Pohjan kirkko (ruots. Pojo kyrka) on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee entisessä Pohjan kunnassa Raaseporissa. Kirkko tunnetaan myös nimellä Pyhän Marian kirkko.
Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1475–1480. Kirkon vieressä oleva kellotapuli on rakennettu vuonna 1827.
Klaus Fleming kuoli kirkolla tai sen lähistöllä vuonna 1597.Tarkiainen, Kari (30.11.2011). Fleming, Klaus (noin 1535 - 1597). Kansallisbiografia. Viitattu 6.6.2020.
Seurakunnan perustaminen ja hirsikirkko
Pohja erotettiin Karjaasta omaksi seurakunnakseen vuosien 1326 ja 1359 välillä, jolloin myös seurakunnan ensimmäinen puukirkko rakennettiin nykyisen kivikirkon paikalle.Hiekkanen 2007, s. 454. 1300-luvulla rakennettu hirsikirkko on purettu pois kivikirkon tieltä 1470-luvulla. Puretun hirsikirkon osia on poikkeuksellisesti säilynyt kierrätettynä uuden kirkon kattorakenteessa.Ilona Hildén: Kiipeilyä Pohjan kirkon keskiaikaisissa kattorakenteissa – haastattelussa Panu Savolainen. Arkkitehtuurimuseo, viitattu 9.3.2022.
Kivikirkko thumb|Pohjan kirkon kirkkosali itään.
Nykyinen Pohjan harmaakivikirkko muurattiin puulustoajoituksen perusteella vuosien 1475 ja 1480 välillä. Kirkon runkohuoneen mitat ovat 30,5 x 16,2 metriä. Kirkon rakennusmestari on ilmeisesti vastannut aiemmin Karjaan kirkon rakentamisesta. Ainoa keskiajan jälkeen kirkkoon tehty lisäys on kirkon länsipäädyn eteishuone, joka rakennettiin tiilestä vuosina 1848–1849.Hiekkanen 2007, s. 455
Kirkon kaksilaivainen holvaus on Suomessa ainutlaatuinen, sillä vastaavanlainen, sittemmin purettu holvaus on ollut vain Halikon kirkossa. Pohjoislaiva on kapeampi, ja eteläinen holvilaiva on yli kaksi kertaa pohjoislaivan levyinen. Pohjoislaivan holvit ovat ristiholveja ja etelälaivan holvit ovat 12-jakoisia tähtiholveja. Holvit ja vesikatto ovat eri rakentajaryhmien kädenjälkeä, koska vesikaton kattotuolit on selvästi asetettu väärin päin holveja ajatellen: niihin on jätetty tilaa korkeammalle holvinvaipalle, mutta väärälle puolelle.Savolainen, Laine & Aalto 2020, s. 59.
Pohjan kirkosta on löytynyt samoja keskiaikaisia tiilentekijöiden merkkejä kuin läheisestä Karjaan kirkosta sekä muun muassa Turun tuomiokirkosta ja Liedon ja Ruskon kirkoista. Tämän perusteella kaikissa näissä kirkoissa on 1400-luvun jälkipuolella työskennellyt samoja tiilimestareita.Savolainen, Laine & Aalto 2020, s. 61.
Maalaukset thumb|Keskiaikainen kattomaalaus Pohjan kirkon sakaristossa. Kirkosta tunnetaan vain muutamia keskiaikaisia maalauksia. Runkohuoneen seinissä on säilynyt neljä vihkiristiä, ja sakariston holvissa on maalaussarja, jossa on ruukusta versova kasvi ja laivakuva.
Kirkon ikkunoiden lasimaalauksina on vielä 1600-luvun lopulla ollut vuosina 1468–1482 Raaseporin linnanherrana toimineen Lauri Akselinpoika Tottin ja hänen vaimonsa Katarina Erikintytär Nipertzin vaakunat, jotka ovat sittemmin hävinneet. Pohjoisikkunassa on yhä kolme lasimaalausvaakunaa 1500-luvun lopulta ja 1600-luvun taitteesta.Hiekkanen 2007, s. 457.
Kirkon sisustus
Pohjan kirkon keskiaikaisista veistoksista on säilynyt kaksi krusifiksia, yksi pyhimyskaappi sekä yhdeksän pyhimysveistosta, jotka ovat kuuluneet alttarikaappeihin. Veistoksista vaikuttavin on elävän kokoinen pietá-veistos 1500-luvun alusta.
Kirkon myöhäiskeskiaikainen ehtoolliskalkki on säilynyt, mutta reformaation aikaan kruunu takavarikoi kirkosta jalometallisen monstranssin. Vielä vuonna 1730 kirkossa oli myös todennäköisesti keskiaikainen risti, ehtoollisleipärasia ja hopeasta tehty silakka.
Kirkon seinillä on toistakymmentä aatelisten hautajaisvaakunaa 1600-luvulta. Kirkon eteishuoneen seinällä on esillä Gennäsin kartanon omistaneiden Nils Boijen ja hänen vaimonsa Brita Kristerintytär Hornin hautakivi 1590-luvulta.
Galleria
Katso myös Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Pohja Luokka:Raaseporin kirkkorakennukset Luokka:Suomen keskiaikaiset kivikirkot Luokka:Suomen 1400-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat