Tundrasara (Carex holostoma) on sarakasvilaji. Laji kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin lajeihin ja on Suomessa rauhoitettu.Metsähallitus: Tundrasara Viitattu 19.9.2009.
Tundrasara on läheistä sukua vuomasaralle (Carex adelostoma), karttusaralle (Carex buxbaumii) ja patukkasaralle (Carex hartmaniorum).
Ulkonäkö ja koko Tundrasara kasvaa 10–20 cm korkeaksi. Kasvin juurakko on suikerteleva. Varren tyvitupet ovat viininpunaisia. Kellertävänvihreät, hyvin kapeat lehdet ovat vartta lyhyempiä. Alimman tähkän äimämäinen tukilehti on tavallisesti kukintoa lyhyempi ja sen tuppi on lyhyt ja tumma. Tiivis kukinto on kolme- tai neljätähkäinen. Tähkät ovat alle senttimetrin pituisia ja hyvin lyhytperäisiä. Hedekukat sijaitsevat latvatähkässä, emikukat alemmissa tähkissä. Latvatähkä on kuitenkin usein piilossa sitä pidempien emitähkien välissä. Tähkäsuomut ovat mustanruskeita ja pullakkoa lyhyempiä. Pullakot ovat noin kaksi millimetriä pitkiä ja luumunmuotoisia. Tundrasara kukkii heinäkuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 571.
Levinneisyys Euroopassa tundrasaraa tavataan ainoastaan Islannista, Pohjois-Norjasta, -Ruotsista ja -Suomesta sekä Venäjältä Kuolan niemimaalta. Lisäksi lajia tavataan satunnaisesti Itä-Siperiasta, Alaskasta, Pohjois-Kanadasta ja Grönlannista.Den virtuella floran: Kolstarr Viitattu 19.9.2009. Suomessa tundrasarasta tunnetaan runsaat 110 esiintymää kolmella erillisellä alueella: Kilpisjärven alueella Enontekiöllä, Utsjoella ja Urho Kekkosen kansallispuistossa Sodankylästä.Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2009: Tundrasaran levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 4.10.2010. Uusimmat löydöt lajista tehtiin vuonna 2010 Mallan luonnonpuistosta.Helsingin Sanomat, 4.10.2010.
Elinympäristö Suomessa tundrasaraa tavataan koivurajan yläpuolella kosteilla tunturiniityillä, ohutturpeisissa kalliosoistumissa sekä sulavesipurojen varsissa. Vaikka laji on Suomessa harvinainen, sen kasvupaikat ovat pääasiassa turvassa niiden syrjäisen sijainnin ja lajin huomaamattomuuden takia.
Lähteet Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. "Tundrasara yllätti tutkijat Kilpisjärvellä". Helsingin Sanomat, 4.10.2010. Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997.
Viitteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Tundrasara (Carex holostoma) Kasviatlas 2022: Tundrasaran (Carex holostoma) levinneisyys Suomessa.
Luokka:Sarat