Puolan kansantasavalta () oli Puolan virallinen nimi vuodesta 1952 vuoteen 1990. Vaikka stalinistit ottivatkin valtion valtaansa heti vapautuksen natsi-Saksasta jälkeen vuonna 1944, valtion nimeä muutettiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin.
Vaikka Puolan kansantasavalta oli virallisesti itsenäinen valtio, sen johtajat hyväksyttiin Kremlissä. Valtion käytännöt säädettiin Moskovassa, ja Puolan kansantasavallasta tuli itäblokin nukkevaltio, joka oli lähes kokonaan Neuvostoliiton vallassa. Neuvostoliitto vaikutti paljon myös itse valtiossa, ja puna-armeijalla oli aina joukkoja Puolassa (500 000 vuonna 1945, 135 000 vuonna 1955, 40 000 vuonna 1989). Neuvostoliiton kenraalien ja sotilaiden osuus Puolan asevoimista oli noin 80 %. Puolan yhdistyneestä työväenpuolueesta (, PZPR) tuli valtapuolue, ja Puolan kansantasavallasta tuli virallisesti kommunistinen valtio.
Historia Ensimmäiset vuosikymmenet Toisen maailmansodan jälkeinen Puolan tasavalta (joka uudelleennimettiin vuonna 1952 Puolan kansantasavallaksi) hallitsi noin 20 prosenttia pienempää aluetta kuin ennen sotaa. Holokausti sekä Potsdamin konferenssissa hyväksytty miljoonien saksalaisten karkottaminen teki Puolasta käytännössä etnisesti homogeenisen valtion. Sodanjälkeinen Puola oli tuhottu: Varsova, Wrocław ja Gdańsk olivat raunioina ja yhteiskunnalliset olosuhteet olivat erittäin huonot. Suuret muuttoaallot Saksan entisiin alueisiin lännessä lisäsivät epävakautta. Bolesław Bierut, joka oli muodollisesti puolueeton mutta tosiasiallisesti entinen kommunisti, nousi valtionpäämieheksi Puolan presidenttinä. Kommunistisen hallituksen pääministeriksi puolestaan nousi Stanisław Mikołajczyk.
Kansantasavallan ensimmäisinä vuosina Puolaa venäläistettiin: teollisuus kansallistettiin, ja yli 50 hehtaarin kokoiset yksityisomistuksessa olevat maat pakkolunastettiin. Władysław Gomułkan noustua Yhdistyneen työväenpuolueen ensimmäiseksi pääsihteeriksi – eli täten valtionpäämieheksi – hän sai Neuvostoliiton johtajan Nikita Hruštšovin vakuutettua omistautuneisuudestaan kommunismille sekä uudistusten tarpeelle kotimaassaan: Puolan ja Neuvostoliiton välillä tehtiin sopimuksia taloudellisesta ja sotilaallisesta yhteistyöstä, hirmuvaltaa lamaannutettiin, kollektivisointi lakkautettiin ja yhteydet länteen suurennettiin muun muassa vapaamman liikkumisen kannalta.
Sisäministeriön alainen turvallisuuspalvelu (puol. Służba Bezpieczeństwa, lyhenne SB), eli salainen poliisi, perustettiin marraskuun lopussa vuonna 1956.
Katso myös Puolan historia 1945–1989
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kommunismi Euroopassa Luokka:Kommunistiset valtiot Kansantasavalta Luokka:Sosialistiset valtiot