thumb|300px|right|Suomalaisia varusmiehiä antamassa sotilasvalaansa.

Varusmiespalvelus on osa Suomen asevelvollisuutta. Varusmiespalveluksen ovat velvoitettuja suorittamaan kaikki asevelvolliset miehet, joilla ei ole vakaumukseen perustuvia syitä, jotka estävät varusmiespalveluksen suorittamisen ja jotka ovat terveydentilaltaan palveluskelpoisia. Naiset eivät voi suorittaa varusmiespalvelusta, mutta voivat hakea varusmiespalvelusta vastaavaan naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Tämä on ollut mahdollista vuodesta 1995. 2010-luvulla noin 67 prosenttia asevelvollisten ikäluokasta suoritti varusmiespalveluksen.

Kutsunnat

Suomen puolustusvoimien kaikille kuluvan vuoden aikana 18 vuotta täyttäville asevelvollisille miehille järjestämissä kutsunnoissa määritetään asevelvollisen palveluspaikka ja palveluksen aloittaminen sekä tiedotetaan puolustusvoimista ja varusmiespalveluksesta tuleville alokkaille. Kutsunnoissa selvitetään asevelvollisen palveluskelpoisuus sekä omat toivomukset ja halukkuudet.

Varusmiespalveluksen voi suorittaa Suomen puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen joukko-osastoissa. Yleisenä periaatteena on sijoittaa asevelvollinen palvelukseen kotipaikkansa lähellä sijaitseviin joukko-osastoihin.

Palvelusajan määräytyminen

Aseellinen varusmiespalvelus on 165, 255 tai 347 vuorokauden mittainen. Kaikki käyvät kuitenkin aluksi kuusiviikkoisen alokasjakson (A-jakso, aikaisemmin Peruskoulutuskausi eli P-kausi).Nettiversio Sen aikana valitaan johtajakoulutukseen lähtijät ja miehistötehtäviin sijoitettavat. Valintoihin vaikuttavat esimiesten ja palvelustovereiden arviot, alokasjaksolla suoritettavat soveltuvuuskokeet, lihas- ja kuntotestit sekä menestys sotilaan perustutkinnossa. Nettiversio

Varusmies ei voi lain mukaan valita palvelusaikaansa. Varusmiehen mielipide otetaan huomioon ennen koulutukseen määräämistä, mutta tehtävä annetaan sotilaskäskynä, josta ei ole valitusoikeutta. Tehtävän ja sen mukana palvelusajan käskee yleensä perusyksikön päällikkö, mutta erityistilanteissa tämän voi myös tehdä esimerkiksi joukko-osaston komentaja. Palvelusaikaansa voi vaikuttaa muun muassa hakeutumalla yksiköihin joissa kaikki varusmiehet suorittavat 347 vuorokauden palveluksen. Tällaisia ovat Laskuvarjojääkärikomppania, Erikoisrajajääkärikomppania, Ilmavoimien erikoiskurssit, Suomen kansainväliset valmiusjoukot ja Merivoimien sukeltajakurssi.

Miehistötehtäviin koulutettavat palvelevat tavallisesti 165 vuorokautta. Alokasjakson jälkeen tämä palvelus jakautuu kolmeen kuusiviikkoiseen koulutusjaksoon. Koulutusjaksot ovat koulutushaarajakso, erikoiskoulutusjakso ja joukkokoulutusjakso.

Miehistön erityistaitoja ja ammattimaista osaamista vaativat tehtävät edellyttävät 255 vuorokautta palvelusta; tämä tulee A-jaksoa seuraavasta noin 30 viikon jaksosta.

Miehistön vaativimpiin tehtäviin kouluttaudutaan 347 vuorokauden palveluksella. Alokasjakson jälkeen nämä erikoiskoulutettavat palvelevat noin 44 viikkoa.

Varusmiesjohtajat suuntaavat alokasjakson jälkeen kuusiviikkoiselle koulutushaarajaksolle, jonka jälkeen aliupseerikurssit alkavat. Aliupseerikurssin ensimmäinen osa (AUK I) kestää kuusi viikkoa, jonka aikana harjoitellaan sotilasjohtamisen perusteita ja tutustutaan oman aselajin ryhmän tai joukkueen eri rooleihin. Aliupseerikussi 1:n päätteksi tehdään valinnat reserviupseerikursseille (RUK) samanlaisella arviointimenettelyllä kuin alokasjaksolla. Jakson suorittaneet jatkavat joko kuuden viikon aliupseerikurssi II:lle (AUK II) ja sen jälkeiselle 28 viikkoa kestävälle johtajakaudelle tai 14 viikkoa kestävälle reserviupseerikurssille, jonka jälkeen 23 viikon johtajakaudelle.

Palveluspaikan määräytyminen Ennen palvelusta alokkaan joukko-osasto lähettää tälle alokaskyselyn sähköisenä tai kirjeitse. Alokaskyselyssä kysytään alokkaan edellytyksistä osallistua varusmiespalvelukseen käskettyyn aikaan ja annetaan tälle mahdollisuus vaikuttaa tarkempaan palveluspaikkaansa joukko-osaston sisällä. Vastaamalla alokaskyselyyn ja perustelemalla näkemyksensä tuleva alokas voi edistää mahdollisuuksiaan päästä haluamaansa perusyksikköön.

Siviiliammatin huomioonottaminen Henkilöt, joilla on siviilissä hankittu erikoiskoulutus, määrätään mahdollisuuksien mukaan palvelemaan oman erikoisalansa tehtävissä. Tyypillisimmin tällaisia tehtäviä saavat lääkärit, jotka palvelevat joko varusmieslääkäreinä tai koulutetaan lääkintäreserviupseereiksi, ja teologit, jotka palvelevat usein varusmiespappeina. Myös asesepiksi ja elektroniikka-aliupseereiksi pyritään kouluttamaan näiden tai lähialojen ammattihenkilöstöä. Kuljetusalan ammattilaiseksi aikovat voivat suorittaa puolustusvoimissa C- ja CE-luokan ajokortit. Osa CE-kuljettajista saa ADR-kappaletavara- ja -säiliöluvat. Sotilaspoliisina, keittäjänä tai soittokunnassa voi myös toteuttaa siviiliosaamistaan. Graafisen alan osaajien ja viestinnän taitajienkin ammattitaidolle on kysyntää esimerkiksi puolustusvoimien media-alan erityistehtävissä.

Erikoishaku ja erikoiskoulutus

Osaan varusmiespalveluksen koulutuksista ja tehtävistä hakeudutaan erikoishaussa ennen palveluksen alkamista. Erikoishaussa haetaan erikoisjoukkoihin ja eräisiin muihin tehtäviin, joihin ei määrätä kutsunnoissa. Erikoishaun kautta haettavia koulutuksia ja tehtäviä ovat muun muassa laskuvarjojääkäri-, sukeltaja- ja erikoisrajajääkärikoulutus, Suomen kansainvälisten valmiusjoukkojen koulutus, lentäjäkoulutus sekä varusmiessoittajakoulutus. Erikoishaussa haetaan myös esimerkiksi elektronisen sodankäynnin ja kyberalan tehtäviin sekä eräisiin Ilmavoimien teknisiin tehtäviin.

Valintamenettely ja pääsyvaatimukset vaihtelevat koulutuksen mukaan. Valintaan voi sisältyä fyysisiä ja psykologisia soveltuvuustestejä, lääkärintarkastus, haastatteluja sekä tehtäväkohtaisia kokeita. Esimerkiksi laskuvarjojääkärikoulutuksen valintakokeeseen kuuluu fyysisiä ja psykologisia soveltuvuustestejä, haastatteluja ja lääkärintarkastus. Varusmiessoittajiksi hakevat puolestaan antavat valintakokeessa soittonäytteen.

Lentoreserviupseerikurssi eli LENTORUK järjestetään Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Kurssin oppilaat valitaan monivaiheisella valintamenettelyllä. Sotilaslentäjän koulutuspolku alkaa lentoreserviupseerikurssilta, jonka suorittaneet voivat hakea Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaajaopintosuunnille Ilmavoimiin, Maavoimiin tai Rajavartiolaitokseen.

Erikoisrajajääkärikoulutusta on annettu vuodesta 2007. Koulutuksessa varusmiehiä koulutetaan Rajavartiolaitoksen kriisiajan tiedustelu-, taistelu- ja tukitehtäviin. Koulutukseen valitaan hakijoita fyysisten ja psykologisten soveltuvuustestien sekä lääkärintarkastuksen perusteella. Erikoisrajajääkäritestin hyväksytysti suorittaneet saavat oikeuden käyttää ruskeaa barettia.

Peruskokeet Alokasaikana alokkaiden henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia testataan eri tavoin. Kahdessa peruskokeessa kartoitetaan alokkaan soveltuvuutta aliupseeri- tai reserviupseerikoulutukseen. Nettiversio

P1 on älykkyystesti. Siinä täydennetään kuvioita, tehdään yhteen-, vähennys- ja kertolaskuja sekä vastataan sanavarasto- ja sana-assosiaatiotehtäviin. Kokeesta voi saada yhdeksän pistettä. Aliupseerikurssille vaaditaan neljän ja reserviupseerikouluun viiden pisteen rajan saavuttamista.

P2b-koe mittaa soveltuvuutta sodan-ajan johtajatehtäviin. Persoonallisuustesti koostuu joukosta kysymyksiä, joista osa on toistuvia ja vastaajalle tarkoituksellisesti epäselviä. Kokeesta voi saada enintään kuusi pistettä. Aliupseerikurssille edellytetään vähintään kahta ja reserviupseerikouluun kolmea pistettä.

Varusmieskoulutuksen arviointi ja kehittäminen

Varusmieskoulutuksen tuloksia arvioidaan jokaisella koulutuskaudella. Sotilaan tiedot, taidot ja valmiudet arvioidaan peruskoulutuskauden jälkeen taistelijan tutkinnolla. Jokainen sotilas saa arvion ja palautteen osaamisestaan. Taistelijan tutkintoon kuuluvat myös ampumataitotesti, lihaskuntotesti ja 12 minuutin juoksutesti. Tuloksia käytetään yhtenä perusteena seuraavan saapumiserän peruskoulutuskauden kehittämiseen. Vastaavasti erikoiskoulutuskauden lopulla taistelijat suorittavat koulutushaaratutkinnon, jossa osoitetaan taistelijan oman aselajin ja koulutushaaran tiedot, taidot ja valmiudet. Aliupseerikurssilla ja reserviupseerikurssilla tiedot ja taidot osoitetaan tenteillä ja käytännön osaaminen johtajasuorituksilla ja muilla käytännön näytöillä.Sotilaan Käsikirja 2012

Varusmiesjohtajat arvioivat itse ja saavat kouluttajaltaan palautteen keskeisistä johtaja- ja kouluttajasuorituksistaan. Lisäksi varusmiesjohtajat tekevät arvioin johtamiskäyttäytymisestään. Arvioinnin perustana käytetään alaisten, vertaisten ja esimiehen tekemää arviointia.Johtajan käsikirja 2012 Tuotettujen joukkojen koulutustaso mitataan ja arvioidaan palveluksen lopun sotaharjoituksessa, jossa joukon suoritusta verrataan sen suorituskykyvaatimuksiin.Pääesikunnan normit Varusmiespalveluksen lopulla tehdään kaikille varusmiehille nimetön kysely, jossa he arvioivat kokonaisuudessa saamaansa koulutusta ja tukipalveluja sekä varusmiesjohtajien ja palkatun henkilökunnan toimintaa. Tulokset käsitellään ensin perusyksiköissä varusmiesten kanssa kehittämistarpeiden ja erityisesti kehittämisesitysten tunnistamiseksi.Puolustusvoimat. Varusmiesten loppukyselyjen tulokset

Perusyksikön henkilökunta analysoi tulokset tarkemmin ja päällikkö päättää parantamiskohteet ja -toimenpiteet sekä tekee tarvittavat tukiesitykset joukkoyksikön komentajalle.Puolustusvoimien pysyväisasiakirjat Sekä koulutustuloksia että varusmiesten loppukyselyn tuloksia ja niiden perusteella tehtyjä toimenpiteitä arvioidaan joukko-osastoissa, puolustushaaraesikunnissa ja pääesikunnassa koulutuksen kehittämiseksi. Tulokset ovat myös yksi mittari palkatun henkilökunnan suoritusarvioinnissa ja yksi peruste henkilökohtaisen palkanosan määräytymiseen.

Puolustusvoimien koulutuskulttuurin kehittymistä seurataan ja arvioidaan varusmiesten loppukyselyjen, reserviläiskyselyjen ja kouluttajakyselyjen avulla. Muutokset ja kehitystrendit yhdessä tutkimustiedon kanssa antavat perusteita tavoitteiden ja menetelmien tarkistamiseen sekä voimavarojen kohdentamiseen. Varusmieskoulutuksen sisältöä kehitetään Maanpuolustuskorkeakoulun ja puolustushaarakoulujen tutkimuksen sekä muun tutkimuksen perusteella. Alan parhaita käytäntöjä tunnistetaan ja jaetaan joukko-osastojen välillä. Kokemukset kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioista kootaan ”Lessons Learned” -menettelytavan avulla. Uudet menettelytavat testataan kenttäkokeissa ja kokeiluharjoituksissa sekä siirretään käytäntöön ohjesääntöjen, oppaiden ja käsikirjojen sekä opetusmateriaalin avulla. Varusmieskoulutuksen ulkoinen arviointi oli osa Asevelvollisuustyöryhmän, ns. Siilasmaan työryhmän selvitystä. Työryhmä teki 77 suositusta asevelvollisuuden kehittämiseksi.Suomalainen asevelvollisuus 2011 Puolustusvoimat on toteuttanut suosituksista 40 ja 30 se tulee toteuttamaan.http://www.puolustusvoimat.fi

Hallinto varusmiespalveluksessa Perusyksiköiden sisällä talous-, materiaali- ja ravintohallinnosta vastaa yksikön vääpeli. Hän vastaa muun muassa päivärahojen ja reserviläispalkkojen maksusta, sekä oleellisten dokumenttien kuten sotilaspassien ja palvelustodistusten jakamisesta.

Palveluksen ajalta maksetaan päivärahaa. Varusmiehen päiväraha on palvelusajan mukaan vuoden 2023 alusta (1–6 kk) 5,40 euroa, (7–9 kk) 9 euroa ja (10–12 kk) 12,50 euroa. Päivärahat maksetaan yleensä pankkitilille kahden viikon välein.

Palveluksen päätyttyä todistuksena varusmiespalveluksen suorittamisesta reserviin siirtyvälle annetaan sotilaspassi ja palvelustodistus. Palvelustodistuksessa kuvataan varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aikana saatu koulutus ja suoritetut opinnot. Opintoihin voi kuulua muun muassa johtaja- ja kouluttajakoulutus, ensiapukoulutus, lääkintämieskoulutus, sotilaspoliisikoulutus tai ajoneuvon kuljettajakoulutus.Sotilaan käsikirja 2015