Totuuden rakastaminen: Tieteenfilosofisia esseitä on vuonna 2003 ilmestynyt Ilkka Niiniluodon kirjoituskokoelma, jonka tekstit käsittelevät yleistajuisesti tieteen luonnetta ja asemaa. Kirjan johtoajatuksena on kriittisen tieteellisen realismin puolustaminen. Niiniluoto arvostelee erilaisia relativistisia, konstruktivistisia ja postmodernistisia ”tieteenvastaisia” käsityksiä.
Niiniluodon mukaan kokoelman tekstit täydentävät näkemyksiä, joita tekijä on aiemmin kehitellyt teoksissa Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus (1980), Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983), Tiede, filosofia ja maailmankatsomus (1984) sekä Maailma, minä ja kulttuuri (1990). Hän on kiteyttänyt kokoelmaan koottujen esseiden heijastamaa kokonaiskäsitystä tieteestä myös englanninkielisessä teoksessaan Critical scientific realism (Oxford University Press, 1999).Esipuhe.
Vastaanotto
Jyrki Alenius kirjoitti Helsingin Sanomien arvostelussaan, että vaikka teos on ehdottomasti luettavaa ja taattua tekijänsä tuotantoa, on paikallaan varoituksen sana: ”Niiniluodon argumentaatio on terävyydessäänkin sen verran rauhallista ja kiihkotonta, että hitaampi saattaa helposti erehtyä pitämään johtopäätöksiä selviöinä, jotka eivät voisikaan olla toisin.” Niiniluodon ajattelun heikoksi kohdaksi hän esittää Karl Popperin kolmen maailman teorian.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset esseekokoelmat Luokka:Kirjat tieteenfilosofiasta Luokka:Vuoden 2003 kirjat