Oikeudenala eli oikeusala on oikeusjärjestyksen osa, joka yhdessä toisten oikeudenalojen kanssa jäsentää oikeusjärjestelmän rinnakkaisiin alueisiin. Oikeusajattelussa oli 1800-luvulla keskeistä erottelu subjektiiviseen oikeuteen ja objektiiviseen oikeuteen. Subjektiivinen oikeus antaa toimintamahdollisuuksia oikeussubjekteille ja objektiivisen oikeuden keskeinen piirre on sen yhteys valtiolliseen vallankäyttöön. Tältä pohjalta on syntynyt jako valtion ja kansalaisten suhteita käsittelevään julkisoikeuteen ja kansalaisten keskinäisiä suhteita sääntelevään yksityisoikeuteen. Julkisoikeus ja yksityisoikeus jakaantuvat osa-alueiksi eli kapeiksi yksityiskohtaisiksi oikeudenaloiksi.Mattila (päätoim.) palsta 637
Oikeusalojen sisällä tapahtuu usein jäsentymistä yhä tarkempiin erityisaloihin, jolloin oikeusjärjestelmän johdonmukaisuus saattaa kärsiä. Sama vaara tulee esiin myös silloin, kun kahdella eri oikeudenalalla tarkastellaan samaa tai samantyyppistä oikeudellista kysymystä, ja päädytään erilaiseen ratkaisuun antamalla erilainen painoarvo eri tekijöille.Mattila (päätoim.) palsta 639
Oikeudenalojen yleiset opit Oikeudenalat saavat identiteettinsä yleisistä opeistaan, joihin kuuluvat kunkin oikeudenalan yleiset oikeuskäsitteet, oikeusperiaatteet ja oikeudelliset teoriat. Erityinen sääntelykohde ei yksinään riitä osoitukseksi siitä, että jotain normistoa voitaisiin pitää erityisenä oikeudenalana, vaan tähän tarvitaan vielä normistoa jäsentävää käsitteistöä, sen normatiivisia perusteita kokoavia yleisiä oikeusperiaatteita sekä käsitteitä ja periaatteita yhdistäviä oikeudellisia teorioita.Tuori 2007, s. 110 Erityisesti mannereurooppalaisissa oikeuskulttuureissa oikeustieteellä, ja nimenomaan teoreettisella lainopilla, on päävastuu eri oikeudenalojen yleisten oppien muotoilemisessa ja uudistamisessa.Tuori 2013, s. 84 Yleiset opit muodostavat keskeisen osan lakimiesten ammatitaitoon kuuluvasta hiljaisesta tiedosta.Tuori 2013, s. 90
Yleisten oppien tehtävistä oikeusjärjestelmän kokonaisuudessa ja näiden tehtävien keskinäisistä painotuksista ei ole yksimielisyyttä.Tuori 2013, s. 105 Kaarlo Tuori on eritellyt yleisten oppien tehtäviä seuraavalla tavalla.
Systematisoiva tehtävä: Yleiset opit luovat oikeusjärjestyksen yhtenäisyyttä eli koherenssia systematisoimalla oikeusjärjestystä.Tuori 2013, s. 92–93 Pedagoginen tehtävä: Yleisten oppien avulla systematisoitu oikeusjärjestys voidaan esittää pedagogisesti mielekkäällä tavalla.Tuori 2013, s. 95 Konstitutiivis-epistemologinen tehtävä: Yleisten oppien välityksellä yhteiskunnalliset tai psykologiset asiantilat muuntuvat oikeudellis-institutionaalisiksi tosiasioiksi, kuten sopimuksiksi, avioliitoiksi ja rikoksiksi.Tuori 2013, s. 96 Heuristinen tehtävä: Yleisten oppien avulla paikannetaan ja muotoillaan oikeudelliset ongelmat.Tuori 2013, s. 99 Argumentatiivis-normatiivinen tehtävä: Yleiset opit perustelevat yksittäisiin oikeudellisiin ongelmiin annettavia ratkaisuja.Tuori 2013, s. 101
Lähteet
Viitteet
Luokka:Yleinen oikeustiede