thumb|Homevaurio kattorakenteessa. Hometalot aiheuttavat usein sisäilmasairauksia.|alt= Sisäilmasairauksilla tarkoitetaan yleensä kosteusvaurioperäisiä sairauksia, joihin liittyy altistumista homeille ja niiden aineenvaihduntatuotteille. Kosteusvaurioperäisiin oireisiin ja sairauksiin kuuluu useita mekanismeja. Näitä ovat esimerkiksi infektiot, toksiset vaikutukset, allergiat, ärsytysvaikutukset ja systeeminen inflammaatio.

Suomalainen tutkimusryhmä onnistui osoittamaan vuonna 2017 suoran yhteyden sisäilman heikon laadun ja työntekijöiden oireilun välillä. Ryhmä onnistui samalla kehittämään sisäilman myrkyllisyyttä kuvaavan mittarin, joka perustuu ympäristömyrkyille äärimmäisten herkkien sian siittiöiden käyttöön ilmanlaadun inkikaattorina. Aiemmat tutkimukset olivat epäonnistuneet suoran syy-yhteyden osoittamisessa sen vuoksi, että sopivaa mittaria oli ollut niin vaikea löytää. Oireita aiheuttavia mikrobeja ei kannata mitata koehenkilöistä, koska ne eivät lisäänny pääsääntöisesti ihmisen elimistössä.

Yksilölliset erot oireilussa ja sairastelussa voivat vaihdella paljonkin, kuten muidenkin ympäristöaltisteiden yhteydessä. Erot riippuvat altistuksen keston ja vakavuuden lisäksi esimerkiksi geeniperimästä, aikaisemmasta terveydentilasta ja ravitsemuksesta.E. Rosen and J. Heseltine, “WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould,” WHO Report, 2009. Altistumisen yhteydessä on todennettu seuraavia tekijöitä: homeet ja niiden itiöt, mykotoksiinit, bakteerit, bakteerien endotoksiinit ja muut soluseinän komponentit, amebat, tuhoeläinten läsnäolo, hyttyset ja pölypunkit sekä rakennusmateriaalien kemialliset päästöt. Sisäilmassa voi olla myös poikkeuksellisen paljon viruksia.

On kuitenkin vaikea yksiselitteisesti määritellä, mitkä diagnoosit ja oireet johtuvat suoranaisesti juuri sisäilmasta.

Sairauksia, oireita ja sairastumismekanismeja Mikrobikasvustoille altistuminen saattaa aiheuttaa infektioita, mykoosia, nenä- ja sivuonteloiden tulehdusta, IgE-välitteisiä allergioita, astmaa ja muita yliherkkyyksiä, keuhkotulehduksia, immuunisuppressiota, immunomodulaatiota, autoimmuunisairauksia, mitokondrioiden toimintahäiriöitä, syöpiä, munuaissairauksia, DNA-addukteja sekä mutaatioita mitokondrioiden DNA:ssa.J. D. Thrasher, D. Ph, K. Kilburn, and N. Immers, “Indoor environment resulting from water intrusion, part 1,” November, 2006.

Kosteusvaurion seurauksena syntyneen mikrobikasvuston aiheuttama selvästi yleisin oire on uupumus tai heikotusAdverse health effects of indoor moulds. J Austral Coll Nutr Environ Med. 2004 Apr;23(1):3-8. http://homeheroes.com/includes/iaq/indoor_moulds_health_effects.pdf . Mikrobien itiöille ja aineenvaihduntatuotteille altistuminen aiheuttaa usein myös neurokognitiivisia oreita, lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä, unettomuutta, heikotusta ja pyörrytystä, ahdistuneisuuta, masentuneisuutta, ärtyisyys, ruoansulatuskanavan ongelmat, vapina, tasapainohäiriöt, sydämentykytys, verisuonitulehduksia, angioödeemaa ja keskushermoston toimintahäiriötä.L. Curtis and A. Lieberman, “Adverse health effects of indoor molds,” Journal of Nutritional and Environmental Medicine, vol. 14, no. 3, pp. 261–274, 2004.W. J. Rea, N. Didriksen, T. R. Simon, Y. Pan, E. J. Fenyves, and B. Griffiths, “Effects of toxic exposure to molds and mycotoxins in building-related illnesses,” Archives of Environmental Health, vol. 58, no. 7, pp. 399–405, 2004.

Aivoihin päätyneet virukset saattavat aiheuttaa kognitiivisia oireita, koska aivosolut pyrkivät estämään viruksen leviämisen sammuttamalla itsensä. Jos solut pysyvät sammuneina liian kauan, ne kuolevat ravinnon puutteeseen.Katri Hänninen: Muistisairaudet voivat pian jäädä historiaan – tutkijat tutkivat kahtaa uutta lupaavaa lääkettä. Talouselämä 1.5.2017. http://www.talouselama.fi/uutiset/muistisairaudet-voivat-pian-jaada-historiaan-tutkijat-tutkivat-kahtaa-uutta-lupaavaa-laaketta-6645460

Sairastumiseen vaikuttavia mekanismeja on yleensä paljon ja ne vaikuttavat myös toisiinsa. Altistumisen yhteydessä tapahtuu usein inflammaatioreaktio, jolla on merkittävä rooli kosteusvaurioperäisten sairauksien ilmenemisessä.Z. Islam, C. J. Amuzie, J. R. Harkema, and J. J. Pestka, “Neurotoxicity and inflammation in the nasal airways of mice exposed to the macrocyclic trichothecene mycotoxin roridin A: kinetics and potentiation by bacterial lipopolysaccharide coexposure,” Toxicological Sciences, vol. 98, no. 2, pp. 526–541, 2007.J. Jussila, H. Komulainen, V. M. Kosma, A. Nevalainen, J. Pelkonen, and M. R. Hirvonen, “Spores of Aspergillus versicolor isolated from indoor air of a moisture-damaged building provoke acute inflammation in mouse lungs,” Inhalation Toxicology, vol. 14, no. 12, pp. 1261–1277, 2002.B. Cremer, A. Soja, J.-A. Sauer, and M. Damm, “Pro-inflammatory effects of ochratoxin A on nasal epithelial cells,” European Archives of Oto-Rhino-Laryngology, vol. 269, no. 4, pp. 1155–1161, 2012. Merkittävä mekanismi kosteusvaurioperäisissä terveysongelmissa on hapetusstressi.A. Bouslimi, Z. Ouannes, E. E. Golli, C. Bouaziz, W. Hassen, and H. Bacha, “Cytotoxicity and oxidative damage in kidney cells exposed to the mycotoxins Ochratoxin A and citrinin: individual and combined effects,” Toxicology Mechanisms and Methods, vol. 18, no. 4, pp. 341–349, 2008.V. Sava, A. Velasquez, S. Song, and J. Sanchez-Ramos, “Adult hippocampal neural stem/progenitor cells in vitro are vulnerable to the mycotoxin ochratoxin-A,” Toxicological Sciences, vol. 98, no. 1, pp. 187–197, 2007.T. O. Larsen, A. Svendsen, and J. Smedsgaard, “Biochemical characterization of Ochratoxin A-producing strains of the genus Penicillium,” Applied and Environmental Microbiology, vol. 67, no. 8, pp. 3630–3635, 2001.C. Cavin, T. Delatour, M. Marin-Kuan et al., “Ochratoxin A—mediated DNA and protein damage: roles of nitrosative and oxidative stresses,” Toxicological Sciences, vol. 110, no. 1, pp. 84–94, 2009.L. Zhang, Y. Ye, Y. An, Y. Tian, Y. Wang, and H. Tang, “Systems responses of rats to aflatoxin B1 exposure revealed with metabonomic changes in multiple biological matrices,” Journal of Proteome Research, vol. 10, no. 2, pp. 614–623, 2011.R. Roberts, D. L. Laskin, C. V. Smith et al., “Nitrative and oxidative stress in toxicology and disease,” Toxicological Sciences, vol. 112, no. 1, pp. 4–16, 2009.

Monet mikrobit tuottavat lisäksi molekyylejä, jotka aiheuttavat sähkövuotoa ja oikosulkuja solun sähköiseen viestintään ja energianhankintaan. Esimerkiksi leusiinista, proliinista, seriinistä, aspartaatista, glutamaatistia ja tyrosiinista koostuvat rasvaliukoiset amylosiini-molekyylit tuottavat solujen lipidikalvoihin kationiselektiivisiä ionikanavia, jotka läpäisevät kaliumia, natriumia ja kalsiumia suhteessa 26, 15 ja 3,5. Tämä johtaa siihen, että kaliumia vuotaa soluista ulos korvautuen veriplasmasta saapuvalla natriumilla, mikä tuhoaa mitokondrioiden ja solukalvojen sähköisen tasapainon.Mikkola, Andersson, Teplova, Grigoriev, Kuehn, Loss, Tsitko, Apetroaie, Saris, Veijalainen, Salkinoja-Salonen 2007. Toxicon 49. Sivut 1158-1171. Amylosin from Bacillus amyloliquefaciens, a K and Na channel-forming toxic peptide containing a polyene structure. https://www.researchgate.net/publication/51376182_Amylosin_from_Bacillus_amyloliquefaciens_a_K_and_Na_channel-forming_toxic_peptide_containing_a_polyene_structure/downloadBiologiset riskitekijät sisätiloissa. Mirja Salkinoja-Salonen 2012 06 07.https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/25858263/BiologisetRiskitekij_tSis_tiloissa_7.6.pdf Myös valinomysiinin myrkyllisyys johtuu sen kyvystä kuljettaa kaliumia solukalvojen läpi, mikä luhistaa solujen kaliumtasapainon.

Sisäilmasta sairastuneiden hoito ja oikeusturva

Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan infektiosairauksien klinikan ylilääkärinä työskennelleen Professori Ville Valtosen mukaan terveydenhuoltohenkilöstö tuntee homesairaudet ja niihin liittyvät yliherkkyydet huonosti, minkä vuoksi tuhansille potilaille annetaan väärä masennusdiagnoosi. Valtonen kritisoi vuonna 2017 Kansaneläkelaitosta, suomalaisia vakuutusyhtiöitä ja Työterveyslaitosta siitä, että ne rikkovat lakia, kun eivät myönnä homesairaille heille kuuluvia lakisääteisiä etuuksia.Homesairaita kyykytetään, sanoo infektiolääkäri: Tuhansia on sairauseläkkeellä masennuksen takia, vaikka todellinen syy on home. Helsingin Sanomat 4.5.2017. http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005195637.html.

Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -työryhmä otti vuonna 2016 sellaisen kannan, ettei työpaikan sisäilmaan liittyviä oireita pidä katsoa perusteeksi myöntää potilaalle sairauslomaa, ammatillista kuntoutusta, kuntoutustukea eikä työkyvyttömyyseläkettäJussi Karjalainen, Kirsi Karvala, Paula Kauppi, Jorma Komulainen, Jussi Lampi, Pentti Lampi, Mika Mäkelä, Juha Pekkanen, Kari Reijula: Käypä hoito -suositus: kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Lääkäriseura Duodecim 22.09.2016. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50111. Tämä on aiheuttanut kiistaa lääkäreiden keskuudessa, ja lääkäriseura Duodecimia on arvosteltu myös siitä, että se nimesi työryhmään useita vakuutusyhtiöiden laskuun työskenteleviä lääkäreitä. Työryhmään ei kutsuttu myöskään sisäilmatutkimukseen perehtynyttä ympäristölääketieteen professoria Tuula Putusta.

Neurokognitiiviset oireet