pienoiskuva|oikea|Memelin alue kartalla sinisellä. Saksan uhkavaatimus Liettualle oli Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentropin Liettuan ulkoministeri Juozas Urbšysille 20. maaliskuuta 1939 esittämä suullinen uhkavaatimus Memelin eli nykyisen Klaipėdan luovuttamisesta Saksalle. Liettualaiset hyväksyivät alueen luovuttamisen varhain aamulla 23. maaliskuuta. Memelin alue oli Saksan viimeinen aluelisäys ennen toisen maailmansodan syttymistä.
Tausta Memelin alue kuului Saksalle vuoteen 1919 asti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostettiin niin sanottu Memelin mandaattihallintoalue, jota hallitsivat ranskalaiset viranomaiset. Lopulta liettualaiset miehittivät koko alueen Klaipėdan kapinassa tammikuussa 1923. Ympärysvallat hyväksyivät miehityksen seuraavana vuonna, ja Saksa eli silloinen Weimarin tasavalta tunnusti maiden välisen rajan rajasopimuksella vuonna 1928.Kallio 2009, s. 205–207
Kansallissosialistit aloittivat vuodesta 1938 voimakkaan liikehdinnän Klaipėdan alueella, mitä auttoi etenkin sotatilan lakkauttaminen alueella saman vuoden marraskuussa. Joulukuussa Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue voittivat selvästi alueen alueparlamenttivaalit. Voiton jälkeen vaadittiin Liettuan salaisen poliisin eli Saugumasin poistumista alueelta, mihin sitten Liettuan hallitus suostui. Liettua esitti Saksalle myös hyökkäämättömyyssopimusta, mutta Saksa ei vastannut ehdotukseen.Kallio 2009, s. 231
Uhkavaatimus Liettuan hallinto sai syksyllä 1938 tietoja, että Saksa valmisteli Klaipėdan alueen miehitystä. Tämän takia Liettuan presidentti Antanas Smetona lähetti Berliiniin lähettilääksi saksalaismielisen eversti Kazyz Širpan ja asetti ulkoministeriksi Juozas Urbšysin.
Saksa miehitti Tšekkoslovakian 15. maaliskuuta 1939. Pian sen jälkeen, 20. maaliskuuta, Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop esitti Berliinissä ulkoministeri Urbšysille uhkavaatimuksen Klaipėdan palauttamisesta. Ribbentropin mukaan Kaunasia pommitettaisiin, ellei aluetta luovutettaisi välittömästi.
Urbšys palasi Kaunasiin neuvotellakseen vaatimuksesta hallinnon kanssa. Liettua otti yhteyttä Klaipėdan sopimuksen allekirjoittaneisiin Italiaan, Japaniin, Ranskaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan selvittääkseen, oliko avun saaminen mahdollista, jos aseelliseen vastarintaan ryhdyttäisiin. Sopimuksen allekirjoittajat eivät luvanneet apua.
Adolf Hitler oli määrännyt, että jos Liettua ei luovuttaisi aluetta, sinne tehtäisiin maihinnousu. Tätä varten valmisteltu suunnitelma tunnettiin peitenimellä kuljetusharjoitus Stettin. Taistelulaiva Deutschland lähti Saksasta 22. maaliskuuta kohti Klaipėdaa mukanaan Hitler ja amiraali Erich Raeder.Shirer 1960, s. 528 Liettualaiset olivat samana päivänä lähettäneet jälleen edustajansa Berliiniin. Ribbentrop oli valmistellut Klaipėdan luovuttamista koskevan sopimuksen, jonka allekirjoittamista hän vaati liettualaisilta. Allekirjoitukseen kului kuitenkin paljon aikaa. Hitler lähetti Berliiniin pariin otteeseen tiedusteluja, olivatko liettualaiset jo antautuneet vai pitäisikö heidän avata Klaipėdan satama asevoimin. Ribbentrop saattoi kuitenkin 23. maaliskuuta kello 1.30 viestittää, että liettualaiset olivat allekirjoittaneet sopimuksen.Shirer 1960, s. 529
Seuraukset 23. maaliskuuta 1939 kello 14.30 Hitler marssi Klaipėdaan ja piti kaupunginteatterilla puheen väkijoukolle. Saksan Varsovan lähettiläs Hans-Adolf von Molken mukaan koko tapahtumaa pidettiin Puolassa hyvin epämiellyttävänä yllätyksenä, sillä saksalaisten uskottiin keskittyvän seuraavaksi Danzigin kysymykseen.
Alueen palauttamisella ei ollut juuri poliittista tai symbolista merkitystä Saksalle. Satamien haltuunotosta oli kuitenkin strategista hyötyä. Lisäksi aluetta voitiin käyttää painostuskeinona Puolaa vastaan.
Liettuassa menetys otettiin vastaan järkyttyneesti. Saugumasin teettämien tutkimusten mukaan kansan enemmistö oli valmis sotaan alueen puolesta. Kannatustaan menettänyt Smetona joutuikin tekemään myönnytyksiä oppositiolle ja 28. maaliskuuta 1939 koottiin uusi hallitus. Myöhemmin lakkautettiin lehdistösensuuri ja kokousten pitoa helpotettiin. Huhtikuussa maassa oli suuria mielenosoituksia.Kallio 2009, s. 232 Smetonan antamat vapaudet jäivät lyhytaikaisiksi Neuvostoliiton pakottaessa maan hyväksymään sotilastukikohdat alueellaan. Lopulta Baltian maat miehitettiin kokonaan kesällä 1940.
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta Mäkiranta, Ari: Saksa valtapolitiikan paitsiossa. Memelin kysymys Weimarin tasavallan ulkopolitiikassa vuoden 1918 vallankumouksesta Memelin-sopimuksen syntyyn kesällä 1924., Turun yliopiston humanistinen tiedekunta, historian laitos, yleinen historia.
Luokka:92 Euroopan historia Luokka:1939 Luokka:Liettuan historia Luokka:Klaipėdan historia Uhkavaatimus Liettualle Luokka:Kansainväliset kriisit