatiota. Sotilaallinen romahdus on muutettu vaikuttavaksi tarinaksi Zedongin johtamistaidoista. Zedongin ja hänen armeijansa pakomatka oli matkalle lähteneiden noin 100 000 miehen, naisen ja lapsen päivittäinen selviytymiskamppailu, jossa suurin osa marssijoista karkasi riveistä marssin aikana. Lopullinen Mao Zedongin joukkojen vahvuus oli noin 6 000 miestä ja pieni joukko naisia.Nojonen 2008, s. 28–29. Moraalittomuus ja petollisuus ovat Mao Zedongin mukaan strategiatyön ydin.Nojonen 2008, s. 35. Mao Zedongin sodankäynnin strategiatyö perustui pitkälti perinteiseen harhaanjohtamisen strategiaan ja hän yhdisti sen marxilaisen ideologian propagandatyön (Carl von Clausewitz Sodankäynnistä: massojen tunnetilan hallinta) ja leninistisen puoluekurin (Carl von Clausewitz Sodankäynnistä: poliitikkojen ja päättäjien välinen suhde) kanssa symbioottiseksi kokonaisuudeksi.Nojonen 2008, s. 29–33.
Katso myös Informaatiosodankäynti Psykologinen sodankäynti Troijan puuhevonen
Lähteet
Viitteet
Luokka:Kiinalainen sodankäynti Luokka:Sodankäynnin strategia