Halmstadin kunta () on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin. Kunnan keskustaajama on Halmstad.
Kunnan maapinta-ala on 1 013,97 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 103 754 henkeä (31.12.2020).
Vuonna 2007 kunnassa oli 215,86 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Halmstadin ystävyyskaupunki Suomessa on Hanko. Silloinen Halmstadin kaupunki muun muassa lahjoitti Hangon kaupungille Suomen sotien jälkeen rakennuksen, joka tunnetaan nimellä Halmstadintalohttps://www.jeti-ikkuna.fi/index.php/referenssit/halmstadintalo Viitattu 7.6.2020..
Kuntajaon kehitys Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen kunnan alueella sijaitsi Halmstadin kaupunki ja 16 maalaiskuntaa. Kutakin maalaiskuntaa vastasi aiempi historiallinen pitäjä, joista yhdeksän kuului Halmstadin kihlakuntaan. Vuonna 1905 perustettiin Oskarströmin taajaväkinen yhdyskunta Enslövin ja Slättåkran maalaiskuntiin. Vuonna 1938 Enslöviin kuulunut osa siirrettiin Slättåkraan. Vuonna 1908 perustettiin vielä Nyhemin taajaväkinen yhdyskunta Snöstorpin maalaiskuntaan. Taajaväkisen yhdyskunnan alue liitettiin Halmstadin kaupunkiin vuonna 1928, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Oskarströmin kauppala muodostettiin vuonna 1947 erottamalla se Enslövistä ja Slättåkrasta, jolloin tämäkin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat": Eldsberga (Eldsberga, Trönninge ja Tönnersjö) Enslöv (Enslöv ja Övraby) Getinge (Getinge ja Rävinge) Harplinge (Harplinge ja Steninge) Kvibille (Holm, Kvibille ja Slättåkra) Simlångsdalen (Breared ja Snöstorp) Söndrum (Söndrum ja Vapnö)
Halmstadin kaupunkiin ja Oskarströmin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1967 Simlångsdalen liitettiin Halmstadin kaupunkiin. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja Halmstadin kaupunki muuttui Halmstadin kunnaksi. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin Eldsberga, Enslöv, Getinge, Harplinge, Kvibille, Oskarström ja Söndrum liitettiin kuntaan.
Vaakuna Nykyinen vaakuna on entisen Halmstadin kaupungin vaakuna. Myös Harplingen maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet15 98016,5 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla5 1115,3 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla6 7497,0 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa69 11271,3
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 726 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 807 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 419 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 58 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 19,4 % 18–64-vuotiaat: 60,8 % 65 vuotta täyttäneet: 19,7 %
Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Taajamat
Kunnassa on 21 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,7 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 581 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Halmstad 58 577 2 Oskarström 4 071 3 Fyllinge 2 927 4 Getinge 1 843 5 Frösakull 1 635 6 Åled 1 634 7 Gullbrandstorp 1 524 8 Trönninge 1 504 9 Harplinge 1 450 10 Haverdal 1 437 11 Kvibille 925 12 Steninge 836 13 Eldsberga 720 14 Gullbranna 704 15 Villshärad 656 16 Simlångsdalen 587 17 Holm 565 18 Laxvik 475 19 Sennan 399 20 Tylösand 399 21 Skedala 351
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Snöstorp
Snöstorp on sittemmin kasvanut yhteen Halmstadin taajaman kanssa.
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Fammarp Johansfors Lynga kvarn och Sandslätt Marbäck Nissaström Sandhamn + Görvik Slättåkra Stensjö + del av Stora Skipås* Särdal Tönnersjö Villshärad (nordöstra delen)
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stensjö + del av Stora Skipås kuuluu osin myös Falkenbergin kuntaan.
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Björkås Frösakull (norra delen) Frösakull (västra delen) Röinge
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Halmstadin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: Halmstads västra valkrets (36 valtuutettua) Halmstads östra valkrets (35 valtuutettua) Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Halmstadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Halmstadin kunnan piireistä.
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Brearedin piiri Eldsbergan piiri Enslövin piiri Getingen piiri Halmstadin Martin Lutherin piiri (Halmstads Martin Luthers distrikt) Halmstadin Sankt Nikolain piiri (Halmstads Sankt Nikolai distrikt) Harplingen piiri Holmin piiri (Halland) Kvibillen piiri Oskarströmin piiri Rävingen piiri Slättåkran piiri Snöstorpin piiri Steningen piiri Söndrumin piiri Trönningen piiri Tönnersjön piiri Vapnön piiri Övrabyn piiri (Halland)
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: S:t Nikolai Martin Luther Snöstorp Breared Oskarström Eldsbergabygden Söndrum-Vapnö Harplinge Steninge Getinge-Rävinge Slättåkra-Kvibille Enslöv
Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Breared Eldsberga Enslöv Getinge Halmstads mosaiska* Harplinge Holm (Skeppsholm) Kvibille Martin Luther Oskarström Rävinge Sankt Nikolai (Halmstad 1200-luvulta alkaen) Slättäkra Snöstorp Steninge Söndrum Trönninge Tönnersjö Vapnö Övraby (Halmstad 1200-luvulle asti)
Lähteet
Aiheesta muualla
Halmstadin kunnan kotisivut
*