pienoiskuva|oikea|Helsingborgin alueella sijainneet entiset pitäjät.

Helsingborgin kunta () on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Helsingborg.

Kunnan maapinta-ala on 343,89 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 149 280 henkeä (31.12.2020).

Ennen vuoden 1997 lääniuudistusta kunta kuului Malmöhusin lääniin. Luonnonmaantieteellisesti ilmaistuna kunta sijaitsee Juutinrauman itärannalla vastapäätä Tanskaan kuuluvaa Helsingøriä.

Vuonna 2007 kunnassa oli 228,05 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 65,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys Uusien kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 nykyisen kunnan alueella sijaitsi Helsingborgin kaupunki ja 15 pitäjää, joista tehtiin maalaiskuntia.

Kaupungin kasvaessa sen rajojen ulkopuolelle syntyi esikaupunkialueita, jotka kuuluivat maalaiskuntiin. Vuonna 1890 Stattenan alueesta Helsingborgin maalaiskunnassa tehtiin taajaväkinen yhdyskunta. Rausin maalaiskuntaan puolestaan perustettiin kolme taajaväkistä yhdyskuntaa: Råå vuonna 1886, Köpinge eli Ramlösa vuonna 1894 ja Raus plantering vuonna 1904. Stattenan taajaväkinen yhdyskunta liitettiin kaupunkiin vuosina 1905 ja 1907. Helsingborgin maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin lisää alueita (Pålsjön alue ja Senderödin kylä) vuonna 1914. Koko Rausin maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1918. Loppuosa Helsingborgin maalaiskuntaa liitettiin kaupunkiin vuonna 1919. Vuonna 1920 liitettiin vielä osia Allerumin, Kroppin ja Kvistoftan maalaiskunnista.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat" Kattarp (Kattarp ja Välinge) Ödåkra (Allerum ja Fleninge) Mörarp (Frillestad, Hässlunda, Kropp, Mörarp ja Välluv) Vallåkra (Bårslöv, Fjärestad, Kvistofta ja Ottarp)

Helsingborgin kaupunkiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Kaupunki ja edellä mainitut neljä "suurkuntaa" yhdistettiin vuonna 1971 nykyiseksi Helsingborgin kunnaksi.

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2018) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet37 28825,6 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla12 4028,5 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla11 7428,1 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa83 98357,8

Vuoden 2018 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 723 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä. Vuonna 2018 kunnan suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä oli Syyriassa syntyneet, joita oli 4 177, mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 913 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 570 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 49 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 19,8 % 18–64-vuotiaat: 61,7 % 65 vuotta täyttäneet: 18,5 %

Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Tilastollisen keskustoimiston tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 95,6 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 668 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Helsingborg 97 122 2 Rydebäck* 5 099 3 Ödåkra 4 920 4 Hittarp 4 075 5 Påarp 2 789 6 Bårslöv 2 682 7 Mörarp 1 893 8 Gantofta 1 338 9 Allerum 716 10 Kattarp 688 11 Vallåkra 642 12 Domsten 617 13 Hasslarp 474 14 Utvälinge 227 15 Tånga och Rögle 223 16 Viken* 4

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Rydebäckin taajamassa on 5 141 asukasta, ja se kuuluu osin myös Landskronan kuntaan. Koko Vikenin taajamassa on 4 227 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Höganäsin kuntaan.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Fleninge

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Fjärestad Fleninge Grå Läge Görarp Hjortshög Hässlunda Kvistofta* Kvistofta kyrka Magnihill och Lydestad Norra Vallåkra Väla by Välinge Östra Ramlösa

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Kvistofta kuuluu osin myös Landskronan kuntaan.

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Tånga + Rögle Utvälinge

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Helsingborgin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: Helsingborg Norra (23 valtuutettua) Helsingborg Mellersta (21 valtuutettua) Helsingborg Södra (21 valtuutettua) Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Helsingborgin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Helsingborgin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Allerumin piiri Bårslövin piiri Filbornan piiri Fjärestadin piiri Fleningen piiri Frillestadin piiri Helsingborgin Gustav Adolfin piiri (Helsingborgs Gustav Adolfs distrikt) Helsingborgin Marian piiri (Helsingborgs Maria distrikt) Hässlundan piiri Kattarpin piiri Kroppin piiri Kvistoftan piiri Mörarpin piiri Ottarpin piiri Rausin piiri Välingen piiri Välluvin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Helsingborgs Maria Helsingborgs Gustav Adolf Raus Välinge-Kattarp Allerum Fleninge Kropp Landskrona* Kvistofta* Filborna

Asteriskilla (*) merkityt Landskronan ja Kvistoftan seurakunnat kuuluvat osittain Helsingborgin kuntaan ja osittain Landskronan kuntaan.

Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Allerum Bårslöv Filborna Fjärestad Fleninge Frillestad Helsingborgs garnisonsförsamling* Helsingborgs Gustav Adolf Helsingborgs landsförsamling* Helsingborgs Maria (Helsingsborg, Helsingborgs stadsförsamling) Hässlunda Kattarp Kropp Kvistofta Mörarp Ottarp Raus Sankt Clernens* Sankt Peter* Välinge Välluv

Kirkot

Lähteet

Aiheesta muualla

Helsingborgin kunnan kotisivut

*