thumb|right|262px|Alen, Göteborgin, Härrydan, Kungsbackan, Kungälvin, Lerumin, Mölndalin, Partillen, Tjörnin ja Öckerön kuntien alueilla sijainneet pitäjät.

pienoiskuva|oikea|Valkovuokkoja Linnarhultissa entisen Angeredin pitäjän alueella. pienoiskuva|oikea|Göteborgin saaristoa. pienoiskuva|oikea|Öistä kaupunkia Älvsborgin sillalta kuvattuna.

Göteborgin kunta () on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan ja Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Göteborg.

Kunnan maapinta-ala on 447,88 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 583 056 henkeä (31.12.2020).

Göteborgin kunta on väkiluvultaan Ruotsin toiseksi suurin. Göteborg sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Götajoen suussa Kattegatin itärannalla. Kunnan keskustaajamassa Göteborgissa asuu pääosa kunnan väestöstä ja se ulottuu myös naapurikuntien alueelle.

Göteborgista ja monista sen naapurikunnista muodostuvassa Suur-Göteborgissa on noin 920 000 asukasta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 30,82 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys Ensimmäinen Göteborgin kaupunki perustettiin Hisingenin saarelle Götajoen rannalle. Kuningas Kaarle IX antoi kaupungille väliaikaiset kaupunginoikeudet vuonna 1603 ja pysyvät vuonna 1607. Tanskalaiset polttivat kaupungin jo vuonna 1611. Uusi eli nykyinen Göteborgin kaupunki sai kuningas Kustaa II Aadolfilta väliaikaiset kaupunginoikeudet vuonna 1619 ja pysyvät vuonna 1621.

Vuoden 1862 lain kunnallishallinnosta kaupungeissa (ruots. Förordning om kommunalstyrelse i stad (SFS 1862:14)) astuttua voimaan 1.1.1863 Göteborgista muodostettiin oma kaupunkikunta. Kaupunkiin liitettiin vuosien saatossa useita ympäröiviä maalaiskuntia: vuonna 1868 Karl Johanin maalaiskunta vuonna 1906 Lundbyn maalaiskunta vuonna 1922 Örgryten maalaiskunta vuonna 1931 Nya Varvetin maalaiskunta vuonna 1945 Västra Frölundan maalaiskunta vuonna 1948 Backan maalaiskunta vuonna 1967 Torslandan, Tuven, Säven ja Angeredin maalaiskunnat sekä Bergumin alue Stora Lundbyn maalaiskunnasta

Vuonna 1971 Göteborgin kaupunki muutettiin Göteborgin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Askimin ja Styrsön kunnat sekä Hisingenin saarella sijainnut Rödbon seurakunta, joka oli aiemmin kuulunut Kungälvin kuntaan.

Göteborgin kunta ei Malmön kunnan tavoin kuulunut aiemmin mihinkään maakäräjäkuntaan, vaan kunta huolehti itse maakäräjäkunnille kuuluvista tehtävistä, kuten paikallisliikenteestä ja terveydenhuollosta. Vasta vuonna 1998 kunta liittyi osaksi vastaperustettua Länsi-Götanmaan läänin maakäräjäkuntaa.

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet134 14424,5 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla47 4418,7 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla47 4638,7 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa319 14258,2

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 7 399 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 13 368 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 698 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 27 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 18,9 % 18–64-vuotiaat: 66,2 % 65 vuotta täyttäneet: 14,9 %

Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 98,9 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 890 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Göteborg* 481 479 2 Hjuvik 3 928 3 Billdal* 3 807 4 Mysterna 3 418 5 Olofstorp 3 378 6 Andalen 2 188 7 Donsö 1 407 8 Styrsö 1 304 9 Nolvik 1 025 10 Angered 950 11 Säve 743 12 Brännö 708 13 Kvisljungeby 639 14 Björlanda 608 15 Tumlehed 475 16 Asperö 402 17 Vrångö 364 18 Rödbo 278 19 Låssby 251 20 Stenared 237 21 Trulsegården 211 22 Gundal och Högås* 61

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Göteborgin taajamassa on 549 839 asukasta, ja se kuuluu myös Härrydan kuntaan, Mölndalin kuntaan ja Partillen kuntaan. Koko Billdalin taajamassa on 10 289 asukasta, ja se kuuluu osin myös Kungsbackan kuntaan. Koko Gundal och Högåsin taajamassa on 384 asukasta, ja se kuuluu myös Kungsbackan kuntaan ja Mölndalin kuntaan. Hjuvikin taajaman nimenä on joskus ollut myös Hästevik.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Agnesberg Askim Hjällbo Kärra Näset Rannebergen Skintebo Torslanda (nimenä ollut myös Nolered) Tuve (nimenä ollut myös Glöstorp)

Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Göteborgin taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

Ambjörnhagen Assmundtorp + Skändla Brunnstorpsnäs Bruntorpsdalen och Mulered Bärby Djupedal södra Dockered Furåsen Gunnesby Gunnilse (västra delen) Halleröd Hästevik Kippholmen Kvillehed Kålsered Köpstadsö Nolviks kile Prästegården (norra delen) Prästegården (södra delen) Rågården Sillvik Skeddalen Stora Svindal Tomtebacken + Gullö Torvhög Tråkärrslätt* Trånget (östra delen) Västra Låssby

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tråkärrslätt kuuluu osin myös Mölndalin kuntaan.

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Bergegården Gossbydal + Linnefjäll Gunnilse (östra delen) Larsered Låssby Rösbo Skår Stenared Trulsegården

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Göteborgin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: Göteborg, Hisingen (22 valtuutettua) Göteborg, Öster (20 valtuutettua) Göteborg, Centrum (19 valtuutettua) Göteborg, Väster (20 valtuutettua) Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Göteborgin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kaupunginosalautakunnat pienoiskuva|oikea|Göteborgin kaupunginosalautakunnat 31.12.2009 asti. Vuoden 2010 ajan Frölunda ja Högsbo olivat yhdistettyinä. pienoiskuva|oikea|Göteborgin kaupunginosalautakunnat 1.1.2011 alkaen.

Göteborgin kunta on jaettu kaupunginosalautakuntiin (ruots. stadsdelsnämnd). Ennen vuotta 2010 lautakuntia oli seuraavat 21 kappaletta:

Askim (Göteborg) Backa (Göteborg) Bergsjön Biskopsgården Centrum Frölunda Gunnared Härlanda Högsbo Kortedala Kärra-Rödbo Linnéstaden Lundby Lärjedalen Majorna Södra Skärgården Torslanda Tuve-Säve Tynnered Älvsborg Örgryte

Niistä Södra Skärgården sijaitsi Styrsön saaristossa. Vuoden 2010 alussa Frölundan ja Högsbon kaupunginosalautakunnat yhdistettiin Frölunda-Högsbon kaupunginosalautakunnaksi.

Vuoden 2011 alusta lähtien kaupunginosalautakuntia vähennettiin, jolloin niitä jäi jaljelle vain kymmenen kappaletta. Ne ovat Nykyinen kaupunginosalautakunta Alueen entiset kaupunginosalautakunnat Angered Gunnared ja Lärjedalen Askim-Frölunda-Högsbo Askim, Frölunda ja Högsbo Centrum ei muutosta Lundby ei muutosta Majorna-Linné Majorna ja Linnéstaden Norra Hisingen Backa, Kärra-Rödbo ja Tuve-Säve Västra Göteborg Södra Skärgården, Tynnered ja Älvsborg Västra Hisingen Biskopsgården ja Torslanda Örgryte-Härlanda Örgryte ja Härlanda Östra Göteborg Bergsjön ja Kortedala

Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Göteborgin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Angeredin piiri Annedalin piiri Askimin piiri Backan piiri Bergsjönin piiri Bergumin piiri Biskopsgårdenin piiri Björkekärrin piiri Björlandan piiri Brunnsbon piiri Brämaregårdenin piiri Bäckebolin piiri Gunnaredin piiri Göteborgin Karl Johanin piiri (Göteborgs Karl Johans distrikt) Göteborgin Oscar Fredrikin piiri (Göteborgs Oscar Fredriks distrikt) Göteborgin Sankt Paulin piiri (Göteborgs Sankt Pauli distrikt) Göteborgin tuomiokirkkopiiri (Göteborgs domkyrkodistrikt) Göteborgin Vasan piiri (Göteborgs Vasa distrikt) Hagan piiri (Länsi-Götanmaa) Härlandan piiri Högsbon piiri Johannebergin piiri Kortedalan piiri Lundbyn piiri (Länsi-Götanmaa) Masthuggetin piiri Nylösen piiri Näsetin piiri Rödbon piiri Styrsön piiri Säven piiri Torslandan piiri Tuven piiri Tynneredin piiri Västra Frölundan piiri Älvsborgin piiri Örgryten piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

Domkyrkoförsamlingen i Göteborg Nylöse Kortedala Härlanda Göteborgs Vasa Göteborgs Johanneberg Göteborgs Annedal Göteborgs Haga Göteborgs Oscar Fredrik Göteborgs Masthugg Göteborgs Carl Johan Örgryte Lundby Backa Högsbo Västra Frölunda Älvsborg Tynnered Angered Bergum Torslanda-Björlanda Tuve-Säve Bergsjön Göteborgs S:t Pauli Gunnared Askim Styrsö Björkekärr Näset

Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

Allmänna straffängelset* (Länshäktet) Angered Askim Backa Bergsjön Bergsjöns kbfd* Bergum Biskopsgarden Biskopsgårdens kbfd* Björlanda Brämaregården Brämaregårdens kbfd* Carl Johan, se Göteborgs Karl Johan Domkyrkoförsamlingen i Göteborg (Gustavi och Kristine, Göteborgs domkyrkoförsamling, Göteborgs Gustaivi, Göteborgs svenska) Flottan, se Nya Varvet* Gamlestads kbfd* Gunnared Göteborgs Annedal Göteborgs engelska (Göteborgs reformerta 1700-luvulla) Göteborgs fattighusförsamling* (Arbets- och korrektionsinrättningen) Göteborgs garnisonsförsamling* (Göta artilleriregemente) Göteborgs Haga Göteborgs Johanneberg Göteborgs Karl Johan (Amiralitetsvarvsförsamlingen, Förenade Kustförsamlingen, Gamla varvet, Privata församlingen) Göteborgs katolska Göteborgs Kristine*