Andreas Nikolaus ”Niki” Lauda (22. helmikuuta 1949 Wien, Itävalta – 20. toukokuuta 2019 Zürich, Sveitsi) oli itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja, joka kilpaili MM-sarjassa vuosina 1971–1979 sekä 1982–1985. Hän voitti maailmanmestaruuden kolme kertaa, joista kaksi vuoden 1976 onnettomuuden jälkeen. Lisäksi kaudella 1976 hän oli MM-pisteissä toinen James Huntin jälkeen. Pisteitä Lauda saavutti 420,5, joka on enemmän kuin muilla 1970-luvun kuljettajilla. Hänen lempinimiään kilpauran aikana olivat ”Mouse” (hiiri) ja ”Rat” (rotta), jotka perustuivat hänen ulkoneviin yläetuhampaisiinsa, sekä ”Computer” (tietokone), joka viittasi hänen pidättyvään ja viileään olemukseensa.

Ennen kuolemaansa hän toimi Mercedeksen F1-tallin puheenjohtajana. Laudan kuoleman jälkeen erikoisvalmisteinen urheiluauto T50 nimettiin hänen mukaansa ja auton suunnitteluun otettiin mallia tuulettimella varustetusta Brabham BT46B -autosta, jolla hän voitti kauden Ruotsin osakilpailun.

F1-ura

Uran alku Niki Lauda aloitti F1-uransa Max Mosleyn johtamassa March-tallissa vuonna 1971. Uran alkutaival sujui vaatimattomasti, ja Lauda joutui luopumaan tallipaikastaan kauden 1972 jälkeen. Seuraavana vuonna hän kilpaili BRM-tallissa ja ajoi ensimmäiset MM-pisteensä sijoittumalla Belgian GP:ssä viidenneksi.Kärkkäinen, s, 27 Kauden päätteeksi hän seurasi tallitoveriaan Clay Regazzonia Ferrari-talliin. Kaudella 1974 Lauda sijoittui MM-sarjassa neljänneksi kerättyään 38 pistettä ja voitettuaan Espanjan ja Hollannin GP:t. Tallitoveri Regazzoni oli sarjassa toinen, ja Ferrari síjoittui autonvalmistajien tuloksissa toiseksi.Kärkkäinen, s, 29Espanjan GP:ssä Niki Lauda sai ensimmäisen kolmesta hattutempustaan (paalupaikka, nopein kierros, voitto).

Ensimmäinen mestaruus ja onnettomuus pienoiskuva|Niki Laudan palava Ferrari onnettomuuden jälkeen.

Vuonna 1975 Lauda voitti uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden 26-vuotiaana. Hän voitti kauden 14 osakilpailusta viisi: Monacon, Belgian, Ruotsin, Ranskan ja Yhdysvaltain GP:t. Hän keräsi 64,5 pistettä ja voitti toiseksi sijoittuneen Emerson Fittipaldin lähes 20 pisteellä. Ferrari voitti valmistajien mestaruuden.Kärkkäinen, s, 30

Kauden 1976 yhdeksästä ensimmäisestä osakilpailusta Lauda voitti viisi: Brasilian, Etelä-Afrikan, Belgian, Monacon ja Britannian GP:t.Kärkkäinen, s. 32 Nürburgringillä 1. elokuuta hän joutui vakavaan onnettomuuteen: hän sinkoutui kostealta radalta ulos yli 200 km/h:n nopeudella, osui pylvääseen ja lensi ratapenkereeltä takaisin radalle auton syttyessä palamaan.Kärkkäinen, s. 30–31 Auton polttoainetankki oli lähes täynnä, koska tuolloin ajettiin vasta kilpailun toista kierrosta. Kanssakilpailijoiden Arturo Merzarion ja Guy Edwardsin avustuksella Lauda saatiin ulos palavasta autosta. Lauda ei menettänyt onnettomuudessa tajuntaansa, mutta hänen saamansa palo- ja hengitystievammat olivat siinä määrin vakavat, että hänelle annettiin sairaalassa viimeinen voiteluKärkkäinen, s. 31. Lauda selvisi hengissä ja palasi takaisin radalle vain 42 päivää onnettomuutensa jälkeen. Kauden 1976 mestariksi nousi James Hunt yhden pisteen erolla Laudaan tämän vetäydyttyä kahden ajokierroksen jälkeen kaatosateessa ajetusta kauden päätöskisasta, Japanin GP:stäKärkkäinen, s. 31–32.

Toinen mestaruus ja poistuminen kilparadoilta Kaudella 1977 Lauda voitti mestaruuden ylivoimaisesti, vaikka hän voitti vain kolme kilpailua: Etelä-Afrikan, Saksan ja Hollannin GP:t.Kärkkäinen, s. 33 Hän varmisti mestaruuden 2. lokakuuta Watkins Glenin GP:ssä, kun hän ajoi neljänneksi ja nousi 72 pisteeseen.. Kahteen viimeiseen osakilpailuun hän ei enää lähtenyt mukaan.

Kaudeksi 1978 Lauda siirtyi Brabham-talliin. Hän voitti Ruotsin ja Italian GP:t ja sijoittui lopputuloksissa neljänneksi 44 pisteellä, 20 pistettä Lotus-kuljettaja Mario Andrettille hävinneenä.Kärkkäinen, s. 37, 39–40 Italian GP:n voitto oli poikkeuksellinen, sillä Lauda ei johtanut yhtään kierrosta. Vastaavanlainen tilanne on sattunut vain seitsemän kertaa F1:sen historiassa. Kaudella 1979 Lauda keräsi vain neljä MM-pistettä.Kärkkäinen, s. 47 Hän turhautui kilpailemiseen ja ilmoitti Kanadan osakilpailun vapaiden harjoitusten jälkeen lopettavansa uransa kesken kauden. Hän vetäytyi formuloista ja perusti keräämällään omaisuudella lentoyhtiön.

Paluu maailmanmestariksi

Vuonna 1982 Lauda oli jälleen mukana Formula 1 -sarjassa kauden avauskilpailusta lähtien. Hän ajoi McLaren-autoa solmittuaan rahakkaan sopimuksen. Hän voitti jo kolmannen paluunsa jälkeisen kilpailun Long Beachillä.Kärkkäinen, s. 64 Kauden toisen voittonsa hän ajoi Britannian GP:ssä ja sijoittui kauden lopputuloksissa viidenneksi 30 pisteellä.Kärkkäinen, s. 68, 71 Kaudella 1983 Lauda keräsi McLarenillaan vain 12 pistettä ja sijoittui MM-sarjassa kymmenenneksi.Kärkkäinen, s. 80

Kaudella 1984 Lauda voitti uransa kolmannen mestaruuden puolen pisteen erolla tallitoveriinsa Alain Prostiin. Hän on Prostin ohella ainoa vähintään kauden pituisen kilpailutauon jälkeen paluun tehnyt kuljettaja, joka on voittanut maailmanmestaruuden. Lauda voitti kauden aikana Etelä-Afrikan, Ranskan, Britannian, Itävallan ja Italian GP:t. Mestaruus ratkaistiin Portugalin GP:ssä Estorilissä, jossa Prost voitti, mutta Laudan nousu toiseksi Nigel Mansellin keskeytyksen jälkeen riitti tuomaan hänelle mestaruuden. McLaren voitti luonnollisesti myös valmistajien mestaruuden.Kärkkäinen, s. 82–83, 85–88

Lauda jatkoi Formula 1:ssä vielä vuoden 1985 mutta keskeytti suurimman osan kilpailuistaan ja voitti vain Hollannin GP:n, jossa hän oli 0,23 sekuntia tallitoveriaan Prostia nopeampi. Lauda keräsi viimeisenä kautenaan 14 pistettä ja sijoittui MM-tuloksissa kymmenenneksi, mutta McLaren voitti valmistajien mestaruuden.Kärkkäinen, s. 81–96

Lauda ajoi urallaan 171 GP-kilpailua, joissa hän saavutti 25 voittoa, 24 paalupaikkaa ja 25 kilpailun nopeinta kierrosta. MM-pisteitä Lauda keräsi urallaan 420,5, minkä ennätyksen ohitti Alain Prost vuonna 1988.

F1-uran jälkeen

Kilpauransa päätyttyä Lauda ei jättänyt Formula 1 -piirejä. Hän toimi muun muassa Ferrari-tallin neuvonantajana ja Jaguar-tallin tallipäällikkönä. Hän toimi myös saksalaisen RTL-kanavan Formula 1 -asiantuntijana. Hän jakoi värikkäitä lausuntoja autoista, talleista ja persoonattomina pitämistään kuljettajistaLauda haukkuu F1-autot leikkuupuimureiksiLauda laittaisi F1-kuskit DTM-hommiinLauda lyttää F1-sarjan nykykuskitLauda oikaisee puheitaan Lauda syyttää Ferraria "spagettikulttuurista"Niki Lauda avaruuslentäjäksi.

Lauda toimi Mercedeksen Formula 1 -tallin puheenjohtajana vuoden 2012 syksystä lähtien.

Niki Laudan poika Mathias Lauda ryhtyi myös kilpa-autoilijaksi. Kauden 2005 Mathias Lauda ajoi GP2-sarjassa. Kaudella 2006 hän kilpaili DTM-sarjassa. Lisäksi hän on ajanut A1-sarjassa, Speedcar Seriesissä ja Porsche Supercup -sarjassa. Nykyisin hän ajaa FIA WEC -sarjassa.

Formula 1 -saavutukset KausiTalliVoitotPaalupaikatNopeimmat kierroksetPalkintosijatPisteetPistesijaKeskeytykset1971March00000011972March00000031973BRM00002191974Ferrari293538681975Ferrari592864,51211976Ferrari5349681031977Ferrari32310721221978Brabham214744791979Brabham000042111982McLaren201330661983McLaren001212481984McLaren5059721061985McLaren101114311Yhteensä25242454420,57378 Vuosi Talli Auto Moottori 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Sijoitus Pisteet 1971 March Racing Team March 711 Ford Cosworth V8 RSA ESP MON NED FRA GBR GER AUTKesk. ITA CAN USA NC 0 1972 March Racing Team March 721 Ford Cosworth V8 ARG11 RSA7 NC 0 March 721X Ford Cosworth V8 ESPKesk. MON16 BEL12 March 721G Ford Cosworth V8 FRAKesk. GBR9 GERKesk. AUT10 ITA13 CANDSQ USANC 1973 Marlboro-BRM BRM P160C BRM V12 ARGKesk. BRA8 18. 2 BRM P160D BRM V12 RSAKesk. BRM P160E BRM V12 ESPKesk. BEL5 MONKesk. SWE13 FRA9 GBR12 NEDKesk. GERKesk. AUTDNS ITAKesk. CANKesk. USAKesk. 1974 Scuderia Ferrari SpA Ferrari 312B3 Ferrari flat-12 ARG2 BRAKesk. RSA16 ESP1 BEL2 MONKesk. SWEKesk. NED1 FRA2 GBR5 GERKesk. AUTKesk. ITAKesk. CANKesk. USAKesk. 4. 38 1975 Scuderia Ferrari SpA Ferrari 312B3 Ferrari flat-12 ARG6 BRA5 1. 64.5 Ferrari 312T Ferrari flat-12 RSA5 ESPKesk. MON1 BEL1 SWE1 NED2 FRA1 GBR8 GER3 AUT6 ITA3 USA1 1976 Scuderia Ferrari SpA Ferrari 312T Ferrari flat-12 BRA1 RSA1 USW2 2. 68 Ferrari 312T2 Ferrari flat-12 ESP2 BEL1 MON1 SWE3 FRAKesk. GBR1 GERKesk. AUT NED ITA4 CAN8 USA3 JPNKesk. 1977 Scuderia Ferrari SpA Ferrari 312T2 Ferrari flat-12 ARGKesk. BRA3 RSA1 USW2 ESPDNS MON2 BEL2 SWEKesk. FRA5 GBR2 GER1 AUT2 NED1 ITA2 USA4 CAN JPN 1. 72 1978 Parmalat Racing Team Brabham BT45C Alfa Romeo flat-12 ARG2 BRA3 4. 44 Brabham BT46 Alfa Romeo flat-12 RSAKesk. USWKesk. MON2 BELKesk. ESPKesk. FRAKesk. GBR2 GERKesk. AUTKesk. NED3 ITA1 USAKesk. CANKesk. Brabham BT46B Alfa Romeo flat-12 SWE1 1979 Parmalat Racing Team Brabham BT48 Alfa Romeo V12 ARGRet BRARet RSA6 USWRet ESPRet BELRet MONRet FRARet GBRRet GERRet AUTRet NEDRet ITA4 14. 4 Brabham BT49 Ford Cosworth V8 CANDNP USA 1982 Marlboro McLaren McLaren MP4B Ford Cosworth V8 RSA4 BRARet USW1 SMR BELDSQ MONRet DETRet CANRet NED4 GBR1 FRA8 GERDNS AUT5 SUI3 ITARet CPLRet 5. 30 1983 Marlboro McLaren McLaren MP4/1C Ford Cosworth V8 BRA3 USW2 FRARet SMRRet MONDNQ BELRet DETRet CANRet GBR6 GERDSQ AUT6 10. 12 McLaren MP4/1E TAG V6t NEDRet ITARet EURRet RSA11 1984 Marlboro McLaren McLaren MP4/2 TAG V6t BRARet RSA1 BELRet SMRRet FRA1 MONRet CAN2 DETRet DALRet GBR1 GER2 AUT1 NED2 ITA1 EUR4 POR2 1. 72 1985 Marlboro McLaren McLaren MP4/2B TAG V6t BRARet PORRet SMR4 MONRet CANRet DETRet FRARet GBRRet GER5 AUTRet NED1 ITARet BELDNS EUR RSARet AUSRet 10. 14

29 palkintosijaa (ilman voittoa) 12 voittoa ja nopeinta kierrosta (samassa GP:ssä)

Kuolema Laudalle tehtiin keuhkonsiirtoleikkaus elokuussa 2018. Lauda kuoli 20. toukokuuta 2019 Zürichin yliopistollisessa sairaalassa, jossa hän oli dialyysihoidossa.

Lähteet

Formula 1- legendat – Niki Lauda https://www.mercedesamgf1.com/en/mercedes-amg-f1/amg-f1-team/amg-f1-management/niki-lauda/

Viitteet

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

Luokka:Itävaltalaiset Formula 1 -kuljettajat Luokka:Formula 1 -tallipäälliköt Luokka:Formula 1 -maailmanmestarit Luokka:Vuonna 1949 syntyneet Luokka:Vuonna 2019 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit