thumb|Windhoek ilmasta käsin nähtynä. Taustalla Auas-vuoret (2016)
Windhoek on Namibian pääkaupunki ja myös sen suurin kaupunki. Se sijaitsee Khomas Highland -nimisellä ylängöllä noin 1 700 metrin korkeudella merenpinnasta, melkein tarkalleen maan maantieteellisessä keskikohdassa. Kaupungin väkiluku oli noin 486 000 vuonna 2023. Väkiluku kasvaa edelleen, kun ihmisiä kaikkialta Namibiasta muuttaa kaupunkiin.
Kaupunki kehittyi paikalle, jossa paikalliset paimentolaisheimot tiesivät olevan kuumia lähteitä. Kaupunki alkoi kehittyä vilkkaasti sen jälkeen, kun kapteeni Jonker Afrikaner, orlam-namojen johtaja asettui väkensä kanssa sinne vuonna 1840 ja rakensi sinne kivikirkon. Seuraavien vuosikymmenien aikana useat sodat ja muut aseelliset konfliktit johtivat siihen, että asutus tuhoutui ja paikka jäi hunningolle. Toisen kerran Windhoekin perusti Saksan keisarikunnan armeijan majuri Curt von François vuonna 1890, kun maasta oli tullut Saksan siirtomaa. Saksan vuodet 1884–1914 kestäneen siirtomaavallan jäljiltä kaupungissa on edelleen saksalainen linnake ja luterilainen kirkko.
Windhoek on Namibian sosiaalinen, taloudellinen, poliittinen ja kulttuurillinen keskus. Maan lähes kaikilla maanlaajuisilla yrityksillä, hallituksen instituutioilla sekä koulutus- ja kulttuuri-instituutioilla on pääpaikkansa siellä.
Etymologia On olemassa eri teorioita siitä, miten kaupungin nimeksi tuli Windhoek. Useimpien lähteiden mukaan kyseessä on afrikaansin kielen sana, jonka merkitys on ‘tuulen kulma’. Toisen teorian mukaan kapteeni Jonker Afrikaner olisi nimennyt paikan näin, mielessään Winterhoekin vuoret Tulbaghissa Etelä-Afrikassa, missä hänen esi-isänsä asuivat. Ensimmäinen maininta paikasta tällä nimellä on Jonker Afrikanerin kirjeessä Joseph Tindallille, päivättynä 12. elokuuta 1844. Varhaisemmat nimet ovat viitanneet siellä ennen olleisiin kuumiin lähteisiin: Ai-Gams ("tulivesi") oli nama-kansan, Otjomuise ("höyryn paikka") hereroiden antama nimi.
Historia Ennen siirtomaa-aikaa Jonker Afrikaner perusti Windhoekiin orlam-heimon asutuksen vuonna 1840. Hän ja hänen seuraajansa pysyttelivät erään kuuman lähteen lähellä, paikassa, joka nyt tunnetaan Klein Windhoek -nimisenä esikaupunkina. Hän rakensi paikalle kivikirkon, johon mahtui 500 henkeä ja jota käytettiin myös koulurakennuksena. Afrikaner kutsui paikalle kaksi reiniläistä lähetyssaarnaajaa, Carl Hugo Hahnin ja Franz Heinrich Kleinschmidtin, jotka aloittivat siellä lähetystyön vuoden 1842 lopulla. Kaksi vuotta myöhemmin sinne tulivat wesleyläiset metodistit nimeltä Richard Haddy ja Joseph Tindall. Hahn ja Kleinschmidt katsoivat, että paikalla oli jo tarpeeksi lähetyssaarnaajia, ja siirtyivät Okahandjaan, josta Hahn edelleen siirtyi Otjikangoon (nyk. Gross Barmen, kun taas Kleinschmidt siirtyi ǀAnesiin, joka sittemmin sai nimen Rehoboth.
Haddy ja Joseph Tindall perustivat paikalle puutarhoja, ja hetken aikaa Windhoek kukoisti, mutta jonkin ajan kuluttua se tuhoutui namojen ja hereroiden välisissä yhteenotoissa. Oltuaan kauan poissa, Hahn vieraili paikalla jälleen vuonna 1873 ja oli yllättynyt siitä, että kaupungin kukoistuksesta ei ollut mitään jäljellä. Vuonna 1885 eräs sveitsiläinen kasvitieteilijä kävi paikalla ja löysi sieltä vain šakaaleja ja nälkiintyneitä helmikanoja sekä joitakin hoitoa vaille jääneitä hedelmäpuita.
Siirtomaa-aika thumbnail|170px|Saksan Lounais-Afrikan postimerkki “Windhuk”-leimalla. thumb|Sanderburg, yksi Windhoekin kolmesta linnasta.
Saksan saatua vetoomuksen Lüderitzbuchtin saksalaisilta kauppiailta Saksa julisti Lounais-Afrikan saksalaiseksi protektoraatiksi, joka nyt tultiin tuntemaan nimellä Saksan Lounais-Afrikka (nykyinen Namibia). Sen rajat määriteltiin vuonna 1890, ja sinne lähetettiin järjestystä pitämään sotilaita, jotka tunnettiin nimellä Schutztruppe. Heidän johtajanaan oli majuri Curt von François. Von François perusti tukikohdan Windhoekiin, jonka sijainti oli strateginen, se sijaitsi namojen ja hereroiden välissä. Paikalla oli 12 lähdettä, joista saatiin vettä puutarhojen ja muiden viljelmien tarpeisiin.
Siirtomaa-ajan Windhoek perustettiin 18. lokakuuta 1890, kun von François perusti paikalle linnoituksen, joka nyt tunnetaan nimellä Alte Feste (‘vanha linnoitus’).
Vuoden 1907 jälkeen kaupunkiin alkoi saapua yhä enemmän väkeä maaseudulta, etsimään töitä. Myös monia eurooppalaisia siirtolaisia saapui kaupunkiin, etenkin Saksasta ja Etelä-Afrikasta. Liikeyrityksiä perustettiin Kaiserstraßelle (joka nykyään on Independence Avenue), sekä kaupunkia halkovalle harjanteelle. Näihin aikoihin Windhoekiin rakennettiin kolme linnoitusta, Heinitzburg, Sanderburg ja Schwerinsburg.
Etelä-Afrikan alaisuudessa ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan siirtomaa-aika Lounais-Afrikassa päättyi ensimmäiseen maailmansotaan, mutta Windhoek joutui eteläafrikkalaisten käsiin jo vuonna 1915. Maata hallinnoivat sodan loppuun saakka eteläafrikkalaiset sotilaat, eikä sodan loppupuolella alueella tapahtunut mitään mainittavaa. Vuonna 1920 Versailles’n rauhansopimuksen mukaisesti maasta tuli Kansainliiton C-mandaattialue, jota hallinnoi Etelä-Afrikka.
Historiallinen väestö Windhoekin väestö Vuosi Väestö 1981 96 057 1991 147 056 2001 233 529 2011 325 858 2023 486 186
Politiikka Windhoek on Khomasin alueen ainoa paikkakunta, jolla on itsehallinto. Sitä hallitsee kaupunginvaltuusto, jossa on edustettuina useampia puolueita. Valtuusto kokoontuu kerran kuukaudessa (joka kuun viimeisenä keskiviikkona). Se tekee päätöksensä kollektiivisesti, ja päätökset sitovat kaupungin johtoa. Valtuuston yksittäisillä jäsenillä ei ole mitään toimivaltaa. He eivät voi antaa määräyksiä tai muuten vaikuttaa kaupungin virkamiehiin, ellei valtuusto ole heille erikseen antanut sellaisia valtuuksia. Valtuustolla on täysi valta kaupungin virkamiesten suhteen. Valtuuston jäsenet omistavat aikansa politiikan peruskysymyksille ja he toimivat kaupungin ja suuren yleisön välillä välittäjinä.
SWAPO voitti vuoden 2015 vaalit ja sai valtuustoon 12 paikkaa.
Windhoekin paikallisvaalit 2015 Puolue Äänimäärä Ääniosuus Paikkoja SWAPO 37 533 77,4% 12 Popular Democratic Movement (PDM),entinen DTA 4 171 8,6% 1 National Unity Democratic Organisation 1 453 3,0 % 1 Rally for Democracy and Progress 1 422 2,9% 1 United Democratic Front of Namibia (UDF) 1 294 2,7% 0 Republican Party of Namibia (RP) 849 1,8% 0 All People’s Party (APP) 807 1,7% 0 SWANU of Namibia 516 1,1% 0 Christian Democratic Voice (CDV) 217 0,4% 0 Workers Revolutionary Party (WRP) 199 0,4% 0Yhteensä 48 461 100 % 15
Vuoden 2020 kunnallisvaaleissa SWAPO menetti asemiaan huomattavasti. Tulokset olivat seuraavat:
{| class="wikitable" style="font-size:95%; text-align:center; " |- ! width=20 colspan=5 |Windhoekin paikallisvaalit 2020 |- !width=250 | Puolue !width=80 | Äänimäärä !width=80 | Ääniosuus !width=80 | Paikkoja |- | align=left| SWAPO || 20 250 || 33,9% || 5 |- | align=left|Independent Patriots for Change (uusi) || 14 028 || 23,4% || 4 |- | align=left|Affirmative Repositioning (uusi)|| 8 501 || 14,2% || 2 |- | align=left|Landless People’s Movement (uusi) || 7 365 || 12,3% || 2 |- | align=left|Popular Democratic Movement (PDM),entinen DTA || 5 411 || 9,1% || 1 |- | align=left|National Unity Democratic Organisation || 1 455 || 2,4% || 1 |- | align=left| Republican Party of Namibia (RP) || 1 212 || 2,0% || 0 |- | align=left| United Democratic Front of Namibia (UDF) || 693 || 1,2% || 0 |- | align=left| All People’s Party (APP) || 362 || 0,6% || 0 |- | align=left| Rally for Democracy and Progress (RDP) || 277 || 0,5% || 0 |- | align=left| Namibia Economic Freedom Fighters (NEFF) || 95 || 0,2% || 0 |- | align=left| National Patriotic Front (NPF) || 65 || 0,1% || 0 |- | align=left| National Empowerment Fighting Corruption (NEFC) || 64 || 0,1% || 0 |- | align=left|Yhteensä || 59 778 || 100% || 15'|}
Vaalitappion myötä SWAPO menetti pormestarin paikan, jolle nousi uudistusmielinen Job Shipululo Amupanda.
Talous Windhoek on Namibian hallinnollinen ja taloudellinen keskus, ja siellä ovat myös maan tärkeimmät teollisuuslaitokset.
Hallinnon ja koulutussektorin ohella ympäröivän maaseudun lampaiden ja karjankasvatuksella on tärkeä osa kaupungin taloudessa. Myös turismin merkitys on kasvattanut merkitystään.
Vuosina 1992–1993 tehdyn tutkimuksen mukaan arvioitiin, että Windhoek työllistää oli puolet maan työvoimasta, kun maatalous lasketaan pois. Hyödykkeiden tuotannosta Windhoek tuottaa 96 prosenttia, ja liikenteeseen ja kommunikaatioon liittyvä osuus on 94 prosenttia, ja talouden ja liike-elämän osuus on 82 prosenttia.
Namibian toiseksi suurimmassa kaupungissa, Walvis Bayssa, on 43 700 asukasta. Windhoek on maan sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus, jopa paljon suuremmassa määrin, kuin mikä on tilanne maailman monissa muissa pääkaupungeissa. Lähes kaikkien maan liikeyritysten pääkonttorit sijaitsevat siellä. Samoin siellä sijaitsee Namibian yliopiston pääkampus, sekä maan ainoa teatteri, kaikki ministeriöt sijaitsevat siellä, sekä kaikki tärkeimmät mediat ja finanssilaitokset. Windhoekin hallinnon vuosittainen budjetti on lähes yhtä suuri kuin kaikkien muiden itsehallintoyksiköiden budjetit yhteensä. Namibiassa on 3 300 miljonääriä (Yhdysvaltain dollareissa mitattuna), ja heistä 1 400 asuu Windhoekissa.
Liikenne Windhoekista on useita tie ja rautatieyhteyksiä muualle Namibiaan, sekä Etelä-Afrikkaan. Kaupungissa sijaitsee myös Namibian ainoa kansainvälinen lentoasema. Windhoekista pääsee linja-autolla Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin (20h) ja Johannesburgiin (25h). Junayhteydet vievät Rehobothin, Marientalin ja Keetmanshoopin kautta Etelä-Afrikkaan. Myös rannikolle Swakopmundiin ja Walvis Bayhin on rautatieyhteys, samoin pohjoiseen Angolan rajalle.
Rautatiet pienoiskuva|Windhoekin rautatieasema Windhoekista on raideyhteys seuraaviin kaupunkeihin:
Okahandja (pohjoisessa) Rehoboth (etelässä) Gobabis (idässä)
Maantiet pienoiskuva |Windhoekin keskusta pienoiskuva |Independence Avenue Vuonna 1928, Kaiserstraße, nykyinen Independence Avenue, oli Windhoekin ensimmäinen päällystetty katu. Kymmenen vuotta myöhemmin toinen katu, Gobabis Road, nykyinen Sam Nujoma Drive, sai myös päällysteen. Nykyään Namibian koko tieverkosta, joka on 40 000 km laajuinen, päällystettyä tietä on 5 000 km.
Windhoekista lähtevät päätiet, jotka suuntaavat Rehobothiin, Gobabikseen, ja Okahandjaan, ovat kaikki päällystettyjä, ja ne on suunniteltu niin, että ne kestävät tulvia, ainakin sellaisia, joita on esiintynyt viimeisten 50 vuoden aikana. Näiden teiden nopeusrajoitus on 120 km/h, ja niiden on oletettu pysyvän kunnossa ainakin 20 vuotta.
Vuonna 2014 tielaitos suunnitteli Windhoekin ja Okahandjan välistä tieosuutta muutettavaksi moottoritieksi. Hankkeen hinta on miljardi Nambian dollaria, ja sen on oletettu olevan valmiina vuonna 2021.
Myös Windhoekin ja Hosea Kutakon lentoaseman välistä tieosuutta on suunniteltu laajennettavaksi moottoritieksi, ja tämän hankkeen on oletettu valmistuvan vuonna 2022.
Kuten kaikkialla Namibiassa, julkista liikennettä on vähän, ja se hoituu lähinnä takseilla. Vuonna 2013 kaupungissa oli 6 492 taksia.
Ilmaliikenne Windhoekia palvelee kaksi lentoasemaa. Lähempänä kaupunkia sijaitsee Eroksen lentoasema, seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Sitä liikennöivät pienemmät lentokoneet. Toinen lentoasema on Hosea Kutakon kansainvälinen lentoasema 42 kilometriä kaupungista itään. Muutamat kansainväliset lentoyhtiöt liikennöivät sinne. Näille lentoasemille saapuu myös tilauslentoja, ja helikopterit liikennöivät niiltä.
pienoiskuva|left| Hosea Kutakon kansainvälinen lentoasema ja sen lennonjohtotorni vuonna (2017)
Hosea Kutakon kansainvälinen lentoaseman kautta kulkee 800 000 matkustajaa vuosittain. Lentoasemalla on yksi kiitotie. Maan toinen kansainvälinen lentoasema sijaitsee Walvis Bayssa, ja muut kotimaisen liikenteen lentoasemat sijaitsevat Lüderitzissä, Oranjemundissa ja Ondangwassa.