Laila Rihte (alk. Richter, ent. Rihte-Korhe; ) oli suomalainen näyttelijä. Hänet muistetaan erityisesti tyttörooleistaan 1930- ja 40-luvun suomalaisissa elokuvissa.
Varhaiselämä Laila Rihte syntyi Orimattilassa 1912 kelloseppä Hjalmar Richterin ja tämän vaimon Hildan perheeseen. Hänen kaksoissisarensa oli kuvanveistäjä Lea Rihte (1912–2001). Siskokset harrastivat jo lapsina näyttämötaidetta, tanssia ja piirtämistä. Perhe muutti sittemmin Helsinkiin, missä kaksoset suorittivat keskikoulun. Koulun oppilaita kannustettiin taideharrastuksiin, minkä johdosta Laila pyrki Suomen Näyttämöopistoon ja Lea puolestaan Ateneumin taidekouluun. Laila kävi Näyttämöopistoa vuodet 1933–35. Opintojen loppuvaiheessa hän esiintyi avustajatehtävissä muutamissa Erkki Karun elokuvissa.
Ura Elokuvat
Saatuaan toisen naispääosan Karun elokuvasta Roinilan talossa (1935) Laila Richter muunsi sukunimensä suomenkieliseen muotoon Rihte. Hän sai ensimmäisestä naispääosastaan kiitosta Ilta-Sanomissa. Suuren yleisön tietoisuuteen Rihte nousi Liisan osassa elokuvassa Pohjalaisia (1936). Draamassa Kuin uni ja varjo (1937) hän teki tunteisiin vetoavan suorituksen Kerttu-piikana, joka nousee vastustamaan alkoholisoitunutta ja väkivaltaista isäntää. Rihte oli kiinnitettynä Suomen Filmiteollisuuteen 1937–1939. Hänet nähtiin valkokankaalla yleensä topakkana maalais- tai kaupunkilaistyttönä. Usein hän esitti naispäähenkilön ystävätärtä tai sisarta. Rihte teki merkittävät naissivuosat elokuvissa Kuriton sukupolvi (1937), Olenko minä tullut haaremiin (1938), SF-paraati (1940) sekä Runon kuningas ja muuttolintu (1940).
Naispääosa Rihteellä oli muun muassa elokuvassa Nummisuutarit (1938) sekä kaikissa Lapatossu-farsseissa. Hänen tyttöhahmoistaan huokui kiltteys ja oikeudenmukaisuus. Elokuvassa Tavaratalo Lapatossu & Vinski Rihte näytteli evakkotyttöä, joka ei kelpaa rikkaan talon miniäksi, mutta voittaa lopulta kaikkien sympatiat odottamalla uskollisesti sodassa haavoittunutta rakastaan.
Kaikkiaan Rihte näytteli yli 80 elokuvassa vuosien 1933–1963 aikana. Roolit 1950-luvulta alkaen olivat lähinnä pieniä, muun muassa avustustehtäviä Pekka Puupää -elokuvissa. Rihteen viimeiseksi rooliksi jäi baarin emäntä Åke Lindmanin ohjaamassa elokuvassa Jengi (1963). Hänen filmiuransa päättyi televisio- ja lyhytelokuviin.
Näyttämö Laila Rihte sai ensimmäisen teatterikiinnityksensä Helsingin Kansanteatteriin 1936–37. Kiinnitys jatkui SF-kauden jälkeen 1939–1942. Teatteriuralla Rihteen ongelmaksi muodostui jossain määrin hänen lyhyytensä. Filmissä lyhyys ei haitannut, kun suosittiin lähikuvia. Sen sijaan näyttämöllä hellät kohtaukset eivät näyttäneet herkiltä, kun pituusero miesnäyttelijöihin saattoi olla kymmeniäkin senttejä. Rihte näyttelikin teatterissa enimmäkseen tyttöosia eikä niinkään sankarittaria. Hänen taiteellisesti merkittävimpiä suorituksiaan Kansanteatterissa olivat Molièren Luulosairaan Angelique sekä Eduard Wilden Vihtahousun Laura.
Vuodesta 1946 alkaen Rihte näytteli revyyteatteri Punaisessa Myllyssä. Yli kymmenen vuotta kestäneen kiinnityksensä aikana hän sai rooleja laidasta laitaan. Näistä merkittävimpiä olivat Lady Barrington (Akseli taivaan portilla), Sabina (Jääkärin morsian) ja Hertta (Eloisia elukoita). Vuonna 1958 Rihte oli mukana Maria Jotunin näytelmässä Savu-uhri, jossa hän tulkitsi Vehviläiskän osan.
Punaisen Myllyn jälkeen Rihteellä oli kiinnitys Teatteri Jurkkaan, jossa hän teki vaativan ja kiitetyn roolitulkinnan rouva Hardwick-Mooresta Tennessee Williamsin Torakkanaisessa. Yksi näytöksistä myös televisioitiin Yleisradion TV 2-kanavalle vuonna 1965.
Televisio Laila Rihte esiintyi vuosina 1969–1976 suositussa televisiosarjassa Naapurilähiö, jossa hän näytteli sydämellistä ja neuvokasta mamma Lehtosaloa.
Yksityiselämä Rihte avioitui näyttelijä Onni Korheen (oik. Korhonen) kanssa vuonna 1941 ja heille syntyi tytär Tarja. Liitto päättyi eroon 1945.
Valikoitu filmografia
Vuosi Elokuva Rooli 1933 Ne 45000 Annikki, Helmin osakuntatoveri 1935 Roinilan talossa Ojalan Elli 1936 Pohjalaisia Liisa, piika Harrissa Kaikenlaisia vieraita Hilkka Kokko / Elli Salo 1937 Lapatossu Irja Laurila Asessorin naishuolet Vieno, asessorin palvelijatar Kuin uni ja varjo Kerttu, Talvitien piika Kuriton sukupolvi Jaana Varavaara, ”Japi” 1938 Olenko minä tullut haaremiin maisteri Aili Viheroja Nummisuutarit Jaana, Nikon tytär 1939 Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa Raili Saro Helmikuun manifesti Elna Kotka Halveksittu kauppa-apulainen Siviä Syrjänen 1940 Tavaratalo Lapatossu & Vinski Kirsti Pohtonen Runon kuningas ja muuttolintu Sofi SF-paraati Laila Koskeli 1941 Totinen torvensoittaja neiti Raili Ilmonen Kulkurin valssi Stiina, palvelustyttö Poikamies-pappa Tuulia Kompura
Vuosi Elokuva Rooli 1942 Avioliittoyhtiö Ellen Berg Niin se on, poijaat! lotta Pirkko Tujunen 1943 Tyttö astuu elämään Lillukka Koponen Hevoshuijari Hessu, sisäkkö 1944 Miesmalli Tuulikki Sylvi Anni Vidgren 1945 Vastamyrkky rouva Anna Norenius 1946 Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä Liisa, Niskavuoren piika 1948 Kalle Aaltosen morsian maisteri Marja Niittylä Kilroy sen teki Siiri 1949 Serenaadiluutnantti sotilaskotisisar Aino 1951 Vain laulajapoikia sairaanhoitajatar 1953 Pekka Puupää kesälaitumilla rouva Pykälä 1955 Helunan häämatka diiva 1958 Asessorin naishuolet 1. tarjoilija 1960 Kankkulan kaivolla Hulta 1961 Miljoonavaillinki konttoristi Kaasua, komisario Palmu! siivooja 1963 Totuus on armoton 2. nainen käräjätalon pihassa
Lähteet
Aiheesta muualla Laila Rihte, Seura, 07.12.1938, nro 49, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset näyttelijät Luokka:Vuonna 1912 syntyneet Luokka:Vuonna 1985 kuolleet