Avokado

Avokado eli hedelmäavokado (Persea americana) tarkoittaa sekä Keski-Amerikasta kotoisin olevaa puuta että sen päärynänmuotoista hedelmää.

Ulkonäkö

Avokadopuu kasvaa noin 20 metriä korkeaksi ja sen ikivihreät lehdet ovat 12–25 cm pitkiä. Puun varsin huomaamattomat kukat ovat kellanvihreitä ja halkaisijaltaan 5–10 mm. Hedelmä on 7–20 cm pitkä ja painaa 100–1000 grammaa. Siinä on 3–5 cm kokoinen siemen. Koska hedelmän sisällä olevaa siementä peittävä endokarppi on mehevä ja huomaamaton, avokadoa ei voida pitää luumarjana, vaan kasvitieteellisesti se on marja.

Maailman suurimman, 2,19 kg painaneen avokadon kasvatti venezuelalainen Gabriel Ramirez Nahim vuonna 2009.

Levinneisyys Avokado on kotoisin Keski-Amerikasta, mutta sitä viljellään nykyisin ympäri maailman paikoissa, joissa se ilmaston ja lämpötilan puolesta on mahdollista. Ihminen on lähes ainoa eläin joka syö avokadon hedelmiä ja levittää sen siemeniä. Puulajin elinvoimaisuus on siten riippuvainen ihmisestä. Siemeniä levittivät ennen viime jääkautta myös eläimet, todennäköisesti jättiläislaiskiaiset tai norsueläimiin kuuluneet mastodontit, jotka kuitenkin kuolivat sukupuuttoon muun muassa liiallisen metsästyksen takia.

Elinympäristö Kasvupaikan tulee olla melko tyyni ja kuohkeamultainen. Puu ei kestä pakkasia, joten sitä voidaan kasvattaa vain subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä.

Viljely Avokado ei kypsy puussa, vaan vasta pudottuaan maahan.http://whatscookingamerica.net/avacado.htm Tavallisesti se poimitaan puusta, kun se vastaa kooltaan kypsää hedelmää. Poiminnan jälkeen se kypsyy muutamassa päivässä, ja esimerkiksi banaanien kanssa säilöttäessä vielä nopeammin eteenikaasun vaikutuksen vuoksi. Hedelmää ei tarvitse poimia heti, vaan sen voi jättää puuhun kunnes poiminnalle on tarvetta. Hedelmää voidaan pitää puussa 4–6 kuukautta kehittymisen jälkeen, mutta jos sitä ei poimita ajoissa, se putoaa maahan.

Avokadopuu tuottaa keskimäärin 120 hedelmää vuodessa. Kaupallisissa hedelmätarhoissa hedelmiä tuotetaan tavallisesti noin seitsemän tonnia hehtaarilta, mutta jotkin tarhat pystyvät jopa 20 tonnin hehtaarituottoon. Avokadon viljelyssä ongelmana on, että usein se tuottaa vuoron perään hyviä ja huonoja satoja. Tämä johtuu siitä, että jos puu ei esimerkiksi kylmyyden vuoksi menesty jonakin vuonna, seuraavana se on sitäkin tuottoisampi.

Avokado voidaan idättää siemenestä helposti myös huonekasviksi. Se tarvitsee kuitenkin kasteluun runsaasti vettä, mitä pidetään myös kasvin eettisenä ongelmana jos sitä viljellään alueilla, joissa juomakelpoisesta vedestä on pulaa.

Tuottajamaat

Suurimmat avokadontuottajamaat 2018,tuotannon keskiarvot 2005–2018 Maa Tuotanto tonneissa 2018 2005–2018 Meksiko Dominikaaninen tasavalta Peru Indonesia Kolumbia Brasilia Kenia Yhdysvallat Venezuela Israel Kiina Etelä-Afrikka Guatemala Chile Malawi Maailma yhteensä

Avokado ravintona

Avokadossa on runsaasti kuitua (6,7 grammaa 100 grammassa), K-vitamiinia (20 mikrogrammaa 100 grammassa) ja B6-vitamiinia (0,42 milligrammaa 100 grammassa).

Avokado sisältää enemmän rasvaa kuin muut hedelmät, 17 prosenttia. Ihmiselle välttämättömiä omega-6- ja omega-3-sarjan rasvahappoja siinä on kuitenkin vähän. Linolihappoa siinä on 1,4 grammaa 100 grammassa ja alfalinoleenihappoa vain 0,1 grammaa 100:aa grammaa kohden. Suurin osa rasvasta, 13 prosenttia kokonaispainosta, on kertatyydyttymätöntä. Monityydyttymätöntä rasvaa on 2 prosenttia ja tyydyttynyttä rasvaa 3 prosenttia kokonaispainosta.

Avokadon hedelmäliha on väriltään kellanvihreästä kullankeltaiseen. Se hapettuu ja muuttuu ruskeaksi nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tätä voidaan ehkäistä sitruuna- tai limettimehulla. Niiden sisältämä C-vitamiini toimii hapettumista estävänä antioksidanttina. Toinen keino on pitää avokadoja lämpimässä (noin 40 °C) vedessä muutaman tunnin ajan ennen kuorimista. Tämä sulkee hapettumista aiheuttavat entsyymit vaikuttamatta makuun tai rakenteeseen. Avokadosta syödään vain hedelmäliha, ei kuoria eikä siementä.

Avokado on erityisen suosittu kasvisruokavaliossa, jossa sitä käytetään voileivissä ja salaateissa. Se ei ole makea, vaan rasvainen ja aromikas. Rakenteeltaan hedelmä on lähes kermainen. Avokado on guacamolen perusraaka-aine, ja lisäksi sitä käytetään sushin täytteenä, kanan lisukkeena ja levitteenä. Brasiliassa ja Vietnamissa avokadoa käytetään pirtelöissä ja joskus jäätelöissäkin. Filippiineillä valmistetaan jälkiruokajuomaa sokerista, maidosta ja soseutetusta avokadosta. Keski-Amerikassa hedelmiä tarjoillaan riisin kera.

Kuumennettaessa avokadoon kehittyy maun pilaavia yhdisteitä.

Terveysvaikutukset Vuonna 2022 julkaistussa laajassa yhdysvaltalaisessa väestöseurantatutkimuksessa tarkasteltiin avokadon kulutuksen yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tulokset osoittivat, että avokadon säännöllinen syöminen voi vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Erityisesti havaittiin, että korvaamalla päivittäin puolikas annos voita, margariinia, munia, jogurttia, juustoa tai prosessoitua lihaa vastaavalla määrällä avokadoa, sydän- ja verisuonitautien riski pieneni 16–22 %.Taulukko 2 ja kuva 1. https://www.ahajournals.org/doi/epub/10.1161/JAHA.121.024014

Avokadoa ei tulisi antaa syötäväksi eläimille, sillä se sisältää persiiniä, joka on vaarallista tai jopa tappavaa monille eläimille. Se voi aiheuttaa esimerkiksi oksentelua, ripulia tai sydänvikoja. Ihmisille se ei ole yleensä vaarallista.

Nimet Avokadon nimi tulee espanjan kielen välityksellä nahuatlin sanasta ahuácatl, joka tarkoittaa kivestä. Avokadoa ja sen hedelmää on Suomessa joskus kutsuttu myös alligaattoripäärynäksi (engl. alligator pear).

Historia Avokadoja lienee syöty Etelä-Meksikossa jo 8 000 vuotta sitten ja viljelty 7 000 vuotta sitten. Ensimmäiset tiedot avokadosta Euroopassa ovat peräisin vuodelta 1519. Eurooppalaiset merimiehet käyttivät 1700-luvulla avokadoa levitteenä keksien päällä. Kasvia tavattiin Indonesiassa ensimmäisen kerran vuonna 1750, Brasiliassa vuonna 1809, Palestiinassa 1908 ja Australiassa sekä Etelä-Afrikassa 1800-luvun loppupuolella.

Carl Schmidt kehitti vuonna 1911 Fuerte-lajikkeen, johon Kalifornian viljely perustui monta vuotta.https://web.archive.org/web/20130927060715/http://indexfresh.com/avocado_history.htm Vuonna 1935 postinkantaja Rudolph Hass patentoi Hass-lajikkeen, joka on ainoa avokadolajike, jota voidaan viljellä ympäri vuoden. Hän oli ostanut A. R. Rideoutilta avokadopuun siemeniä, jotka istutti pihalleen. Lajike kehittyi ilmeisesti sattumalta. Jokainen nykyinen Hass-puu polveutuu Rudolphin vuonna 1926 istuttamasta ja kasvattamasta yksilöstä, joka kuoli vuonna 2002. Hass-avokadojen kuori on tumma ja hiukan ryppyinen, ja hedelmäliha hyvin kermamainen. Nykyisin se on suosituin ja kasvatetuin avokadolajike.

Lähteet

Aiheesta muualla Laji.fi: Avokado (hedelmäavokado) (Persea americana)

Avokado Kotimaiset kasvikset ry:n sivustolla Karala, Maija: Haamuja hedelmätiskillä Tiede.fi. 10.7.2013. (Alun perin Tiede-lehdessä 6/2013) ITIS: Persea americana UniProt: Taxonomy - Persea americana Flora of China: Persea americana Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Persea americana (avocado) Food Component Database (FooDB): Avocado (Persea americana) Useful Tropical Plants: Persea americana Missouri Botanical Garden: Persea americana

Luokka:Avokadot Luokka:Hedelmät Luokka:Viljeltävät ravintokasvit Luokka:Huonekasvit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit