Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Englanti) oli itävaltalais-englantilainen filosofi.
Wittgenstein syntyi vuonna 1889 Wienissä kahdeksanlapsisen perheen nuorimmaksi lapseksi. Hän oli lapsena kiinnostunut tekniikasta, ja valmistuttuaan Berliinin teknillisestä korkeakoulusta hän lähti opiskelemaan ilmailutekniikkaa Englantiin. Hän kiinnostui matematiikan ongelmista ja siirtyi opiskelemaan filosofiaa Cambridgen yliopistoon Bertrand Russellin oppilaaksi. Russell vakuuttui pian siitä, että Wittgenstein olisi oikea henkilö jatkamaan hänen työtään filosofisen logiikan alueella. Wittgenstein ei kuitenkaan pitänyt yliopiston ilmapiiristä ja muutti asumaan Norjaan vuonna 1913.
Palvellessaan Itävalta-Unkarin armeijassa ensimmäisen maailmansodan aikana Wittgenstein kirjoitti ainoan hänen elämänsä aikana julkaistun filosofisen teoksensa Tractatus logico-philosophicuksen. Teos julkaistiin vuonna 1921. Sodan jälkeen Wittgenstein vetäytyi filosofin uraltaan ja siirtyi kansakoulunopettajaksi Itävaltaan. Hän kuitenkin palasi filosofian pariin ennen kaikkea Moritz Schlickin ansiosta ja palasi Cambridgeen vuonna 1929. Samana vuonna hänelle myönnettiin tohtorin arvo. Hän alkoi luennoida Cambridgessä, ja vuonna 1936 hänet nimitettiin professoriksi. Hän käsitteli vuosien aikana luennoillaan muun muassa kielifilosofiaa sekä matematiikan ja psykologian filosofiaa. Hän kirjoitti ja muokkasi myöhäiskautensa pääteosta Filosofisia tutkimuksia vuodesta 1936 aina elämänsä loppuun saakka. Teos julkaistiin kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Wittgenstein luopui professuurista vuonna 1946 keskittyäkseen työhönsä. Hän asui viimeiset vuotensa Irlannissa sekä ystäviensä luona Cambridgessä, Oxfordissa ja Yhdysvalloissa ja kirjoitti tänä aikana paljon. Hän kuoli Cambridgessä 29. huhtikuuta 1951 eturauhassyöpään.
Sukutausta ja perhe
pienois|pysty|Ludwig Wittgensteinin isä Karl Wittgenstein. Sukunimen ”Wittgenstein” otti käyttöön Ludwig Wittgensteinin isoisän isä Moses Maier. Hän asui Laasphen kylässä Wittgensteinin ruhtinaskunnassa Westfalenissa ja toimi läheisessä linnassa asuneen ruhtinasperheen tilanhoitajana. Kun Jérôme Bonaparte määräsi vuonna 1808, että kaikkien juutalaisten oli otettava sukunimi, Moses Maier otti nimensä ruhtinaskunnalta. Tuolloin hän oli kuitenkin jo muuttanut Korbachin kaupunkiin, jossa hänen poikansa Hermann Christian, Ludwig Wittgensteinin isoisä, syntyi vuonna 1802.McGuinness 1988, s. 1. Wittgensteinit eivät siis ole sukua linnassa asuneelle Sayn-Wittgensteinin aatelissuvulle, kuten joskus on väitetty.Edmonds & Eidinow 2002, s. 116.Monk 1990, s. 4.
Sekä Hermann Wittgenstein että hänen vaimonsa Fanny Figdor olivat syntyperältään juutalaisia, mutta molemmat olivat kääntyneet protestanttisuuteen ennen naimisiinmenoaan. Hermann Christian Wittgenstein oli ottanut toisen etunimensä etääntyäkseen juutalaisesta syntyperästään, ja hänellä oli myös antisemiitin maine.Monk 1990, s. 5. Wittgensteinit asuivat ensin Leipzigissa, mutta muuttivat vuonna 1850 Vösendorfiin, Itävalta-Unkariin ja vuonna 1860 Wieniin.
Ludwig Wittgensteinin isä Karl Wittgenstein syntyi Leipzigissa vuonna 1847. Hän oli voimakastahtoinen henkilö: hän muun muassa yritti karata kotoaan 11-vuotiaana ja tuli erotetuksi koulusta 17-vuotiaana, koska hän oli kirjoittanut aineen, jossa hän kielsi sielun kuolemattomuuden.Monk 1990, s. 6.McGuinness 1988, s. 10. Hän karkasi Yhdysvaltoihin vuonna 1865 ja työskenteli New Yorkissa muun muassa baarimikkona ja opettajana. Hän palasi kahden vuoden kuluttua Wieniin, ja opiskeltuaan vuoden teknillisessä korkeakoulussa hän meni töihin valssaamoon Tepliceen vuonna 1872. Vuonna 1877 hän kohosi yrityksen toimitusjohtajaksi,McGuinness 1988, s. 11–13. ja kymmenen vuoden sisällä Tepliceen siirtymisestään hän oli hankkinut suuren omaisuuden yhtenä Itävalta-Unkarin rauta- ja terästeollisuuden johtohahmona.Monk 1990, s. 6–7. Vuonna 1898 hän sanoutui irti kaikista viroistaan ja sijoitti omaisuutensa kiinteistöihinMcGuinness 1988, s. 15–16. ja arvopapereihin, minkä ansiosta suvun omaisuus säilytti arvonsa maailmansotien aiheuttamasta inflaatiosta huolimatta.Monk 1990, s. 7.Edmonds & Eidinow 2002, s. 91.
Ludwig Wittgensteinin äiti Leopoldine Wittgenstein (o.s. Kalmus) syntyi Wienissä vuonna 1850. Hän oli isänsä puolelta juutalainen, mutta hänet oli kasvatettu katolilaiseksi. Leopoldine oli lahjakas pianisti, ja hänen ansiostaan Wittgensteinien koti oli yksi Wienin musiikkielämän keskuksista: Wittgensteinien iltamissa vierailivat muun muassa säveltäjät Johannes Brahms, Gustav Mahler ja Josef Labor. Lisäksi Karl Wittgenstein toimi kuvataiteilijoiden mesenaattina.Monk 1990, s. 7–8.
pienois|Ludwig Wittgenstein sisarustensa kanssa. Ludwig oikealla alhaalla. Karl ja Leopoldine Wittgenstein menivät naimisiin vuonna 1873. Heillä oli kahdeksan lasta: Hermine, Hans, Kurt, Rudolf, Margarete, Helene, Paul ja Ludwig.Monk 1990, s. 11. Lapset saivat katolisen kasteen.Monk 1990, s. 8. Pojista kolme teki itsemurhan: Hans, joka oli lahjakas säveltäjä, katosi laivaltaan Chesapeakenlahdella vuonna 1902, Rudolf otti syanidia berliiniläisessä pubissa vuonna 1904 ja Kurt ampui itsensä ensimmäisen maailmansodan loppupuolella, kun hänen joukkonsa kieltäytyivät noudattamasta hänen käskyjään.Edmonds & Eidinow 2002, s. 195.Monk 1990, s. 12–13.McGuinness 1988, s. 26–28. Ainakin osasyyllinen Hansin ja Rudolfin itsemurhiin oli Karl Wittgenstein, joka painosti poikiaan lähtemään kaupalliselle uralle. Paul Wittgensteinista tuli myöhemmin kuuluisa konserttipianisti, ja hän jatkoi uraansa, vaikka menetti oikean kätensä ensimmäisessä maailmansodassa.Edmonds & Eidinow 2002, s. 88.Monk 1990, s. 13. Vanhimmasta tyttärestä Herminestä tuli isänsä suosikki ja myöhemmällä iällä perheen johtohahmo. Sisarista Ludwigille läheisin oli Margarete, ja hän vaikuttikin merkittävästi veljensä kehitykseen.McGuinness 1988, s. 29–30.
Lapsuus ja nuoruus
Ludwig Wittgenstein syntyi 26. huhtikuuta 1889 Wittgensteinien Alleegassen talossa kello 20.30 perheen kahdeksanneksi lapseksi. Hän oli perheen muiden lasten tavoin kotiopetuksessa. Lapsilla oli vain vähän yhteyksiä kodin ulkopuolelle ja nekin yläluokan jäseniin. Wittgensteinien kodissa korostettiin rehellisyyden ja velvollisuuksien täyttämisen tärkeyttä, mutta perhe ei ollut erityisen uskonnollinen.McGuinness 1988, s. 24–25.
Wittgenstein ei ollut lapsena erityisen lahjakas oppilas. Hänen ajattelutapansa oli käytännönläheinen, ja hän olikin kiinnostunut tekniikasta. Hän esimerkiksi rakensi kymmenvuotiaana toimivan ompelukoneen mallin puusta ja rautalangasta. Hän oli kotiopetuksessa vuoteen 1903 saakka, jolloin hän aloitti kolmivuotiset opinnot teknisiin aineisiin erikoistuneessa reaalikoulussa Linzissä.McGuinness 1988, s. 44–45, 50.Monk 1990, s. 12–13, 15. Adolf Hitler kävi samaa koulua yhden lukuvuoden ajan samaan aikaan Wittgensteinin kanssa, mutta Hitler oli Wittgensteinia kahta vuosiluokkaa alempana,McGuinness 1988, s. 51.Edmonds & Eidinow 2002, s. 123. eikä ole todisteita siitä, että he olisivat olleet missään tekemisissä.Monk 1990, s. 15.
Kouluaikanaan Wittgenstein oli onneton, tunsi olonsa ulkopuoliseksi eikä menestynyt koulussa erityisen hyvin. Hän hylkäsi tuolloin uskonnollisen uskon.McGuinness 1988, s. 43, 51–52.Monk 1990, s. 14–15, 18. Hänen isosiskonsa Margaret tutustutti hänet Karl Krausin kirjoituksiinMonk 1990, s. 16. sekä Arthur Schopenhauerin filosofiaan, jonka idealismin hän hylkäsi vasta tutustuttuaan Gottlob Fregen käsiterealismiin.von Wright 1999, s. 15–16Monk 1990, s. 19. Häneen teki myös erityisen vaikutuksen Otto Weiningerin teos Sukupuoli ja luonne, ja etenkin se Weiningerin käsitys, että nerouden saavuttaminen on moraalinen velvollisuus, ja ainoa vaihtoehto sille on itsemurha. On mahdollista, että Wittgensteinin myöhemmät, toistuvat itsemurha-ajatukset liittyivät kokemukseen tämän velvollisuuden laiminlyömisestä. Teknisen kirjallisuuden saralta Wittgensteiniin vaikuttivat Heinrich Hertzin teos Die Prinzipen der Mechanik ja Ludwig Boltzmannin teos Populäre Schriften.Monk 1990, s. 24–26.
Wittgenstein valmistui reaalikoulusta kesällä 1906. Ensin hän suunnitteli lähtevänsä opiskelemaan fysiikkaa Wieniin Ludwig Boltzmannin oppilaaksi, mutta tämä teki samana vuonna itsemurhan. Ilmeisesti tästä riippumattomista syistä Wittgenstein kirjoittautui kuitenkin lokakuussa 1906 Berliinin teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan konetekniikkaa. Hän valmistui toukokuussa 1908. Berliinissä opiskellessaan Wittgenstein aloitti läpi hänen elämänsä jatkuneen tavan kirjoittaa muistikirjoihin huomautuksia omasta elämästään ja filosofiasta.McGuinness 1988, s. 54–56.Monk 1990, s. 26–27.
pienois|pysty|Ludwig Wittgenstein vuonna 1890. Keväällä 1908 Wittgenstein muutti Englantiin tehdäkseen lentotekniikkatutkimusta. Hän teki leijanlennätyskokeita meteorologisella tutkimusasemalla Glossopissa, lähellä Manchesteria, ja auttoi muita tutkijoita kokoamaan, korjaamaan ja lähettämään tutkimuksissa käytettäviä leijoja. Hän ystävystyi Glossopissa häntä vanhemman opiskelijan William Ecclesin kanssa.McGuinness 1988, s. 64–65.Monk 1990, s. 28–29. Syksyllä Wittgenstein kirjoittautui Manchesterin yliopistoon tutkimustyötä tekeväksi opiskelijaksi,von Wright 1999, s. 14mutta hänen ei odotettu opiskelevan tutkintoa varten.Monk 1990, s. 30. Hänen päämääränsä mitä ilmeisimmin oli suunnitella ja rakentaa lentokone, ja lentää sillä.McGuinness 1988, s. 68–69.
Wittgenstein alkoi kiinnostua tutkimusta tehdessään matemaattisista ongelmista. Hän tapasi muita opiskelijoita kerran viikossa ja he keskustelivat muun muassa siitä, voisiko matematiikan palauttaa logiikkaan, ja Wittgenstein ryhtyi opiskelijatoverinsa kehotuksesta lukemaan Bertrand Russellin kyseistä aihetta käsittelevää teosta Principles of Mathematics. Hän tutki tarkkaan myös Gottlob Fregen teosta Grundgesetze der Arithmetik ja lähetti keväällä 1909 Russellin ystävälle Philip Jourdainille ratkaisuehdotuksen Russellin paradoksiin, ongelmaan, jonka Russell oli löytänyt Fregen joukko-opista. Jourdain ei kuitenkaan ollut tyytyväinen ratkaisuun, kuten ei Russellkaan. Wittgensteinin sisaren Herminen mukaan Wittgenstein oli tästä huolimatta pakkomielteisesti innostunut matematiikan filosofiasta, ja kahden kutsumuksen ristiveto ahdisti häntä. Hän kuitenkin keskittyi vielä ensisijaisesti ilmailutekniikkaan, ehkä Jourdainin vastauksen vuoksi.Monk 1990, s. 33.
Wittgenstein suunnitteli ensin lentokonemoottoria, jossa potkuria pyörittivät lapojen päissä olevat pienet suihkumoottorit. Hänen tutkimuksensa kohdistuivat ensin suihkumoottoriin, mutta toisena vuotenaan Manchesterissa hän keskittyi itse potkurin suunnitteluun. Hän myös haki patenttia kehittämilleen potkurin parannuksille. Patenttihakemus on päivätty 22. marraskuuta 1910, ja se hyväksyttiin kesäkuussa 1911.Monk 1990, s. 34.
Cambridgeen
Kesällä 1911 Wittgenstein matkusti Jenaan tapaamaan matemaatikko ja filosofi Gottlob Fregeä. Hän halusi näyttää tälle erään filosofisen teoksensa hahmotelmaa. Frege ei ollut erityisen vakuuttunut teoksesta, ja ehkä siitä syystä teoksesta tai sen luonnoksesta ei ole säilynyt mitään. Frege kuitenkin kehotti Wittgensteinia lähtemään opiskelemaan Cambridgen yliopistoon Bertrand Russellin oppilaaksi.Monk 1990, s. 36.Tosin Russellin kertoman mukaan Wittgenstein ei tuntenut Fregeä henkilökohtaisesti ennen opiskeluaikaansa Cambridgessä. (McGuinness 1988, s. 74.)
Syksyllä 1911 Wittgenstein siirtyi Cambridgeen, vaikka olikin vielä kirjoilla Manchesterissä. Hän tapasi Russellin ensimmäistä kertaa 18. lokakuuta tullessaan esittäytymään tämän huoneeseen etukäteen ilmoittamatta. Hän alkoi käydä Russellin luennoilla, joille osallistui usein vain muutama opiskelija. Hän osallistui aktiivisesti keskusteluun luennoilla, ja seurasi usein Russellia luennon jälkeen tämän huoneeseen jatkaakseen keskustelua. Russell ei ollut aluksi vakuuttunut Wittgensteinin kyvyistä työskennellä filosofian parissa.Monk 1990, s. 38–39.